rcislandlake kirjoitti:Jaska kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:Ehkä vähän asian ohi mutta eikös niitä ollut erilaisia merkityksiä, kuten kalalappalaiset, tulilappalaiset jne. ?
Onhan niitä monenlaisia: metsälappalaiset vs. tunturilappalaiset, järvilappalaiset vs. jokilappalaiset jne. Aina sen mukaan, miltä kantilta ryhmittelyä on haluttu tehdä.
Juuri näin. Lappalaisia oli monenlaisia, ei vain yhdenlaisia. Ei kai nuo ryhmittelyt nyt aivan hatusta olleet. Varmaankin oli pääelinkeinolla ja asuinpaikalla se merkitys annettu ryhmälle. Kuusamon Kitkan lappalaisilta ei saatu juurikaan veroa, sillä olivat köyhiä kuin kirkonrotat. (Toki siitä huolimatta sekä Ruotsi että Venäjä verottivat...) Näillä ei ollut kuin kalavetensä ja ihan vain muutama poro. Luulisin, että ovat pääasiassa kalastaneet.. enkä ihmettelisi, jos olisi kutsuttu vaikka kalalappalaisiksi...
Hatusta ne on temmattu. Nämä ammatteihin perustuvat nimitykset ovat myöhään muiden antamia nimityksiä saamelaisille. Saamenkieliin perustuva jaottelu on hyvä, koska se menee ajassa kauemmas.
Kalastajalappalaisiksi on pappi merkinnyt inarilaisia kirkonkirjoissa ja matkakertomusten tekijät järvilappalaisiksi.
Finnmarkin ja Tenon alueen saamelaiset ovat ottaneet poronhoidon käyttöönsä, eikä siten, että alueelle olisi tullut iso määrä uusia sukuja. Tenolla on jaoteltu ulkopuolisten kautta jokilappalaiset ja porolappalaiset, mutta he ovat selkeästi samoja perheitä ja sukulaisia keskenään sukututkimuksen perusteella. Lisäksi on määritetty merilappalainen, varangerinlappalainen jne.
Tuo ”jokilappalainen” on hupaisa, kun sukututkimus osoittaa, että he ovat samoista perheistä lähtöisin kuin "porolappalaiset" ja osaksi mm. Inarista Tenolle muuttaneiden jälkipolvia.
Helppo todeta nämä asiat perinteisen sukututkimuksen perusteella, geneettinen sukututkimus tukee tätä. Isälinjat todistavat ajallisesti huomattavasti kaukaisempaa sukulaisuutta saamelaisten kesken. Sukututkimuksella päästään kiitettävästi jopa 1600-luvulle.