Muinainen Suomi

Tuo on erään kirkon seinällä Novgrodissa. Vaikuttaisi enemmän lotja-tyypin rahtiveneeltä, jota soudetaan pariairoilla keulasta, kun ei tuule. Kuvittelisin että uisko oli nopeampi, monisoutuinen.

Lapurin ennallistuksista Sotkassa on kymmenelle soutajalle paikat, kuten varmaan Helgassa ja oli Rusissa. Koivusalon toisessa ennallistuksessa Heimløsa Rusissakin lienee näin...? Salmen pienemmän veneen soutajamäärää tuskin saatiin selville, mutta pituus oli ilmeisesti Lapurin luokkaa 11–12 m ja ainakin 2008 yksi virolaistutkija arveli Salme ykköstä malliltaan juuri itämerensuomalaiseksi uiskoksi.

Koivusalo on muuten varsin moniulotteinen ja mukava herrasmies, syön juuri hänen tuottamaansa hunajaa. Hänellä on näistä veneistään vielä hallussaan monoxyla-tutkielma l. rusienkin ilmeisesti käyttämä haapio. Tätä on käsitelty Skärgård nr 3, 2003-julkaisussa.

P.S. selasin läpi Koivusalon Rus-projekti-julkaisun. Kumma kyllä siinä ei oteta kantaa soutajien lukumäärään.

En tunne kaveria, mutta luonnehdintasi on helppo uskoa, koska vain poikkeusyksilö kykenee rakentamaan Rusin tai Heimløsa Rusin kaltaisen aluksen ja kaiken lisäksi seilaamaan sillä vuosien ajan mm. Mustallemerelle.
Näin kylläkin aluksen ja vilaukselta gastia jotakuinkin 20 vuotta sitten, kun Heimløsa Rus poikkesi Viipurista tullessaan Loviisassa. Väsyneitä miehiä makasi aluksessa taivasalla.

Lainasin oman Rus- projektini äskettäin eräälle säveltäjälle, joka aikoo nikkaroida Lapurista 80 cm tarkan pienoismallin kaikkine detskuineen ja purjeineen päivineen, mutta joistain valokuvista voi
päätellä, että Heimløsa Rusissa oli kuudesta kahdeksaan soutajaan: http://www.terravinealis.fi/rus-project/voyages.html