Muinainen Suomi

Työryhmä, jossa on mukana mm. Irma Mullonen, on julkaissut netissä laajan tutkimuksen paikannimistä Laatokan liepeillä.

http://topkar.krc.karelia.ru/en/dict/toponyms

Rahkonen mainitsee muuten paperissa "Suomen etymologisesti..." Karjalan vuohto-nimiä:

"Karjalassakin Vuoht-joet ja järvet liittyvät kannaksiin. Vuohťärvi (TKRK95) sijaitsee Suojunjoen ja Sunajoen vesireittien välisellä kannaksella. Vuohťťärvi (TKRK110), jonka vedet laskevat Viteleen vesistöön kuuluvaan Vieljärveen, sijaitsee vuorostaan kannaksella, jonka toisella puolella alkaa Suojunjoen vesistöalue."

Topkar-kannan mukaan Vuohťťärvestä laskee myös Vuohtanjogi reitille joka päätyy Viteleen. Vitele on tunnettu kumpuhaudoistaan, jotka on liitetty vepsäläisiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitele

Kinaporin kalifi kirjoitti:Vitele on tunnettu kumpuhaudoistaan, jotka on liitetty vepsäläisiin.

Kun mainitsit Vitelen kumpuhaudat, tuli mieleen, että luin niistä aiemmin tänä vuonna jutun, jonka mukaan haudoista kerättyä materiaalia on nyt analysoitu uudelleen arkeologi Pirjo Uinon johdolla.
https://uutiscuppu.karjalansivistysseur ... loydoista/

Mitä tarkoittaakaan Airanne? tämähän on myös Urjalan vanha nimi. Sortavalan Airanteessa asui vain luterilaisia joten paikannimi ei välttämättä ole tuota asutusaaltoa vanhempi. Joidenkin sukunimien perusteella alueelle on voinut myös muutta ihmisiä Hämeestäkin mutta kyseessä olisi niin pieniä määriä että mikään urjalalaisten kolonia tämä ei voinut olla. Aira-alkuiset paikannimet ovat yleisiä Pohjois-Savossa(lähinnä Airaksela-muodossa) mutta myös tuon Urjalan lisäksi niitä löytyy myös jonkin verran Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmailta.

Airanne paikkana liittyy - sukunimien yleisyyden perusteella - hyvin läheisesti 1600-luvulla Sortavalaan uudisasukkaina saapuneisiin liivinmaan lätteihin. Heidän kielessään airo tosiaan on āiraz joten ehkä sitä kautta tuo yksittäinen Airanne Sortavalassa selittyisi, mutta entäs ne muut?

Etelä-Savon Airalanpohja Sortavalanjärven vieressä liittynee nimeen Sortavalassa, nuo Pohjois-Savon Airaksiset ehkäpä taas ei. Urjalan kohdalla on lähteenä viitattu paperiin järvien ja lampien nimenvaihdoksista, ehkä asia selviää sieltä?

Alanen, Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1995, nro 109–110. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832