Muinainen Suomi

Kolttasaamelaisten läsnäolosta Suomessa esiintyy virheellisiä käsityksiä. Tässä kaksi toistuvaa virhettä:
1. ”Koltat tulivat Suomen alueelle vasta toisen maailmansodan aikana, kun Petsamosta siirrettiin kolttia Inariin.”
2. ”Jos kolttia oleskelikin Suomen puolella, he olivat siellä vain paikallisten saamelaisten luvalla.”

Kuvassa 1 näkyy Näätämön kolttasiidan alue 1800-luvun alussa (Väinö Tannerin kirjasta ”Antropogeografiska studier inom Petsamo-området. 1, Skoltlapparna”, 1929). Se ulottuu pitkälle nyky-Suomen rajojen sisäpuolelle. Petsamon käsivarren koltat tietysti asutettiin Inarin kuntaan toisen maailmansodan myllerryksissä, mutta tämä ei siis merkitse sitä, ettei kolttia olisi myös vanhastaan asunut nyky-Suomen alueella.

http://www.elisanet.fi/alkupera/Kolttasiidat.jpg

Kuvassa 2 näkyvät ne järvet, joita inarinsaamelaiset vuokrasivat Näätämön koltille. Omistussuhteet ja vuokraoikeudet vahvistettiin käräjillä vuonna 1671, ja jo ennen tätä aikaa kyseisiä järviä oli jo pitkään vuokrattu Näätämön koltille, mikä todistaa heidän ikivanhasta läsnäolostaan nyky-Suomen rajojen sisäpuolella. Nämä järvet sijaitsevat juuri siellä missä odottaisikin: välittömästi Näätämön siidan oman alueen länsipuolella (violetti kaari on länsiraja), enimmäkseen Näätämöjoen yläjuoksun lähistöllä. Kahta nimistä ei ole osattu varmuudella yhdistää nykyisiin järvennimiin, mutta kolme nimeä ovat päivänselviä.

http://www.elisanet.fi/alkupera/Naatamojoki.png
[Muokattu linkkiä]

On arveltu, että vuoden 1671 käräjillä mainittu Kiullisjärvi (5) olisi Suolisjärvi. Tämä perustuu siihen, että
1. Suolisjärven nimi inarinsaameksi on Čuolisjävri; ja
2. ruotsin kielessä tuota sananalkuista äännettä merkitään k:lla etuvokaalin edellä (esim. källa [čella] 'lähde'). Asiakirjojen kieli tuolloin oli ruotsi niillä alueilla, joilta Ruotsi kantoi veroa, eli myös Inarin osalta.

Jos siis Kiullisjärvi on luettava Čullisjärvi, ollaan jo aika lähellä inarinsaamelaista nimiasua. Vasta-argumenttina on kuitenkin sanansisäinen ll, joka ruotsin oikeinkirjoituksessa merkitsee, että edeltävä vokaali on lyhyt. Se ei täsmää tuon inarinsaamen nimen kanssa, jossa on uo-diftongi eli pitkä vokaaliaines.

Paras selitys nimelle saattaa siis vielä olla löytymättä. Suolisjärvi on myös kaukana noista muista järvistä eikä lähelläkään Näätämöjokea, mikä myös heikentää selityksen uskottavuutta jonkin verran.

Jochjärvi (3) puolestaan voisi sisältää inarinsaamen sanan juuhâ 'joki'; ruotsin oikeinkirjoituksessa o-kirjain yleisesti vastaa suomen u-äännettä, joten nimi voitaisiin lukea Ju(u)hjärvi. Sellaisia järvennimiä ei kuitenkaan sopivalta seudulta löydy, mutta "Jokijärvi" olisi saattanut olla jonkin Näätämöjoen laajentumajärven (lännestä: Kaarttilompolo, Kotalompolo, Vuontislompolo, Opukasjärvi) aikaisempi nimi. Sitä on kuitenkin mahdoton todistaa, ellei vanhoista kartoista tai asiakirjoista löydy mainintaa tällaisesta Jokijärvestä/Juuhâjävristä.

Aloituksen jälkimmäinen linkki kenties rikki tmv, sillä ei aukea

nirri kirjoitti:Aloituksen jälkimmäinen linkki kenties rikki tmv, sillä ei aukea

Salaus pois niin tomii:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Naatamojoki.png

Herkus kirjoitti:

nirri kirjoitti:Aloituksen jälkimmäinen linkki kenties rikki tmv, sillä ei aukea

Salaus pois niin tomii:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Naatamojoki.png

Oho! Yllättävää.

Tarkennetaan vielä tämä:
1850-luvun rajasulku oli se, joka lopullisesti katkaisi Näätämön kolttien alueen ja pakotti heidät rajautumaan Norjan puoliselle alueelleen. Rajasulun jälkeen Suomen puolen asukkaat ottivat haltuun entisen Näätämön siidan alueen. Eli jos inarinsaamelaisilla suvuilla on siellä omistuksia, ne ovat tuota aikaa myöhäisempiä, minkä asiakirjat myös todistavat. Kuvan taulukosta nähdään, miten myöhään Näätämön ja Paatsjoen seudulle vasta perustettiin tiloja.

http://www.elisanet.fi/alkupera/NaatamonUudistilat.png

Seuraavat lainaukset ovat tutkimuksesta Nahkiaisoja, Tarja (2006): ”Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925.”
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... sequence=1

”Neuvottelujen tuloksena oli Venäjän ja Norjan välinen yhteisalueen jako vuonna 1826. Seurauksena oli, että Suomen ja Varanginvuonon välinen maa-alue jäi kokonaan Norjalle. Inarin tuleva koillisraja määriteltiin tässä sopimuksessa. Osa Näätämön lapinkylää tuli näin kuulumaan kiinteämmin Inariin. Alueen saamelaisille annettiin kuusi vuotta aikaa valita, kumpaan valtakuntaan halusivat kuulua. Tänä aikana he saivat kalastaa ja metsästää kumman alueella halusivat.”

”Neuvottelut ajautuivat umpikujaan vuonna 1851, minkä seurauksena Suomen ministerivaltiosihteeri lähetti määräyksen rajan sulkemisesta senaattiin 28.7.1852. Senaatti julkaisi sen Vaasan hovioikeuden kiertokirjeellä elokuun 23. päivänä samana vuonna. Tässä yhteydessä Ruotsi–Norjan kuningas antoi jo heinäkuun 29. päivänä päätöksen, jossa hän kielsi Suomen alamaisia sekä laiduntamassa Norjan puolella rajaa että kalastamasta ja metsästämästä Norjan rannikolla.”

Asian vierestä varmaankin tämä. Kun hakee Kansalaisen karttapaikalla hakusanalla 'Kolttalaakso', saa kartan missä näkyy em nimi ja lisäksi vielä 'Kolttakuru'. Lisäksi Kolttakurusta kaakkoon on 'Kolttasaari'. Paikat ovat Savukosken kunnassa, entisen Keminkylän lapinkylän alueella (luullakseni). Paikalla on voinut majailla kolttia tai sitten asiaan on jokin muu selitys.
Onko mahdollista, että paikan nimen takana on jokin toinen, jonkin saamenkielen sana, joka olisi voinut sattumalta vääntyä muotoon 'koltta'?

Palokärki kirjoitti:Asian vierestä varmaankin tämä. Kun hakee Kansalaisen karttapaikalla hakusanalla 'Kolttalaakso', saa kartan missä näkyy em nimi ja lisäksi vielä 'Kolttakuru'. Lisäksi Kolttakurusta kaakkoon on 'Kolttasaari'. Paikat ovat Savukosken kunnassa, entisen Keminkylän lapinkylän alueella (luullakseni). Paikalla on voinut majailla kolttia tai sitten asiaan on jokin muu selitys.
Onko mahdollista, että paikan nimen takana on jokin toinen, jonkin saamenkielen sana, joka olisi voinut sattumalta vääntyä muotoon 'koltta'?

Oho! En löydä noille muuta selitystä kuin kolttasaamelaisiin viittaavan. Pitäisi tietää, ovatko nimet vanhoja vai nuoria, mutta sitä tietoa ei liene helppo saada.

Kolttien asuinalueisiin liittyen Siida tiedottaa:

Kolttasaamelainen Näätämön siida ulottuu Norjasta Jäämeren rannalta aina Inarin Iijärvelle. Alue on ollut kolttasaamelaisten käytössä ikimuistoisista ajoista saakka. Alueen kulttuuriperintökohteita on kuitenkin kartoitettu hyvin vähän. Kolttasaamelaisten historia täydentyi uusilla saamelaisilla arkeologisilla kulttuuriperintökohteilla, kun perinteistä tietoa ja paikallisten havaintoja yhdistettiin arkeologiseen maastotutkimukseen.

https://siida.fi/tiedotteet/kolttasaame ... laistusta/

Jaska kirjoitti:

Palokärki kirjoitti:Asian vierestä varmaankin tämä. Kun hakee Kansalaisen karttapaikalla hakusanalla 'Kolttalaakso', saa kartan missä näkyy em nimi ja lisäksi vielä 'Kolttakuru'. Lisäksi Kolttakurusta kaakkoon on 'Kolttasaari'. Paikat ovat Savukosken kunnassa, entisen Keminkylän lapinkylän alueella (luullakseni). Paikalla on voinut majailla kolttia tai sitten asiaan on jokin muu selitys.
Onko mahdollista, että paikan nimen takana on jokin toinen, jonkin saamenkielen sana, joka olisi voinut sattumalta vääntyä muotoon 'koltta'?

Oho! En löydä noille muuta selitystä kuin kolttasaamelaisiin viittaavan. Pitäisi tietää, ovatko nimet vanhoja vai nuoria, mutta sitä tietoa ei liene helppo saada.

Hyvä ketju. Päivittää minunkin tietojani. Olen ollut samaisessa luulossa, että Koltat ovat asuneet lähinnä Kuolassa/Petsamosta itään.

Mutta tuo Savukosken/Kemikylän vanhat kolttapaikannimi -tiedot ovat mielenkiintoinen juttu itsenikin kannalta.
Selittyisikö minun gedmatch autosomaaliosumat kolttasaamelaisiin pikemminkin Kemikylän/Savukosken osumilla kuin suoraan Kuolan saamelaisilla ?

Minulla on sukututkimuksenkin mukaan sukua Kitka (Posio), Kemijärvi, Kuolajärvi (Salla) alueelta. Mutta olisiko Savukoski niin kaukana sitten siitä ?
Puolisoja varmaankin haettiin siitä lähimmästä naapuri(talvi)kylästä aivan kuten suomalaisillakin.
Jokatapauksessa koltat (Kuola) tulevat hyvin lähelle minulla autosomaaliosumina.

Itseasiassa kolttien entiset asuma-alueet tulevat melkoisen etelään. Siidan sivuilla on asiasta paljonkin tietoa,
linkatulta sivulta löytyy kartta seitsemästä siidasta.

https://www.samimuseum.fi/saamjiellem/s ... toria.html

Täyssinän rauhassa 1595 raja vedettiin keskeltä Inarinjärveä, ja se seurasi lapinkylien välistä rajaa.

Matti Enbuske: Vanhan Lapin valtamailla:
"Täyssinän rauhassa 1595 sovittiin Ruotsin ja Venäjän valtakuntien raja kulkemaan Iivaaraan sekä Maanselän ja Kitkan lapinkylät Ruotsin valtakuntaan kuuluviksi. Samoin Ruotsin puolelle tuli myös Kuolajärvi, vaikka Iivaarasta pohjoiseen valtakuntien välinen raja jäi avoimeksi. Linjan oli ainakin tarkoitus kulkea Inarinjärven kautta Jäämereen. Tanska-Norjan paineessa Ruotsi ei kuitenkaan pystynyt pitämään Jäämeren rannikkoa, ja Inarinjärven itäpuoleisesta seudustakin kiisteltiin pitkään. Käytännössä raja muotoutui vanhojen lapinkylien keskinäisten rajojen mukaan, kuten asiaa selvitettiin 1740-luvun alussa Kemin Lapin käräjillä."

Tarja Nahkiaisoja: Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... sAllowed=y

"Yhteisalueen jako 1826 Norjan ja Venäjän kesken
Norja ja Venäjä verottivat yhdessä vielä tämänkin jälkeen kolttien asuttamia Paatsjoen, Petsamon ja Näätämön lapinkyliä. Norja oli vaatinut tämän alueen jakoa jo 1700-luvulla, mutta vasta 1823 päästiin neuvottelemaan. Suomalaiset eivät saaneet osallistua neuvotteluihin, joten heidän näkemyksiään asiassa ei kuultu. Neuvottelujen tuloksena oli Venäjän ja Norjan välinen yhteisalueen jako vuonna 1826. Seurauksena oli, että Suomen ja Varanginvuonon välinen maa-alue jäi kokonaan Norjalle. Inarin tuleva koillisraja määriteltiin tässä sopimuksessa. Osa Näätämön lapinkylää tuli näin kuulumaan kiinteämmin Inariin. Alueen saamelaisille annettiin kuusi vuotta aikaa valita, kumpaan valtakuntaan halusivat kuulua. Tänä aikana he saivat kalastaa ja metsästää kumman alueella halusivat."

rcislandlake kirjoitti:Hyvä ketju. Päivittää minunkin tietojani. Olen ollut samaisessa luulossa, että Koltat ovat asuneet lähinnä Kuolassa/Petsamosta itään.

Mutta tuo Savukosken/Kemikylän vanhat kolttapaikannimi -tiedot ovat mielenkiintoinen juttu itsenikin kannalta.
Selittyisikö minun gedmatch autosomaaliosumat kolttasaamelaisiin pikemminkin Kemikylän/Savukosken osumilla kuin suoraan Kuolan saamelaisilla ?

Minulla on sukututkimuksenkin mukaan sukua Kitka (Posio), Kemijärvi, Kuolajärvi (Salla) alueelta. Mutta olisiko Savukoski niin kaukana sitten siitä ?
Puolisoja varmaankin haettiin siitä lähimmästä naapuri(talvi)kylästä aivan kuten suomalaisillakin.
Jokatapauksessa koltat (Kuola) tulevat hyvin lähelle minulla autosomaaliosumina.

Paavo Hautalan kirjassa Tuntsan kojamot mainitaan muutamaan otteeseen liikenne Kuolajärveltä Venäjän puolelle. Siellä käytiin paitsi kaupoilla esimerkiksi Kantalahdessa ja Knäsössä, mutta Juonniin myös muutettiin asumaan. Ainakin yksi Miuluksen jälkeläinen muutti Juonniin ja nai Venäjän saamelaisen naisen. Jälkeläisiäkin he saivat, koska pari sukupolvea myöhemmin isäni isoisän pikkuserkku oli heillä piikana.

Kirjassa mainitaan muutamia Juonniin muuttaneita ja ainakin yksi pari muutti Suomeen takaisin. En muista oliko tämän parin kohdalla mainintaa etnisyydestä, mutta eipä tuo mikään ihme olisi, vaikka rouva olisi saamelainen ollutkin. Minun piti se selvittää, mutta tuli jotain muuta ohjelmaa ja kirjakin on taas kirjastossa.

Samaisessa kirjassa on juttua myös 1920 -luvun rauhattomuuksista. Muistaakseni nimenomaan kolttia syytettiin joka kesäisistä porovarkauksista. Lopulta tilanne kärjistyi siinä määrin, että suomalaiset rajavartijat yhdessä poromiesten kanssa menivät väijyyn Kuolajärven pohjoisosiin. Lopulta porovarkaat (3) tulivat ja suomalaiset rajavartijat tappoivat heistä 2. Kolmas pakeni ja rajavartijat seurasivat häntä Hirvasjärven rannalle, mutta kaikki olivat menneet pakoon järven saareen eikä vesille ollut menemistä, koska koltillakin(?) oli tietenkin aseita. Myöhemmin Stalin siirrätti koko yhteisön syvemmälle Kuolan niemimaalle.

Ehkä sinun yhteydet kolttiin tulevat jonkin tällaisen paluumuuttajan kautta.