Millaisia vaatteita näillä on päällään?

[hunninko62]

Tämä ei ole musteläiskätesti, mutta psykologinen hahmotustehtävä kuitenkin. Sekin on selvää, että osa kuvan henkilöistä on miehiä. Eri asia on, miten tulkitaan silhuettien äärivivoista hahmojen piirteitä: päähineet, vaatteet ja esineet. Tähän pyydänkin apuja. Mitä voidaan "objektiivisesti" päätellä senaikaisesta elämästä?

Kuva on skannattu Esko Aution kirjasta "Karjalan kalliopiirrokset" s.113. Mittakaava: kuvaryhmä on noin 80 cm leveä. Piirroksen ikä on rannankohoamisen (15 m m.p.y) ja radiohiiliajoituksen mukaan tehty noin 4010 +/- 70 C14-vuotta sitten (klikkaamalla kuvaa se suurenee...)

[Jaska]

Mielenkiintoinen kysymys. Tuo etusojotin on joskus tulkittu fallokseksi, mutta kun sellainen yleensä on takanakin, niin muita vaihtoehtoja ovat ainakin
- vyöllä oleva puukko
- paidan/mekon helma

Joissain kuvissa on muistaakseni näkynyt reppujakin, mutta vaatetuksen laadusta, materiaalista jne. lienee vaikea päätellä mitään.

[Pystynen]

Aivan liian ruttuista jälkeä jotta voisi joka mutkan olettaa jotain tarkoittavan (esim. nro 11:n ryhmysauvassa) Onko tämä mahdollisesti maalattu ei-niin-sileään kallioon?

[Taavetti]

Maalaamisesta on joka tapauksessa niin paljon aikaa, että sää on sitä kuluttanut. Mistä, miten ja kuinka paljon, riippuu ainakin käytetystä maalista, työn huolellisuudesta, paikan suojaisuudesta tai suojattomuudesta. Ääriviivat eivät siksi voi olla aivan alkuperäisiä. Oletan silti, että kuva kertoo ammattilaisille enemmän, kuin kaltaiselleni uteliaalle, jolla ei ole taustanaan edes kunnon harrastuneisuutta.

Oletan että enimmät sojottimet ovat joitakin työkaluja tai aseita. Onko joukko lähdössä sotimaan, metsästämään, muokkaamaan peltoa, vaiko kenties vain maalattu poseeraamaan. Ovathan henkilöt saattaneet palata saalistusmatkaltaan, ja esittelevät saaliitaan? Lämpimänä vuoden aikana se on täytynyt maalata, tuskin pakkasella onnistuisi. Katsoin silti kahden ihmisen eteen maalattua ääriviivaa, että kuvaisiko se hengityshuurua tai muuta sen kaltaista. Tässä muutama pohdinta alkajaisiksi.

Jatkan vielä muokaten hiukan, ajatellen sen ajan vaatteita. Nahka ja siitä valmistetut pukineet lienevät siihen aikaan muodostaneet rungon vaatetukselle. Mutta mitä nahkoja ja miten muokattuja? Onko jostakin löytynyt muita merkkejä osaamisesta, kuin kuvat ja piirrokset? Kierikkikeskuksessa olen kerran käynyt, siellä taitaa olla esillä hiukan uudempia asusteita?

Sitten vielä, onko heillä ollut erillisiä alusvaatteita, ja jos on, mistä valmistettuja? Onko niillä seuduilla siihen aikaan ollut lampaita tai muita karvakuitueläimiä. Tuskin kuitukasveja on viljelty, mutta löytyyhän luonnostakin yhtä ja toista.

[hunninko62]

Karjalan kuvat on hakattu terävillä kvartsimurikoilla silokallion pintaan. Tämä aiheuttaa hieman halkeilua ja tahatonta epätasaisuutta kuvioissa. Uskoisin kuitenkin, että kuvioihin kaadettiin vettä, jotta kuva näkyisi selvemmin, tai sitten ne lisäksi vielä maalattiin päälle. Hahmot ovat vain 10 - 15 cm pitkät.

Itse olen pitänyt herra 4 takalievettä takin takahelmana, mutta se voisi olla pitkän paidan takaosa (?)

Jos edessä törröttää mullikka, on joukossa myös naisia! Onko siis jollakin myös isot rinnat? On, mutta myös veitikka. Tuo puukko tai kirves voi olla vyötäröllä.

Hattuja tuntuu esiintyvän. Vai miten kasvot on tulkittava? Sarjakuvamaisesti? Iso nenä ja pitkä leuka? Leuan korostus voi liittyä partaan. Nenä hieman oudoksuttaa, siis onko se liioiteltu?

Asiaa voisi selittää tai piirto-ohjelmalla MAALATA. Mikä siis on vaatetta ja päähinettä. Eri värillä.

[Taavetti]

Mieleeni on hiipinyt vuosia sitten lukemani "Karhunnahka" niminen kirja. Se ei kerro muinaisuudesta, mutta fiktio siitä, miten ihminen saattaa sopeutua alkeelliseen elämään. Siinä suhteessa siitä saattaisi saada hivenen taustaa tuhansien vuosien takaiselle ihmisten elämälle ja mahdollisuuksille.

Kirjassa aviopari kohtaa kuolemansa talvisessa erämaassa, heidän pieni poikansa pyörähtää läheiseen karhun pesään ja alkaa tottumuksesta imeä karhun nisiä emon omien poikasten ohella. Siinä poika sopeutuu karhuperheen elämään, selviää lämpimän kesän vaatteitta, mutta syksyn kylmillä on vähällä paleltua, kunnes löytää metsästä isältään jääneen, karhun nahkaisen turkin. Sillä tavoin ulkomuotokin muuttuu karhua muistuttavaksi, eivät kuitenkaan kaikki elämisen tavat, sillä talviuneen ei ihminen sopeudu, vaikka karhuemon vieressä onkin lämmin yösija.

Tämän kuvailun kirjoitin siksi, että vaikka fiktiota onkin, voisi tarinassa olla hiven todellisuuspohjaa, jolla saa mielikuvituksensa liikkeelle arvioimaan tuhansien vuosien takaisia asusteita. Mahdollisesti sen ajan ihmisillä on ollut kohtuullinen turkisten muokkaustaito, samoin taito valmistaa niistä asusteita. Hakattuja siluetteja tutkiessa kannattaa pitää mielessään nahan ja erityisesti turkisten ominaisuudet. Myös se, ettei ehkä kaikkia vuodan osia leikattu asusteen muotoon, vaan taljan eri osia on saattanut jäädä roikkumaan sinne ja tuonne, jopa mahdollisina koristuksina, kuten nuoren Davy Crockettin oravannahkaisessa lakissa tuuhea häntä. Sellaisestakin saattaa näkyä ulokkeita, vaikka osa ulokkeista on varmaan tahattomia lohkeamia kiven pinnassa sen lisäksi, että enimmät toki lienevät erilaisia tarve-esineitä tai muita arvon merkkejä.

Vielä heittäisin kysymyksen, että minkä vuoksi nykytiede olettaa tuollaisia kuvia tehdyksi. Onko niillä symbolista, käytännöllistä tai muuta merkitystä, vai ovatko ne vain jonkin joutilaan tuotoksia paremman tekemisen puutteessa?

[Taavetti]

Sattuipa silmiini uutinen YLE Kainuunsivulta, siinä käsitellään Kainuun alueen kalliomaalauksia. Ajattelin tuoda linkin tähän ketjuun vertailun vuoksi, ja koska siitä voi lukea päätelmiä maalausten syistä ja merkityksistä. En tiedä kuinka pysyvä tämä Yleisradion sivu on, osahan niistä katoaa melko pian. Lisämaustetta siitä sentään tähän saataneen.

[hunninko62]

Otin shamaanijonosta ja 4 muustakin kuvasta yksityiskohtia tähän alla olevaan kuvaan (klikkaa kuvaa). Kuvat olivat alunperin mustia, mutta värinvaihtotyökalun avulla osa mustasta on muutettu muuksi väriksi. Ääriviivat ovat siten alkuperäisten piirroskopioiden mukaiset.



Katkoviivoilla venäläiset arkeologit tarkoittivat halkeamia ja lohkeamia.

Vihreä: Takki tai paita ?
Punainen: oudot ulokkeet, ovatko tahattomia vai merkitsevätkö ne jotain. Miksi takapuoli on niin roikkuva? PAP-housut?
Ylä oikea: mikä on tappi, joka kulkee "kehon läpi"?
Vasen ylä: polttaako mies (?) tupakkaa?
Sininen: voiko kuvioiden päähineitä päätellä näistä?
Ala vasen: Mitä henkilöt puuhaavat?

[Jaska]

Kiitos, värittäminen havainnollistaa hyvin.
Päähineitä pitäisin aika todennäköisinä; kropan ulokkeita sen sijaan voidaan tulkita monella tavalla.

[hunninko62]

Etsiskelin Esko Aution materiaaleista samanlaisia "selkätappeja" (ks. kuva).

Löysin seuraavanlaisia. Kaksi viimeistä on kuvailtu "taistelun jälkeiset nuolet selässä...", mutta muut poikkeavat näistä. Yksi selitys joidenkin kuvien tapoauksessa voisi olla kiven rapautuminen, jolloin jälki on tahaton. Mutta näissä esimerkeissä en usko siihen.

En ole keksinyt muuta kuin nuolten viin tai jousen suojatuppi. Kummatkin olivat tuohiputkia. Jousi tarvitsee suojan, jos se on liimattu komposiittijousi. Koskeana liimaukset aukeavat. Kostea jousi ei ole niin vahvaenää, vaikkei liimaa olisikaan käytetty. Keihäs olisi liian lyhyt, jokin muu ase?

[Jaska]

En ole keksinyt muuta kuin nuolten viin tai jousen suojatuppi. Kummatkin olivat tuohiputkia. Jousi tarvitsee suojan, jos se on liimattu komposiittijousi. Koskeana liimaukset aukeavat. Kostea jousi ei ole niin vahvaenää, vaikkei liimaa olisikaan käytetty. Keihäs olisi liian lyhyt, jokin muu ase?

Uskon että olet oikeassa! Nimittäin sukukansamme mansit käyttivät nuoliviintä vaakatasossa vyötäröllä - se näyttäisi käsittääkseni juuri tuollaiselta kapealta putkilolta vartalon etu- ja takapuolella.

[hunninko62]

Onko sulla tietoa tuollaisista valokuvista, jossa näin on? Onko se vain kirjoitetussa muodossa?

Monessa kuvassa on myös yksisauvaista hiihtämistä ja myös "hiihtokävelyä" eli lumikenkien jälkiä. Jos kuvaukset ovat näin tarkkoja näissä yksityiskohdissa, voivat muutkin graafiset yksityiskohdat voivat olla todellisuuden jäljittelyä. Kuten metsästäminen ja sodat.

Jotkin kuvat ovat henkimaailman asioita eli uskomusten kuvaamista. Niiden tulkinta onkin vaikeaa.

Kahdessa alimmassa kuvassa on tapit selässä ja niskassa. Voitko ajatella niitä nuolina? Aluksi ajattelin ylintä palmikoksi, mutta tuskin silloin solmittiin rusetteja.

[aikalainen]

Monessa kuvassa on myös yksisauvaista hiihtämistä ja myös "hiihtokävelyä" eli lumikenkien jälkiä. Jos kuvaukset ovat näin tarkkoja näissä yksityiskohdissa, voivat muutkin graafiset yksityiskohdat voivat olla todellisuuden jäljittelyä. Kuten metsästäminen ja sodat.

Taavetin linkkaamassa kivikausi-sivustossa olihavainnollinen kuva liittyen hiihtämiseen. Osia tästä samasta kuvasta on isommaksi tsuumattuna noissa sinun värjätyissä kuvissa.

Kuvan ladussa kiinnitti huomiota, että sauvan jäljistä päätellen näyttäisi, kuin olisi hiihdetty nykyiseen tapaan kahdella sauvalla. Ladun alussa, jossa kolme jeppeä on sivakoinut, on menty ikään kuin tasalykkyä. Muulloin on sauvan jälki vuoroin molemmin puolin, mikä tietysti voisi onnistua yhdelläkin keihässauvalla, enpä ole koskaan kokeillut, mutta näyttäisi mielestäni enempi kaksisauvaiselta menolta sekin.

Sauvoja kivikauden piirroksissa ei yleensä näy kuin yksi, mutta yksin kappalein on yleensä myös suksia ja jalkoja ja käsiä, joten se ei varmaankaan ole ratkaisevaa.

[Taavetti]

Monessa kuvassa on myös yksisauvaista hiihtämistä ja myös "hiihtokävelyä" eli lumikenkien jälkiä. Jos kuvaukset ovat näin tarkkoja näissä yksityiskohdissa, voivat muutkin graafiset yksityiskohdat voivat olla todellisuuden jäljittelyä. Kuten metsästäminen ja sodat.

Taavetin linkkaamassa kivikausi-sivustossa olihavainnollinen kuva liittyen hiihtämiseen. Osia tästä samasta kuvasta on isommaksi tsuumattuna noissa sinun värjätyissä kuvissa.

Kuvan ladussa kiinnitti huomiota, että sauvan jäljistä päätellen näyttäisi, kuin olisi hiihdetty nykyiseen tapaan kahdella sauvalla. Ladun alussa, jossa kolme jeppeä on sivakoinut, on menty ikään kuin tasalykkyä. Muulloin on sauvan jälki vuoroin molemmin puolin, mikä tietysti voisi onnistua yhdelläkin keihässauvalla, enpä ole koskaan kokeillut, mutta näyttäisi mielestäni enempi kaksisauvaiselta menolta sekin.

Sauvoja kivikauden piirroksissa ei yleensä näy kuin yksi, mutta yksin kappalein on yleensä myös suksia ja jalkoja ja käsiä, joten se ei varmaankaan ole ratkaisevaa.

Tulkintani mukaan kuva näyttää hiihtämisen lisäksi tärkeämpää, eli metsästystä ja nimenomaan ryhmämetsästystä. Kolmikko on seurannut eläinten jälkiä sivulla. Ensimmäinen kiersi eteen pysäyttämään niiden etenemistä, keskimmäinen näyttäisi keihästävän saalista ja jälkimmäisellä tulkitsen olevan saalis jousinuolen tähtäimessä.

Mitä varsinaiseen hiihtämiseen tulee, niin usean henkilön perättäinen hiihto tuottaa sauvan jälkiä niin, että ainakin kuvasta on vaikea tulkita sauvojen määrää, ja liekö se niin olennainen onkaan, että kuvan tekijä siihen erityisesti keskittyisi.
Joskus toisen sauvani katkettua olen joutunut testaamaan yhden sauvan hiihtoa, olen kokeilut jopa vuoroin eri puolilta. Sekin tuntui onnistuvan kohtuullisesti, kunhan oli ensin systeemin oppinut.

[hunninko62]

Kuvan ladussa kiinnitti huomiota, että sauvan jäljistä päätellen näyttäisi, kuin olisi hiihdetty nykyiseen tapaan kahdella sauvalla. Ladun alussa, jossa kolme jeppeä on sivakoinut, on menty ikään kuin tasalykkyä. Muulloin on sauvan jälki vuoroin molemmin puolin, mikä tietysti voisi onnistua yhdelläkin keihässauvalla, enpä ole koskaan kokeillut, mutta näyttäisi mielestäni enempi kaksisauvaiselta menolta sekin.

Sauvoja kivikauden piirroksissa ei yleensä näy kuin yksi, mutta yksin kappalein on yleensä myös suksia ja jalkoja ja käsiä, joten se ei varmaankaan ole ratkaisevaa.

Minusta mäelle kiipeäminen jättää katkonaiset suksen jäljet ja sauvoilla jäljet molemmille puolille latua vuorotyönnöin. Alamäkeen liu'utaan, jolloin latu on katkeamatonta uraa, ja sauvoilla on työnnetty vauhtia lisää tasatyönnöin pitemmillä väleillä. Kyllä se aivan hiihtämiseltä vaikuttaa!!

Viimeinen "ketunlenkki" saattaa tapahtua niin, että ensin pysähdytään odottelemaan hirvien rauhoittumista, jonka aikana yksi kiertää hirvien eteen pysäyttäen ne. Tällöin kaksi muuta hyökkää jousilla ja suopungilla hirvien kimppuun. Miten te sen tulkitsette?

[hunninko62]

... Kolmikko on seurannut eläinten jälkiä sivulla. Ensimmäinen kiersi eteen pysäyttämään niiden etenemistä, keskimmäinen näyttäisi keihästävän saalista ja jälkimmäisellä tulkitsen olevan saalis jousinuolen tähtäimessä...

Niin se varmaan onkin. Hirviä häiritsemättä on niitä lähestytty piilossa. Vasta koukkauksen jälkeen on tapahtumat saaneet vauhtia. ?

[aikalainen]

Kolmikko on seurannut eläinten jälkiä sivulla. Ensimmäinen kiersi eteen pysäyttämään niiden etenemistä, keskimmäinen näyttäisi keihästävän saalista ja jälkimmäisellä tulkitsen olevan saalis jousinuolen tähtäimessä.

Viimeinen "ketunlenkki" saattaa tapahtua niin, että ensin pysähdytään odottelemaan hirvien rauhoittumista, jonka aikana yksi kiertää hirvien eteen pysäyttäen ne. Tällöin kaksi muuta hyökkää jousilla ja suopungilla hirvien kimppuun. Miten te sen tulkitsette?

Niin se varmaan onkin. Hirviä häiritsemättä on niitä lähestytty piilossa. Vasta koukkauksen jälkeen on tapahtumat saaneet vauhtia. ?

Mielestäni tuossa kuvatussa tapahtumassa on ihka selvä hirvenhiihto. Hirvenhiihto suoritetaan hankikannolla, joka kantaa hiihtäjää, muttei hirveä. Hankikanto tekee hirven liikkumisen vaikeaksi ja rasittavaksi, kun taas hiihtäjää se vain helpottaa. Hirvi väsyy ja hiihtäjä saa sen kiinni.

Kuvatun tapahtuman loppuhuipennus on mennyt varmaankin suunnilleen niin, kuin lainatuissa viesteissä on kirjoitettu. Vasalla näyttää olevan nuoli pers.... ahterissaan ja emällä keihäs kyljessään.

Hankikannolla latu jää heiveröiseksi, mutta pinnalla on usein pehmeä kerros (0-10 cm), kuten havaitsin tänäkin keväänä, jolloin suksen jälki siihenkin jää.

Mitä varsinaiseen hiihtämiseen tulee, niin usean henkilön perättäinen hiihto tuottaa sauvan jälkiä niin, että ainakin kuvasta on vaikea tulkita sauvojen määrää, ja liekö se niin olennainen onkaan, että kuvan tekijä siihen erityisesti keskittyisi.

Vaikka sauvojen jäljet eivät olekaan kuvatun tapahtuman kannalta tärkeitä, niin ne kuitenkin näyttävät tehdyn yksityiskohtaisesti.

Yksityiskohtaisuuden huomaa hyvin ladun alkuosasta, josta kaikki kolme hiihtäjää ovat sivakoineet. Siellä sauvan jäljet ovat kolmen ryhmissä. Jälkiä ryppäissä on siis tasan yhtä monta kuin hiihtäjiä. Niinpä näyttää siltä, että jälkiä ei olisi välinpitämättömästi roiskittu kuvaan, vaan ne olisi piirretty (tai hakattu) kiveen ajatuksen kanssa.

Se, mikä alunperin kiinnitti huomiotani, oli se, että monet kolmen sauvajäljen ryppäistä ovat kaksipuoleisia, eli kolme painaumaa kummallakin puolella. Tälläisia parillisia ryppäitä on ainakin kuusi. Sellainen jälki tulee kahdella sauvalla tasalykkimisestä. Tuollaisen jäljen tuottaminen olisi yksisauvaiselle vaikea suoritus.

[hunninko62]

Kaivelu kannattaa aina...! Löysin laajan väitöskirjan Magne Gjerde'ltä, jossa hän tutkiskelee kalliopiirroksia Luoteis-Euroopassa (506 sivua). Mukana myös tulkinta Hirvenhiihdosta sivulla 316.

Edellä havaitut seikat tulevat väitöskirjassa esille, ja muutakin. Jos kiinnostaa, lukekaa ihmeessä

http://www.ub.uit.no/munin/handle/10037/2741?locale-attribute=en

[Jaska]

Onko sulla tietoa tuollaisista valokuvista, jossa näin on? Onko se vain kirjoitetussa muodossa?

Kahdessa alimmassa kuvassa on tapit selässä ja niskassa. Voitko ajatella niitä nuolina? Aluksi ajattelin ylintä palmikoksi, mutta tuskin silloin solmittiin rusetteja.

Palmikkoja on käytetty ainakin hantien parissa...
Piirroksia ja valokuvia sisältävä yksityiskohtaisesti mansien vanhan kansanomaisen kulttuurin eri alueita esittelevä kirja löytyy muutaman vuoden takaa:
http://www.sgr.fi/kansatieteellisia/kt17.html

Olen käsitellyt sitä lyhyesti täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Kirjat2.html

Kuvan ladussa kiinnitti huomiota, että sauvan jäljistä päätellen näyttäisi, kuin olisi hiihdetty nykyiseen tapaan kahdella sauvalla. Ladun alussa, jossa kolme jeppeä on sivakoinut, on menty ikään kuin tasalykkyä. Muulloin on sauvan jälki vuoroin molemmin puolin, mikä tietysti voisi onnistua yhdelläkin keihässauvalla, enpä ole koskaan kokeillut, mutta näyttäisi mielestäni enempi kaksisauvaiselta menolta sekin.

Tuli mieleen vielä yksi melko kaukaa haettu asia: jos joukossa oli vasenkätisiä, he olisivat saattaneet yksisauvaisesti hiihtää eri puolelta, jolloin yhteisen latu-uran molemmin puolin näkyisi sauvanjälkiä. Noissa "silhueteissa" eli kalliokuvissa ei valitettavasti näy, kummalla puolen kroppaa sauvotaan...

[Taavetti]

Yhden tai kahden sauvan käyttöön liittyy ehdottomasti se, että tarvitaanko toista kättä muuhun välttämättömään. Se muu välttämätön voi tietysti olla keihäs, jota voi käyttää sauvanakin. Mutta miten muut aseet, joita silloin käyttivät, tai ansojen tarpeet? Köysinippu saattoi kulkea vyyhtenä olalla, sikäli kuin heillä oli sopivia köysiä. Monille aseille oli kehitetty tuppensa, kuten tässä keskustelussa on tullut esille, mutta onko kaikille ollut mahdollista sellaisia kehittää? Miten esimerkiksi jousia ja jousiaseita on kuljetettu? Löytyykö muista lähteistä asiaa valaisevia kuvia?

Ja vaikka toiseen käteen ei mitään tullutkaan, saattoi olla tarpeen sen nopea käyttö varsinaiseen työhön, siis saalistamisen eri tehtäviin. Siten jää vielä kysymys, vaikka käytettiin vain yhtä sauvaa, kummalla kädellä sitä käytettiin. Luonnolliselta tuntuu, että toimivammalla kädellä, mutta entä jos sitä tarvitaankin saalistukseen, keihään heittoon tai nuolen suuntaamiseen? Silloin olisi luontevampaa pitää sauvaa heikommin toimivassa kädessä, joka osaa kyllä sauvaa liikuttaa, vaikka keihään heitto sillä on tehotonta ja suuntaaminen epävarmaa. Pidän kyllä mahdollisena, jopa toden näköisenä, että yhtä sauvaa olisi käytetty vuoroin kummallakin kädellä, tai molemmilla käsillä samaan aikaan, mikäli toisella kädellä ei ollut muuta tehtävää. Samahan olisi tilanne, jos kahdesta sauvasta toinen katkeaa tai turmeltuu muuten.