Muinainen Suomi

Kai tämä ihmisen tekemä on.Löyty aikoinaan Yläsavosta.Putkahti muuton aikana esille.Pitäs vissiin käydä näyttämässä museossa.Alapuoli sileä,kuin olisi jotain hangattu.Reikä suppilomainen.

Minkä kokoinen? Ainakin halkaisijan mitta ja reiän koko olisi hyvä tietää, samoin materiaali. Taitaa olla kiveä, vai onko?

Jaa, onhan siinä Sampo laatikko mittana, mutta minkä kokoinen? Niitä on ainakin kolmea kokoa, normaalit, pitkät ja erikoispitkät eli takkatikut.

Kiveä tuo on.Reiän halkaisija 20mm ja toiselta puolen 30mm.Pituus 130mm ja leveys 100mm.Paksuus korkeimmalta kohdalta 50mm.

Moneenhan tuon näköisiä on käytetty, ensin tuli mieleeni kankaiden luomapuiden alle kuuluva ohjain, mutta ne ovat olleet puisia. Jonkin muun pyörivän alaohjaimeksi sopisi, mutta myös verkon tai muun pyydyksen painoksi. Reikä on saattanut palvella hiomista jossakin teroituspuuhissa, mutta alapuolen tasaisuus ja hiontajälki voivat ilmaista kiven tasaushiontalaikan vanhaksi malliksi.

Museosta kysyminen voi olla hyvä ratkaisu, mutta ennen sitä taitaa joku kertoa kiven käyttötarkoituksen ehkä jo tänä iltana.

Tarkennan vielä että tuo löytyi pellosta.

Kangaspuiden paino?

Itse haluaisin kuulla enemmän niistä joltain asiantuntijalta kun tällaiset usein sellaisiksi tulkitaan, samoin värttinänpyöristä.

Mihin nämä tulkinnat perustuvat ja onko muita tulkintoja.

Kivinen verkonpaino tai jauhinkivi tai alkeellinen kivikirves.

Thurisaz kirjoitti:Kangaspuiden paino?

Itse haluaisin kuulla enemmän niistä joltain asiantuntijalta kun tällaiset usein sellaisiksi tulkitaan, samoin värttinänpyöristä.

Mihin nämä tulkinnat perustuvat ja onko muita tulkintoja.

Enpä ole kangaspuissa painoja nähnyt, mutta olenkin nähnyt vain vaakatason kangaspuita. Pystypuissa on saattanut painoja ollakin, painamassa loimia kireälle. Se pitäisi varmistua aidoista puista käyttökunnossa tai kuvista.

En ole nähnyt värttinääkään, paitsi kuvissa jonkin verran. Värttinäpyörä on käsitykseni mukaan raskas vauhtipyörä, joka jatkaa värttinän pyörimistä pidempään. Tuntuu kovin raskaalta otsikon kivi värttinäpyöräksi.

Muuten ne värttinät ja rukit ovat niin uusia, että niitä on nähty käytännössä, ei niitä tarvitse tulkita. Voisi etsiä vaikka heti värttinäharrastajien joukon ja käydä katsomassa. Kehruuvälineet ja kankaiden kudonnan työkalut ovat olleet kauan periaatteiltaan ja muodoiltaan saman kaltaisia. Tietysti alkeellisuus lisääntyy vanhemmissa esineissä, mutta ainakin ammattilaiselle ja aktiiviharrastajalle ovat vanhatkin kapineet tutunomaisia. Kauas menneisyyteen pitää palata, ettei niitä tunnista samaan tarkoitukseen käytetyiksi.

Koko, muoto ja materiaali viittaavat vahvasti verkon painoon.

C´mon, kyseessä on kauniisti muotoiltu kivinuija.

Reikäleivän malli.

Nefertiti kirjoitti:Koko, muoto ja materiaali viittaavat vahvasti verkon painoon.

Hyvin sopii, ei vähällä sotkeudu verkkoon, verkoilla pyytäneenä tajuan sen. Harvemmin sentään tällaisia olivat, enemmän tiedän, olen nähnytkin tuohilla käärittyjä kiviriipuksia verkon painoina. Kohoina oli puolestaan tuohipaketteja ilman kiviä. Mutta millaisia olivat verkkojen painot kivikaudella? Verkkoja lie löytynyt muutamasta suosta, onkohan löytynyt painoja samoista paikoista?

Leivän muoto kivellä on, tuskin sentään on leivän malliksi tehty, nuija mieluummin?

Vähän epäilyttää, että olisivat siihen aikaan verkonpainoihin reikiä tehneet. On helpompia tapoja kiinnittää paino. Niin kuin Taavetti sanoi, tuoheen käärittiin kivi.

Ehkä jotakin tämäntapaista:

mikko kirjoitti:Vähän epäilyttää, että olisivat siihen aikaan verkonpainoihin reikiä tehneet. On helpompia tapoja kiinnittää paino. Niin kuin Taavetti sanoi, tuoheen käärittiin kivi.

Eikä ole hyväkään joka painoksi, ovat turhan raskaita, mutta esimerkiksi pään ankkuriksi voisi sopia. Myös putkosen linkki avaa hyviä ehdotuksia.

kenonen kirjoitti:Kai tämä ihmisen tekemä on.Löyty aikoinaan Yläsavosta.Putkahti muuton aikana esille.Pitäs vissiin käydä näyttämässä museossa.Alapuoli sileä,kuin olisi jotain hangattu.Reikä suppilomainen.

Kyllähän tuo murikka sen verran hyvin vastaa tähän ketjuun linkattuja kuvia kivikautisista esineistä, että sitä kannattaisi varmuuden vuoksi näyttää jollekin asiantuntijalle. Pelloistahan niitä kiviesineitä useinkin on löydetty. Alkuun voisi päästä soittamalla museoviraston vaihteeseen, jonka numero löytyy tästä linkistä: Yhteystiedot.

Siis se on tyypiltään suppiloreikäinen pallonuija.

Ajoitus näyttäisi olevan siis mesoliittinen, Suomusjärven kulttuurin alkuvaihetta.

Mihin sitä on käytetty?

Jos tuollaiseen reikään sitoo jonkin sopivan pituisen hihnan, niin tuollainen pallonuija on tehokas ja tarkka lyömä-ase. Emäntäkin voisi käyttää vaikka päivittäisellä virkapolullaan, kun miesväki on isomman riistan perässä.

Juuri tuollaista kalautinta olisin kaivannut männäviikolla, kun myyrä-ansaan olikin juuttunut vähän isompi ja lihavampi myyrä kuin mihin loukku oli suunniteltu.

Uusi hypoteesi: kyseessä on kuntoilijoille tarkoitettu järeämpi versio suksisauvan sommasta.

Nojuuei, ideoita näkyy olevan tarpeeksi monta, että kyllä kannattanee museoväeltä kysellä. Nuijaehdotus kuulostaa kyllä uskottavimmalta. Ainakin jauhinkiveksi väittäisin tuon olevan turhan soikea.