FRB-signaalit merkkejä avaruusolentojen voimalasta?

[Jaska]

"Tiedemiehet arvelevat, että FRB-purkaukset voivat olla osoitus vieraan sivilisaation käyttämistä avaruusaluksista."
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703 ... 7_ul.shtml

Tämä on siis niin sanottua "kovaa tiedettä" eli luonnontiedettä. Tätä sanotaan jopa teoriaksi, ei hypoteesiksi. Ja eräiden ihmisten mielestä kielitiede ei ole kovan tieteen veroista.

Tarinan opetus: tieteessä täytyy erottaa havainnot tulkinnoista. Maailman "kovimmassakin" luonnontieteessä havainnot voivat olla totta, mutta niiden tulkinnat voivat olla täyttä höpinää.

[Eskous]

Alkuperäinen artikkeli impaktiltaan vaatimattomassa julkaisussa: https://arxiv.org/pdf/1701.01109.pdf

Artikkelin kirjoittajat ovat tietysti innoissaan "löydöstään", mutta eivät suinkaan puhu siitä teoriana, vaan esim. näin:

Thus, it seems somewhat reasonable to hypothesize that the beams can be used to power light sails, and the ensuing implications are explored next.

Eli kyseessä on kirjoittajien mukaan "jossain määrin järkevä" hypoteesi. Minusta vaikuttaa että kirjoittajat ainakin yrittävät olla jossain määrin järkeviä, ottaen huomioon heidän tulokulmansa asiaan. (Lopussa tosin ilmenee myös, että ovat saaneet rahoitusta taholta, jonka päämääriin heidän esittämänsä spekuloinnit sopivat aivan erinomaisesti. Yksilöllisellä tasolla kohtuullisen järkevää on: "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.")

Luulisi että tuon hypoteesin on vaikea nousta vallitsevaksi tieteen teoriaksi, jonka päälle uutta tiedettä rakennetaan. Tarinan opetus on, että lähtökohtaisesti kannattaa ajatella, että suurelle yleisölle tiedeuutisia kirjoittavat toimittajat vääristelevät tiedettä aina.

[Sigfrid]

Artikkeli kertoo eniten nykyisestä tiedonvälityksen tilasta,toimivaa klikkiotsikkoa ei saa fakta pohjalta tähtitieteestä eikä kielitieteestä . Vaikka molemmissa olisi paljon kiehtovaa fakta tietoakin josta voisi jutun kehittää.

Tämä on totta, hyvin usein otsikoksi ja tekstin siemeneksi valitaan jonkin sivulauseen nielenkiintoiselta vaikuttava kohta. Toinen ongelma on median kirjoitustaito. Ítse teen tälläkin palstalla lauserakennevirheitä ja pilkkuvirheita, harvemmin yhdyssanavirheitä (joskus on vaikea päättää onko genetiivinomainen (ei genetiivin omainen, mutta genetiivimäinen - erinomainen, ei erin omainen tai viranomainen, ei viran omainen tait tiedonjanoinen, ei tiedon janoinen) sana yhdyssana ), mutta odotan kyllä alan ammattilaisilta virheetöntä tekstiä.

[Pystynen]

Tämä on siis niin sanottua "kovaa tiedettä" eli luonnontiedettä.

Tähtitiede eroaa joskus rankastikin ns. "kovimmasta" luonnontieteestä siinä, muuta kuin spektroskooppista (= millaista säteilyä Maahan asti tulee) kokeellista dataa on vaikea saada yhtään mistään. Meillä voi kyllä olla oikein uskottavaksi katsottuja malleja esim. tähtien rakenteesta, mutta ei niiden tueksi mitään koepaloja ole otettu, ja tuskin tullaan ottamaankaan… Eli homma nojaa simulaatioiden ja laskelmien tekoon siltä pohjalta, mitä noin yleisesti tiedämme kaasujen ja plasmojen ym. käyttäytymisestä. Tätä prosessia kun aikansa pyöritellään, niin joskus osoittautuu, että nykyinen kokoelma malleja ei osaakaan selitä jonkinlaista havaittua säteilypurkausta, ja pitäisi keksiä jokin uusi mekanismi tai taivaankappale sellaisen selittämiseen. Prosessi menee alussa usein spekuloinniksi, ennen kuin lisää vertailudataa saadaan.