Jaska kirjoitti:Jääkaudella vesi oli alempana, joten Japani ja Australia olivat paljon helpommin saavutettavia. Mitään purjeita ei ollut, vaan vedessä edettiin melomalla tai ajelehtimalla (ja myrskyn tullen sitten vastaavasti räpiköimällä ja kellumalla).
Koska Oseania asutettiin niin myöhään, Amerikka ei ollut missään muualla lähelläkään näköpiiriä kuin Beringinsalmella, ja kuka hullu sinne nyt jääkauden maksimin aikaan olisi lähtenyt?
Miksi ei lähtisi, jos kerran solutrealaisenkin hypoteesin mukaan eurooppalaiset olisivat kulkeneet jäätä pitkin kuitenkin aika pitkän matkan? Mutta tietysti pitäisi tehdä jotain löytöjä näistä varhaisista aasialaisista ja on totta ettei lännestä toistaiseksi ole juuri esi-Clovislaisia löytöjä tehty.
Voisin sivumennen kommentoida että aika hyvää tuuria tuo ranskalaisen piikiven löytyminen, sillä mitään kauppareittiä mantereiden välillä ei varmasti ole ollut, jos tulijoita on ollut niin ovat olleet pieniä ryhmiä jotka ovat kuljettaneet mukanaan välttämättömimmät työkalut.
Jaska kirjoitti:Ennen jääkautta sinne on ilmeisesti päätynyt arkaaisia ihmislajeja, joita nyt on Euraasiasta löydetty liukuhihnalta, joten 50 000 vuotta vanhat löydöt Etelä-Amerikassa yhdistäisin kyllä näihin. Denisovalais- ja neandertaalisekoituksen löytämisen jälkeen voisikin alkaa etsiä intiaaneista arkaaisten ihmislajien jättämiä geenejä.
Tämä voisi olla kiintoisaa, tosin neandertaaleja ei nykykäsityksen mukaan ole asunut Lähi-itää idempänä. Muitakin arkaaisia ihmislajeja toki on, ja voi olla vielä löytämättäkin. Itä-Aasian hominidit ja niiden ajoitus tunnetaan tällä haavaa aika huonosti.
Jaska kirjoitti:Totta kai intiaanien pääjuuri on Aasiasta. Mutta Euroopasta on näköjään jo hyvin varhain päätynyt porukkaa itärannikolle.
Käsitys asutusaaltojen lukumäärästä on vaihdellut monta kertaa 1990-luvun jälkeen, eikä viimeistä sanaa ole ehkä vielä sanottu. Taannoin jo osoitettiin, että yksi aalto riittää, koska Altain tienoilla on kaikkia niitä samoja haploryhmiä joita Amerikassakin - millä perusteella nyt sitten tarvittaisiin taas useampi asutusaalto? (Toki myöhäisiä ja suppea-alaisiakin aaltoja on, kuten eskimot ja ilmeisesti na-denet, mutta nyt puhun niistä asuttajista jotka levisivät koko Amerikkaan.
Ilmaisin epäselvästi, tarkoitin juuri sitä että myöhemmin saapui pienempiä muuttoaaltoja, kuten juuri eskimot. Haploryhmien samankaltaisuus voi johtua tietysti siitäkin että geenivirta on luultavasti kulkenut toiseenkin suuntaan.
Yksi perustavanlaatuinen ongelma on että mikäli varhaiset tulijat ovat olleet pääasiassa rannikkoasujia, niin silloiset rannikkoseudut ovat nyt kymmenien metrien syvyydessä meren alla eikä niitä sieltä helposti kaiveta esiin.
