Muinaisgenomeja Valkovenäjältä 5000 vuoden ajalta

[Kristiina]

Virolaiset jatkavat muinaisDNA-tutkimuksen kärkijoukoissa ja ovat analysoimassa muinaisdataa Valkovenäjältä:

GENETIC ANCESTRY DYNAMICS DURING THE LATE STONE AGE PERIOD IN THE WESTERN PART OF THE EASTERN EUROPEAN PLAIN

Alena Kushniarevich1*, Olga Utevska1, 2, Lehti Saag3, Helja Niinemäe1, Maxim Charniauski, Aliaksandr Vashanau, Mikalai Pamazanau, Martin Malve1, Irina Khrustaleva1, Aivar Kriiska1, Oleg Davydenko, Mait Metspalu1, Kristiina Tambets1
1 University of Tartu, Tartu, Estonia
2 V. N. Karazin Kharkiv National University, Kharkiv, Ukraine
3 University College London, London, United Kingdom
* Corresponding author. Email: alenak@ut.ee

Studies of ancient DNA (aDNA) from individuals that lived in European territory during the last ten thousand years suggest that three ancestral populations – European Mesolithic hunter-gatherers (HG), Anatolian Neolithic farmers, and Bronze Age Steppe nomads –made a major contribution to the genetic make-up of modern Europeans. Limited available data from Eastern Europe suggest that demographic processes here might differ substantially from the better studied western part. To fill in the existing gap in the available aDNA material from Eastern Europe and to contribute to better understanding of regional human history, we sequenced aDNA from individuals dated to a time transect of approximately 5000 years (from the first half of the eighth millennium to 2500 BC) from the current territory of Belarus. We found that the oldest sample from Belarusian territory had Eastern HG-like (EHG) ancestry, whilst the genetics ancestry changes to Western HG-like (WHG) or takes intermediate WHG/ EHG form in analysed individuals from subsequent periods (until 3000 BC). Individuals dated between 3000–2500 BC had ancestries typical of both Early European Farmers (EEF) and Late Neolithic European populations. Altogether, our data (1) extend the spatial range of EHG ancestry westward as compared to previously known, (2) indicate either presence of complex genetic structure in the Late Stone Age populations in Eastern Europe or suggest several waves of migrations that lead to mixing of ancestries, and (3) support the spread of EEF-like ancestry as far northeast as the current territory of Belarus.

EEF leviää Valkovenäjälle 3000–2500 BC - kiinnostavaa nähdä kuinka suurilla prosenteilla. Valkovenäjällähän lienee paljon hyvää peltomaata - ainakin Suomeen verrattuna. Toinen kiinnostava kysymys on se, missä määrin Valkovenäjä voisi selittää pronssikautisen Baltian kaistan väestöjen WHG-lisää. Jos nimenomaan Trzciniecin kulttuuri on Baltoslaavisen ryhmän lähtöalue, läntinen osa siitä sijoittuu Puolan ja itäinen osa Valkovenäjän alueelle.

https://pl.wikipedia.org/wiki/Kultura_t ... ic_lng.png

[Jaska]

Mielenkiintoista, lisätään linkki avaukseen jahka tutkimus ilmestyy.
Ainakin aiemmasta tutkimuksesta tiedetään se, että nuorakeraamikot kiersivät Venäjälle lännempää, tuoden mukanaan noin viidenneksen tai neljänneksen verran farmariperimää. Valko-Venäjäkin osuu Fatyanovon nuorakeraamisen kulttuurin leviämisreitille, ja aikasyvyyskin on oikea (3000 eaa. jälkeen).