Kävin nyt läpi tuon Iran-paperin. Jos yritän tiivistää perimän vaihtelua alueella, tulos on tällainen:
Meso-NE Ganj Dareh n. 8000 bc 100% Ganj_Dareh
NE Wezmeh n. 7000 bc 87% Ganj Dareh + 12% AHG (Onge)
LN Hajji Firuz n. 6000 bc 53% Ganj Dareh + 38% ANF + 6% ANE + 2% ANA (Shamanka)
CA Gol-Afshan n. 4500 bc 88% Ganj Dareh + 9-10% AHG (Onge) + 2% BalkanHG + 1% ANF + 0-1% ANE
CA Tepe Hissa n. 3500-2500 bc 74% Ganj Dareh + 16% ANE + 7% ANF + 3% AHG (Onge) + 2% BalkanHG
CA Geoksiur Turkmenistan n. 3000 bc 68% Ganj Dareh + 25% ANE + 1% ANF + 5,5% AHG (Onge) + 2% BalkanHG
EBA Shah Tepe n. 3200-3000 bc 66% Ganj Dareh + 11% ANE + 8% ANF + 10% AHG (Onge) + 5% BalkanHG
MBA Hasanlu (I4354) 2196-2029 calBCE 45% Ganj Dareh+ 36% ANF + 13,4% ANE + 2% ANA + 2,8% BalkanHG
LBA Hasanlu (I4098 no EHG; I4353) n. 1400 bc 44% Ganj Dareh+ 40% ANF + 11% ANE+ 2% BalkanHG + 1,6% ANA
Selecuid period North Iran Mersin n. 300 bc 65-69% Ganj Dareh+ 8-12%% ANF + 10-13% ANE+ 9-11% AHG (Onge) + 0-3% BalkanHG + 1,6% ANA + 1% ChinaNE
Alkuperäisen Ganj Dareh -perimän osuus pysyy koko ajan hyvin suurena. Mesoliittiselta ajalta neoliittiselle ajalle siirryttäessä Onge kasvaa. Myöhäisneoliittisella ajalla alkaa voimakas geenivirta lännestä (ANF = Anatolia farmer). Ylättävästi neoliittisella kaudella ANE-perimää näyttää virtaavan enemmän Kaukasuksen suuntaan kuin Pohjois-Iraniin. Samalla kun ANF lisääntyy voimakkaasti lännessä, tämä virtaus ei juurikaan ulotu kalkoliittisella ajalla Iranin pohjoisosaan. Sitä vastoin myöhäiskalkoliittisella ajalla Iranin pohjoisosa on selvästi Baktrian vaikutuspiirissä ja alueiden geeniperimät sekoittuvat toisiinsa ja ANE nousee voimakkaasti Pohjois-Iranissa. Varhaiselle pronssikaudelle siirryttäessä (Shahtepe) ANE jälleen vähenee, Onge kasvaa ja myös BalkanHG kasvaa. Länsi-Iranissa Hasanlussa on jo mahdollisesti puhuttu iranilaista kieltä.
Paperissa seleukid-kauden iranilainen on mallinnettu qpAdm:lla seuraavasti: 34% Armenia_N + 50 GanjDareh_N + 17% Samara_Yamnaya + 3,2% BalkanHG.
Vaikka yleisesti ollaan sitä mieltä, että indo-iranilaiset kielet liittyvät aron MBA-perimään, tässä paperissa väitetään ilmeisesti jotain muuta:
Evaluating other possible source populations, we demonstrate through f4-statistics in the form of f4(CHG, Test, Samara_EBA_Yamnaya, Mbuti.DG) and qpAdm models, that the BA Steppe affinities is only apparent due to shared CHG-related ancestries, which were previously defined in the BA Steppe communities.Joka tapauksessa paperissa ei ole mallinnettu muinaisväestöjä steppe MBA:n avulla vaan nimenomaan Yamnaya-perimän avulla.
Lisäksi Iranista ei ole siis vieläkään löydetty ilmeisesti yhtään muinaista R1a1-näytettä, joten siinäkään mielessä tämä valtavirta-ajattelu ei ole saanut vahvistusta muinaisDNA-tutkimuksissa. Nykyväestössähän R1a1-haplojen osuus on peräti 22 % (
https://www.biorxiv.org/content/10.1101 ... 1.full.pdf), joskin J-haplojen osuus on edelleen suurin eli 47 %.
Lopuksi on tietenkin pakko esittää kysymys siitä, näkyykö kielen vaihtuminen välttämättä geeniperimässä. Jos otetaan vertailukohdaksi Rooman valtakunta, näyttää siltä, että latinan kieli sai alkunsa Bell Beaker -perimän pohjalta ja sitä mukaa, kun valtakunta kasvoi, perimää alkoi virrata erityisesti Lähi-idästä Roomaan. Kielen alkuvaihe ei ole siis geneettisesti erotettavissa, ja perimän muuttuminen heijastaa nimenomaan sitä, että vaikutuspiirissä olevien alueiden ihmiset, jotka tietenkin puhuivat alun perin muuta kuin latinaa, alkoivat tulvia alueelle.