Crubézy et al. 2026: jakuuttien geneettinen alkuperä

[merimaa]

Crubézy, E., Guarino-Vignon, P., Seguin-Orlando, A. et al. (2026).
An ancient DNA perspective on the Russian conquest of Yakutia.
https://www.nature.com/articles/s41586-025-09856-5

Crubézy et al. ovat tutkineet jakuuttien geneettistä alkuperää muinais-DNA-näytteiden perusteella ja toteavat, että vuosina 1500-1922 jaa. eläneet jakuutit voi mallintaa kahdella perimäkomponentilla, joista ensimmäinen on rautakauden perimäkomponentti Jakutiasta ja toinen on 1200-1400-luvun perimäkomponentti Baikalilta.

Except for rare outliers [...], the genetic makeup of [...] Yakuts could be modelled as a two-way admixture between populations inhabiting Yakutia in the Iron Age and the Baikal region from the thirteenth to fifteenth centuries (Baikal_his, 16–38% with Yakutia_IA (62–84%) and Baikal_sib, 40–79% with Yakutia_IA (21–60%)[.]

Rautakauden perimäkomponentti Jakutiasta perustuu tässä tutkimuksessa kahteen muinaisnäytteeseen, joista ensimmäinen on jo aiemmin julkaistu yak030 ja toinen on uusi, samankaltainen näyte: Mokp Central Yakutia IA 280 BCE D4l2 N1a2b1 (N-P63 tai N-B478). Jälkimmäisen näytteen isälinjan haploryhmä sijoittuu ISOGG:n puussa heti haploryhmän N-P43 alapuolelle ja se on joidenkin epävirallisten tietojen mukaan lähellä yak030:n isälinjan haploryhmää, joskin tässä tutkimuksessa yak030 on oheismateriaalin taulukon mukaan nainen (Supplementary table 1D: Ancient published dataset).

Baikalin perimäkomponentille on kaksi vaihtoehtoa, joista Baikal_his on läntisempi ja Baikal_sib siperialaisempi. Niiden ero näkyy Admixture-kuvassa Fig. 2B ja kumpaankin ryhmään kuuluvat muinaisnäytteet nimetään tarkemmin tutkimuksen menetelmäosion kohdassa "Admixture modelling and dating".

Baikal sources were defined as Baikal_sib (N = 11) and Baikal_his (N = 4). The former included Mongolia_Khuvsgul_LateMedieval (N = 2), Mongolia_Dornod_LateMedieval (N = 7) and Mongolia_Khentii_LateMedieval individuals (N = 2), whereas the latter comprised Russia_AngaraRiver_Medieval.SG (N = 1), Mongolia_Sukhbaatar_Xiongnu (N = 1) and Mongolia_Khuvsgul_MLBALateMedieval individuals (N = 2).

Baikalin perimäkomponentin voisi olettaa edustavan etnisesti turkinsukuisia kielentuojia, koska turkkilaisten väestöjen geneettinen alkuperä sijoitetaan Daniel Tabinin ja Yusuf Can Özdemirin vielä julkaisemattomissa tutkimuksissa etelään, Altain lähettyville. Silloin herää tietysti kysymys siitä, mikä kieli voisi liittyä toiseen perimäkomponenttiin, joka edustaa jakuuttien itseensä sulauttamaa, tuntematonta väestöä.

Olisiko tuntematon väestö voinut puhua tunguusikieltä eli evenkiä? Esimerkiksi Janhunen kertoo, että evenkit olisivat asuneet Jakutian alueella ennen kuin turkinsukuiset jakuutit levisivät pohjoiseen Lena-jokea pitkin, ja näiden kahden väestön kontaktien seurauksena evenkien (ja evenien) kieleen on tullut monia lainasanoja jakuuttien kielestä (The Tungusic Languages, 2024: 177).

Although there is no evidence of early contacts between Turkic and Tungusic, the two language families met in central Siberia in the late Middle Ages, when Yakut spread northwards along the Lena basin, reaching areas previously occupied by Ewenic speakers. As a result, the Ewenki and Ewen dialects spoken in the neighbourhood of Yakut have borrowed a large number of Yakut lexical items representing all areas of life. In many cases, these items show unmistakable Yakut phonetic and/or semantic features[.]

Jakuuttien kieleen on tullut myös kieliopillisia muutoksia, kun jakuutit ovat olleet vuorovaikutuksessa evenkien kanssa. Niistä kertoo Pakendorf (2010: 729), joka ei kuitenkaan vanhemman geenitutkimuksen tulosten perusteella usko, että jakuutit olisivat sulauttaneet itseensä suuren joukon evenkiläisiä kielenvaihtajia. Vanhempi tutkimus saattaa tosin perustua vain pelkkiin isä- ja äitilinjoihin, joten sen perusteella ei voi päätellä mitään autosomaalisen perimän sekoittumisesta.

The development of the Sakha and Dolgan partitive case is not the only instance of Evenki influence on the structure of these Turkic languages. Similar influence can be shown for the loss of the genitive case, the retention of the distinction between the comitative and instrumental case, the functions of the possessive markers, as well as for the development of the future imperative [...]. Interestingly, language shift of entire groups of Evenks to Sakha appears improbable in light of genetic evidence, although some intermarriage of Sakha with Evenk women cannot be excluded. On the other hand, Y-chromosomal analyses indicate that only a small group of Sakha paternal ancestors settled on the Lena river 500–1,300 years ago (Pakendorf et al. 2006). It it is thus possible that the small group of immigrating Sakha pastoralists were dependent on the indigenous Evenks, at least until they had adapted to the new environment. This might have led to a degree of bilingualism of Sakha-speakers in Evenki, which might explain the contact-induced changes in the absence of shift (Pakendorf 2007: 317–23).

Jos evenkit asuivat Jakutiassa ennen kuin turkkilaisten kielten puhujat saapuivat sinne etelästä, he olivat luultavasti itse saapuneet sinne vain vähän uusia tulokkaita aiemmin. Silloin he olisivat ehkä sulauttaneet itseensä sellaisia väestöjä, jotka edustivat Jakutian rautakauden geeniperimää, mutta siitä on kuitenkin vain hyvin vähän kielitieteellisiä todisteita. Esimerkiksi Janhunen kertoo, että evenkin kielestä on tunnistettu vain hyvin vähän substraattisanastoa, mutta toisaalta evenkin kielestä ei ole edes tehty substraattisanastoon keskittyvää tutkimusta (The Tungusic Languages, 2024: 176, 530).

Considering the fact that Siberian Ewenki must have absorbed and extinguished a substantial number of earlier Pre-Tungusic languages of this macroscopic region [Northeastern Asia], the amount of recognizable substratal lexicon is surprisingly small. This may, however, be an illusion, caused only by the fact that no systematic substratal lexical study of Ewenki has ever been carried out. It may be assumed that substratal lexical items are particularly abundant in certain semantic fields, including, for instance, botanical and topographical terminology and toponymy.

Ewenic started its expansion from the Middle Amur and Zeya to all over Siberia, using rivers as the main routes for moving in both the south-to-north and the east-to-west direction, and reaching ultimately the Yenisei basin in the west, the Arctic Ocean in the north, and the Pacific coast in the east. All over this macroscopic territory, Ewenic absorbed the speakers of former languages, of which no information remains, unless it is assumed that Kolymic (Yukaghir) is one of the language families that were displaced to the northeast by the expansive push of Ewenic. It may be noted that there are very few traces of early contacts between Tungusic and Kolymic[.]

[Jaska]

Mielenkiintoinen tutkimus.
Omouk1, jonka löytökonteksti oli tunguusimainen, koostui peräti 97 %:sesti Jakutia_IA-perimästä (se qpAdm-malli jossa oli hyvä P-arvo eikä mikään komponentti miinuksella). Mutta eri verrokkiaineistolla tästäkin saataisiin varmaan erilaisia tuloksia, vrt. tapaus Zengin tundrajukagiirit.

Jää myös auki, mikä on Jakutian rautakautisen perimän koostumus suhteessa Jakutian pronssikauden perimään. Jos ne olisivat yhtä ja samaa perimää, silloin aiempi väestö voisi olla ainakin osittain jukagiireja (Jakutiahan on vanhaa jukagiirialuetta) tai jotain paleosiperialaisia.

Zengin tutkimuksessa jopa pohjoiset tunguusit eli evenit ja evenkit eri alueilla olivat hyvin erilaisia perimältään, ja eteläiset tunguusit puolestaan olivat hallitsevasti "kiinalaista" perimää. "Tunguusius" näyttää siis olleen isolti kielellis-kulttuurista leviämistä, eikä autosomaalisella tasolla ole selvää, millainen olisi ollut kantatunguusien perimän koostumus.

[merimaa]

Mitä mieltä olet Alexander Vovinin artikkelista "Eskimo Loanwords in Northern Tungusic"? Hän ehdottaa siinä kuusi sanaa, jotka pohjoiset tunguusikielet olisivat voineet lainata eskimokieliä muistuttavasta kielestä. Ehdotus on hänen omasta mielestään "very controversial", mutta toisaalta Ante Aikio on ehdottanut sanastollista yhteyttä myös kantauralin ja kantaeskimo-aleutin välille.

Admittedly, there are only six etymologies: (a), (d), and (1)-(4). However, as I mentioned before, this contribution represents only the preliminary stage of the research in this area. Consequently, unless these etymologies represent chance resemblances generated by my sick imagination, they are going to be quite significant for the ethno-linguistic history of the North-East Asia. Most of them reflect very basic vocabulary, and its existence as loanwords can only speak of the high intensity of contacts.

Aikio (2022: 27) viittaa tietysti selvästi varhaisempaan ajankohtaan kuin Vovin, mutta periaatteessa lienee mahdollista, että eskimokieliä muistuttava kieli olisi säilynyt esimerkiksi Jakutiassa hyvinkin pitkän aikaa. Siellähän oli kivikaudella Belkachin kulttuuri, jonka väestö muistutti geneettisesti Grönlannin paleoeskimoita, ja pronssikaudella Ymyyakhtakhin kulttuurin väestö oli edelleen 50-prosenttisesti samaa geeniperimää.

Jakutian rautakauden perimä on tämän hetken tietojen mukaan lähellä Jakutian pronssikauden perimää, koska Zeng et al. (2023: Supplementary Information, sivut 206-209) pystyvät mallintamaan edellisen pelkästään jälkimmäisellä. He ovat tehneet kaksi qpAdm-mallia, jotka eroavat toisistaan vain yhden referenssiväestön osalta, ja molempien mallien p-arvo on hyvä. Olisi kuitenkin parempi, jos heillä olisi ollut käytössään enemmän näytteitä Jakutian rautakauden väestöstä, koska näissä malleissa rautakauden perimää edustaa vain yksi heikkolaatuinen näyte (yak030).

Target P Source Proportion SE Z
Russia_CentralYakutia_IA.SG 0.667 Yakutia_LNBA 1.00 2.31E-13 4.33E+12
Russia_CentralYakutia_IA.SG 0.602 Yakutia_LNBA 1.00 2.31E-13 4.33E+12

[Jaska]

Kyllä tuolla Vovinilla on joukossa äänteellisesti ja merkitykseltään "suoraviivaisiakin" vertailuja, jotka viittaisivat lainautumiseen. Mutta aineisto on niin niukka, ettei juurikaan hahmotu toistuvia äännevastaavuuksia. Ehkä tulevaisuus tuo noita lisää. Tai ehkä jo olemassa olevista etävertailuista löytyykin ehdotettujen sukulaissanojen joukosta uskottavia lainasanoja.

Aikio (2022: 27) viittaa tietysti selvästi varhaisempaan ajankohtaan kuin Vovin, mutta periaatteessa lienee mahdollista, että eskimokieliä muistuttava kieli olisi säilynyt esimerkiksi Jakutiassa hyvinkin pitkän aikaa.

Joo, se on mahdollista. Voihan olla, että vielä jukagiirien levittyä itään siinä rinnalla oli vielä pitkään eskimoasutusta, aivan kuten jakuuttien rinnalla Sahassa elää edelleen jukagiireja.

Jakutian rautakauden perimä on tämän hetken tietojen mukaan lähellä Jakutian pronssikauden perimää, koska Zeng et al. (2023: Supplementary Information, sivut 206-209) pystyvät mallintamaan edellisen pelkästään jälkimmäisellä. He ovat tehneet kaksi qpAdm-mallia, jotka eroavat toisistaan vain yhden referenssiväestön osalta, ja molempien mallien p-arvo on hyvä. Olisi kuitenkin parempi, jos heillä olisi ollut käytössään enemmän näytteitä Jakutian rautakauden väestöstä, koska näissä malleissa rautakauden perimää edustaa vain yksi heikkolaatuinen näyte (yak030).

Kiitos, hyvin pengottu.

[merimaa]

Juha Janhusen artikkeli "The Tungusic Languages: A History of Contacts" (2013: 45-46) kertoo lyhyesti, mitä tiedetään kontakteista evenkin, evenin ja jukagiirin välillä. Sen perusteella todisteet varhaisista kontakteista rajoittuvat yhteen sanaan, joka sekin on epävarma, koska tunguusikielten puolella vastineita löytyy myös eteläisistä tunguusikielistä ja jukagiirikielten puolella sana voi olla lainattu myös tšuktšilais-kamtšatkalaisista kielistä, koska sitä muistuttava sana löytyy tšuktšista.

In northeastern Siberia, the main language with which Tungusic came into contact was Yukaghir (=Yukaghiric, a small family with two relatively different principal dialects, Odul and Wadul, or Forest and Tundra Yukaghir). It is possible that Yukaghir was actually pushed towards the northeast by the Tungusic expansion, which would mean that the contacts between Yukaghir and Ewenki-Ewen may have started at a location somewhere in central Siberia. At the last stage, Yukaghir has been a regressive entity gradually absorbed by both Ewenki-Ewen and Yakut. The very name Yukaghir, by which the Yukaghir speakers are known to their Tungusic neighbours (though not to themselves), is Tungusic in form (with -gir ‘clan’). In view of this, the number of actually documentable interaction features between Yukaghir and Ewenki-Ewen is, however, small. This may imply, once again, that the original linguistic situation was more complicated, with other languages (possibly Para-Yukaghiric) once interfering between Yukaghir and Ewenki-Ewen. As it is, there is information of a number of Yukaghir loanwords especially in Ewen. [...] There are also cases of Tungusic loanwords in Yukaghir [...] An interesting case of a possibly earlier lexical connection is present in Ewenki nime- ‘to visit’ : nime(-) ‘neighbour’ = Yukaghir (Tundra) nime-ng = (Forest) numo ‘dwelling,’ but this comparison remains uncertain, since the Tungusic item has a wide distribution extending to Nanai-Ulcha-Orok and Udeghe-Oroch, while the Yukaghir item has a parallel also in Kamchukotic (Chukchee nem&nem ‘dwelling, settlement’).

Toinen todiste varhaisista kontakteista evenkien ja jukagiirien välillä on sana, jonka Janhunen mainitsee kirjassa The Tungusic Languages (2024: 177). Sen levikki rajoittuu pelkästään evenkin kieleen. Siten sana on voinut lainautua evenkin kieleen jostain sittemmin kadonneesta jukagiirikielestä, jota olisi puhuttu nykyisten jukagiirikielten aluetta lännempänä.

The Kolymic family is today represented by the two Yukaghir languages Odul and Wadul, also known as Forest and Tundra Yukaghir, respectively. In historical times these languages have contacted mainly with Ewen (as well as with Yakut), but there are reasons to assume that the Kolymic family has moved to its modern location from the south, where its former territory may have been covered also by Siberian Ewenki. Ewenki has some lexical items with analogues in Yukaghir, an example being Ewenki yenee ~ yeƞee ~ eƞne ~ eƞñe ‘river’, which may be compared with Yukaghir enuƞ ‘river’, as well as with the name of the river Yana in northeastern Siberia. Unless this item is part of a general Siberian substratum, it is likely to involve an early borrowing from Kolymic to Ewenki, especially as it has no credible cognates in the other Tungusic languages.

Janhunen esittää toisin sanoen hyvin vähän todisteita varhaisista kontakteista evenkin, evenin ja jukagiirin välillä, mutta jukagiirikieliä tutkinut Irina Nikolaeva esittää, että tunguusikielistä lainatut sanat voi jakaa jukagiirikielissä kolmeen kerrokseen, joista varhaisin olisi peräisin jo tunguusilaista kantakieltä muistuttavasta tasosta, seuraava pohjoistunguusilaisesta kantakielestä ja viimeisin evenin kielestä (The Languages and Linguistics of Northern Asia: Language Families, 2024: 358). Sitä kuitenkin sopii epäillä sillä perusteella, että Janhusen mukaan tunguusilaista kantakieltä puhuttiin Koillis-Kiinassa, Korean niemimaan lähettyvillä ja vasta pohjoistunguusilaista kantakieltä olisi puhuttu pohjoisempana Amur-joen alueella.

For the last few centuries, the history of the Yukaghirs has been closely related to Tungusic peoples, and both Yukaghir languages have acquired many Tungusic loanwords. Although this question has not been investigated in sufficient detail, initial evidence suggests that it is reasonable to speak about several chronological layers here: (i) borrowings from common Tungusic (T i:čə- ~ Tungusic *iče- 'to see', K numö, T nime 'yurt' ~ Tungusic *nime- 'family; household', K puge-, T pugo:l- ~ Tungusic *peku- 'hot, warm'), (ii) borrowings from Northern Tungusic (T čuba- ~ Northern Tungusic *d'uba- < d'iba- 'to dive', K kebe ~ Northern Tungusic *kewe 'lower jaw'), and (iii) fairly recent Even loanwords. The latter are much more numerous in Tundra Yukaghir, as Tundra Yukaghirs had especially close contacts with the Evens, which often led to bilingualism[.]

Jos Nikolaevan esittämiä lainasanoja katsoo tarkemmin venäläisten ylläpitämästä tunguusikielten tietokannasta, tunguusilaiseen kantakieleen rekonstruoidut sanat *iče- ja *nime- ovat itse asiassa säilyneet täsmälleen samanlaisina evenkin kielessä, mutta *peku- on säilynyt täsmälleen samanlaisena ainoastaan nanain kielessä ja evenkin kielessä se esiintyy muodossa heku. Sillä perusteella jukagiirikielet olisivat voineet lainata kaksi ensimmäistä sanaa yhtä hyvin vasta evenkin kielestä, kuten Janhunen aiemmassa lainauksessa myös pitää mahdollisena nime-sanan kohdalla, mutta kolmas sana ei voi olla evenkin kielestä, joten sen kohdalla täytyy miettiä jotain muuta vaihtoehtoa. Esimerkiksi ultšan kielessä vastaava sana olisi pukeuli ja sen alkuosa vastaisi siksi paremmin jukagiirikielten muotoja puge- ja pugo:l.

Pohjoistunguusilaiseen kantakieleen rekonstruoituja sanoja ei löydy samalla tavalla venäläisten ylläpitämästä tietokannasta, mutta sieltä löytyvät silti tunguusilaiseen kantakieleen rekonstruoidut sanat *čup-/*čop- 'to submerge, dive' ja *kepe 'jaw'. Ne esiintyvät nykyään evenkin kielessä muodossa čopo- ja kewe, joista ensimmäinen muistuttaa Nikolaevan mainitsemaa tundrajukagiirin sanaa čuba- ja toinen on täsmälleen samanlainen kuin Nikolaevan mainitsema pohjoiskantatunguusin sana *kewe (> ? metsäjukagiirin kebe).

Näyttää toisin sanoen siltä, että jukagiirikielet olisivat voineet lainata lähes kaikki Nikolaevan mainitsemat sanat vasta myöhemmin evenkin kielestä ja useimmat myös evenin kielestä, jolloin jukagiirikielillä ei olisi todennäköisesti ollut kontakteja ainakaan tunguusilaiseen kantakieleen, eikä välttämättä edes pohjoistunguusilaiseen kantakieleen. Ainoastaan jukagiirikielten sanat puge- ja pugo:l on vaikea selittää evenkin tai evenin kielestä.

[Jaska]

Joo, arviosi näyttää oikealta.