

Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Hautaveneet (EDIT tai poropulkan kaltaiset pulkat, mikä on rakennusteknisesti sama asia) on tehty liitoksin puusta ja nimenomaan laudoista. Veneet eivät siis olleet kolottuja ruuhia tai nahkaveneitä. Veneet on tervattu. Niissä on kaaria ja piittoja, keula ja perä ovat kehittyneitä ja muodoltaan poikkeavia. "Knotholes" voisi ehkä viitata siihen, että ne on ommeltu? Tämä viittaa huomattavan edistyneeseen veneiden rakennustekniikkaan ja työkaluihin jo 1500 eaa vaiheilla. On nimittäin vaikea kuvitella, että lautoja ja liitoksia olisi tehty kivityökaluilla. Asiaa sivuaa sanasto, esim. sana tuhto "veneen istuin", vrt. esim. selkup tati "veneen poikkipuu, istuin" ja unkari tat "veneen perä (-istuin?).
Tässä on hyvä pointti, jota en ole tullut ajatelleeksi! Aikio rekonstruoi kantauraliin sanan *tukta 'veneen istuin', eli se on äänteellisesti riittävän säännöllinen ja merkitykseltään yhtenevä kautta kielikunnan. Arkeologisten kulttuurien veneteknologian levinneisyyden kartoittaminen voisi siis auttaa rajaamaan pois myös alkukotihypoteesejä.
Tarkemmin ajatellen: voidaanko sulkea pois sitä, ettei koverrettuun ruuheenkin olisi laitettu istuinta?

Kristiina kirjoitti:Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille?
Kristiina kirjoitti:Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.


Jaska kirjoitti:Kristiina kirjoitti:Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille?
Tuskinpa kukaan ajattelee, että koko Srubnaja-Alakul-kompleksissa olisi puhuttu uralilaista kieltä, saati että vain uralilaista. Lisäksi nuo kulttuurit ovat myöhäisempiä kuin myöhäiskantaurali.
Olen edellä huomauttanut, että Alakul-kulttuurin pohjoisosa leviää/tunkeutuu uralilaisen alkukodin alueelle, joten vain tällä alueella olisi voitu puhua uralilaistakin kieltä (itäuralin vaihetta). Ja tämän kulttuurin kantajien loikka Etelä-Siperiaan Minusinskin altaaseen vastaa ajan ja paikan osalta mielenkiintoisesti samojedin loikkaa samaan aikaan samaan paikkaan. Sattumaako?
Jaska kirjoitti:Kristiina kirjoitti:Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.
1. Missä ja mihin aikaan on N-isälinjoja (N-haploryhmä voi tarkoittaa myös äitilinjaa) ja Jakutia/nganasan-tyyppistä perimää? Uralin seudultahan on hyvin vähän muinaisnäytteitä varhaisemmilta aikakausilta.
2. Millä perusteella kantaurali pitäisi sijoittaa juuri näiden geneettisten ilmiöiden alueelle eikä muiden geneettisten ilmiöiden alueelle? Onhan selvää, etteivät kantauralin puhujat ole koostuneet 100 % N-isälinjoista tai 100 % Jakutia-perimästä.

Kristiina kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kristiina kirjoitti:Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille?
Tuskinpa kukaan ajattelee, että koko Srubnaja-Alakul-kompleksissa olisi puhuttu uralilaista kieltä, saati että vain uralilaista. Lisäksi nuo kulttuurit ovat myöhäisempiä kuin myöhäiskantaurali.
Olen edellä huomauttanut, että Alakul-kulttuurin pohjoisosa leviää/tunkeutuu uralilaisen alkukodin alueelle, joten vain tällä alueella olisi voitu puhua uralilaistakin kieltä (itäuralin vaihetta). Ja tämän kulttuurin kantajien loikka Etelä-Siperiaan Minusinskin altaaseen vastaa ajan ja paikan osalta mielenkiintoisesti samojedin loikkaa samaan aikaan samaan paikkaan. Sattumaako?
Mikä vaihe Minusinskin alueella siis korreloi tämän Alakul-vaikutuksen kanssa? Yhdistätkö siihen Lugaskaya-vaiheen? Minun mielestä näyttää siltä, että RISE497- ja RISE554-tyyppistä perimää olisi voinut tulla Altaille Ob-jokea pitkin. Vai yhdistätkö Alakuliin Tagar-kulttuurin, Tagar-skyyttisiperialaiset vai jonkin muun?
Kristiina kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kristiina kirjoitti:Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.
1. Missä ja mihin aikaan on N-isälinjoja (N-haploryhmä voi tarkoittaa myös äitilinjaa) ja Jakutia/nganasan-tyyppistä perimää? Uralin seudultahan on hyvin vähän muinaisnäytteitä varhaisemmilta aikakausilta.
2. Millä perusteella kantaurali pitäisi sijoittaa juuri näiden geneettisten ilmiöiden alueelle eikä muiden geneettisten ilmiöiden alueelle? Onhan selvää, etteivät kantauralin puhujat ole koostuneet 100 % N-isälinjoista tai 100 % Jakutia-perimästä.
Kyllä minusta kaikki viittaa siihen, että pohjoisella Uralilla (kuten myös Obilla ja Vienan alueella) oli Ymjahtah-perimää ja uralilaisille läheisiä N-linjoja. Siihen viittaavat esim. Kuolan näytteet BOO004/BOO72.7 & BOO002/BOO72-1 N1a1a1a1a-L1026 (1500 eaa), Rostovka N1a1a1a1a2a-CTS1223* I32545/ROT003 (2021-1884 calBCE), N1a1a1a1a2a1c1-L1034 Barsov-Gorodok (Obin alajuoksulla) I19095 (131-336 calAD) ja itse asiassa epäsuorasti myös Satygan R1a-mies (2571-2348 calBCE).
Kyllä kantaurali tai sitä edeltävä taso voi liittyä muihin isälinjoihin, mutta uralilaisten N-haplojen on oltava järkevällä etäisyydellä, koska ne ovat erittäin tärkeitä tytärkielten levittäjiä.

Jaska kirjoitti:Kuten juuri havaitsimme, esimerkiksi Jakutia-perimä näyttää yleistyneen Kaman seudulla merkittävästi vasta hyvin myöhään:
"Admixturen perusteella siis Volgan mutkassa Jakutia-perimä olisi kasvanut 8 %:sta (n. 1000 eaa.) 23-29 %:iin (n. 500 eaa.) vasta hyvin myöhään. Jos Maklashejevkan näyte edustaa paikallista väestöjatkumoa, se viittaisi siihen, että varhaisilla uralilaisilla ei vielä ollut juurikaan Jakutia-perimää."
https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... =20#p66650
(Tämäkin heti tuossa edellisellä sivulla.)

Kinaporin kalifi kirjoitti:Välimatka Kaukasuksen alueelle on huomattava, miten kulttuurivaikutteet levisivät? Krimiltä on löytynyt asiaan liittyen skyytti AS1, N-Z1936 > NZ1934(!) ja jonkinlainen sekoitus vaikkapa udmurttia ja Kaukasuksen asukasta. Anajinoa jatkavasta Pyanobor-Mazuninosta on ilmeisesti myös vanhakantaisimmat Euroopan puoleiset N-Z1936 näytteet, ainakin YFull liittää toisen näytteen suoraan N-Z1936 juureen.




merimaa kirjoitti:Artikkelin oheismateriaalin taulukossa S1D on kaikille näytteille Admixture-komponenttien arvot, kun k=8, mutta artikkelista puuttuu sellainen Admixture-kuva, jossa kaikki näytteet olisivat mukana. Tein siksi itse jonkinlaisen Admixture-kuvan taulukon arvojen perusteella. Sitä voi katsoa tästä vaakasuunnassa ja pystysuunnassa.
Näytteet ovat kuvassa samassa järjestyksessä kuin oheismateriaalin taulukossa, joten ne eivät ole välttämättä siinä järjestyksessä, mihin Admixture-ohjelma on ne alun perin järjestänyt. Oheismateriaalin taulukossa näytteet on kuitenkin ryhmitelty arkeologisten kulttuurien mukaan, joten sekin on ihan käyttökelpoinen ryhmittely. Ainoa huono juttu on se, että monella arkeologisella kulttuurilla on kaksi alueellista ryhmää, ja nämä ryhmät voivat olla kuvassa hyvinkin kaukana toisistaan. Esimerkiksi LowKama_PyanyBor-ryhmä on kaukana Belaya_PyanyBor-ryhmästä.
Kuvasta näkee joka tapauksessa ihan hyödyllisiä tietoja. Siinä on esimerkiksi kaksi näytettä Ananjinon kulttuurista, jotka ovat aika erilaisia keskenään, ja kaksi näytettä Nizhneobskajan kulttuurista, jotka ovat nekin vähän erilaisia keskenään. (Jälkimmäisistä yhdellä on vähän EHG-perimää, mutta toisella ei ole.) Lisäksi Maklashejevkan kulttuurin ainoa näyte on sikäli erikoinen, että sillä on enemmän neoliittisen Altain perimää kuin Länsi-Siperian WSHG-perimää, vaikka WSHG-väestöt asuivat muinoin lähempänä Maklashejevkan kulttuurin aluetta kuin Altain väestöt.

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa