Gyuris et al. 2024: The Southern Urals as primary source...

[Kristiina]

Karasuk-näytteistä kolme ensimmäistä kuulunee vanhimpaan vaiheeseen (RISE493, RISE494, RISE502). Rise493 on autosomaalisesti 57 % yamnayaa ja 31 % nganasania. RISE494 on paljon läntisempi, koska sillä on vähän ANEa ja 16 % Anatolian viljelijää. RISE502 on kahden edellisen yhdistelmä, mutta kiinalaisperimän osuus on 9 %. RISE496 (1416-1260 BCE) on 69 % yamnayaa ja 11 % Nganasania. RISE495 ja RISE499 voisivat kuulua ajoituksen perusteella Lugavskaya-vaiheeseen. RISE495:llä on 48 % yamnayaa ja 26 % Nganasania. Silmiinpistävää on 10 prosentin osuus kiinalaista. RISE499 on jälleen hyvin läntinen: Anatolian viljelijää on 14 %, kiinalaista 7 % ja nganasania vain 5 %. Rautakautisilla Verh Uimonin näytteillä RISE600 ja RISE601 on jo 17 % kiinalaista. RISE602:lla on 12 % kiinalaista. Altain näytteet ovat kaiken kaikkiaan melko vaihtelevia. Selvä trendi on kuitenkin kiinalaisperimän lisääntyminen rautakaudelle tultaessa. Nganasan-perimää on vaikea yhdistää tapahtumiin Uralin läheisyydessä, koska tiedämme, että Obin alkulähteiden tuntumassa Tatarkassa oli väkeä, joilla oli 100 % nganasania ja samanlaista ymjahtah-väkeä liikkui myös Krasnojarskin alueella aiemmin.

[Kristiina]

Srubnaya-Alakul-vaihetta eteläisellä Uralilla (Chelyabinsk Oblast) käsitellään tässä tutkimuksessa: "Descent, marriage, and residence practices of a 3,800-year-old pastoral community in Central Eurasia" (https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2303574120)

Aikaikkuna on 2000-1600 eaa. Alueelta ei löydy N-haploja tai Nganasan-perimää. Vallitseva perimä on Sintashta-tyyppistä tai Botai/ANE-tyyppistä (Steppe Eneolithic) tai jotain siltä väliltä. Ihmisiä on ilmeisesti voinut kulkea nimenomaan tätä kautta Altaille ja myös Karasukiin, mutta en muista tutkimusta, jossa olisi otettu kantaa juuri tähän kysymykseen. Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille? Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.

[Kinaporin kalifi]

Hautaveneet (EDIT tai poropulkan kaltaiset pulkat, mikä on rakennusteknisesti sama asia) on tehty liitoksin puusta ja nimenomaan laudoista. Veneet eivät siis olleet kolottuja ruuhia tai nahkaveneitä. Veneet on tervattu. Niissä on kaaria ja piittoja, keula ja perä ovat kehittyneitä ja muodoltaan poikkeavia. "Knotholes" voisi ehkä viitata siihen, että ne on ommeltu? Tämä viittaa huomattavan edistyneeseen veneiden rakennustekniikkaan ja työkaluihin jo 1500 eaa vaiheilla. On nimittäin vaikea kuvitella, että lautoja ja liitoksia olisi tehty kivityökaluilla. Asiaa sivuaa sanasto, esim. sana tuhto "veneen istuin", vrt. esim. selkup tati "veneen poikkipuu, istuin" ja unkari tat "veneen perä (-istuin?).

Tässä on hyvä pointti, jota en ole tullut ajatelleeksi! Aikio rekonstruoi kantauraliin sanan *tukta 'veneen istuin', eli se on äänteellisesti riittävän säännöllinen ja merkitykseltään yhtenevä kautta kielikunnan. Arkeologisten kulttuurien veneteknologian levinneisyyden kartoittaminen voisi siis auttaa rajaamaan pois myös alkukotihypoteesejä.

Tarkemmin ajatellen: voidaanko sulkea pois sitä, ettei koverrettuun ruuheenkin olisi laitettu istuinta?

Kaikkeen kelluvaan voidaan liittää istuin. Aiheeseen liittyvä sanastoa on käsitelty ihmeen vähän, epäilen että tutkijat ovat automaattisesti olettaneet vesillä liikkumisen tekniikan ja terminologian skandilainaksi. Arktisen rannikon veneet ovat ilmeisesti lähinnä nahkaveneitä, en ole löytänyt hyviä siperialaisia venelöytöjä kuvaavia lähteitä.

[Jaska]

Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille?

Tuskinpa kukaan ajattelee, että koko Srubnaja-Alakul-kompleksissa olisi puhuttu uralilaista kieltä, saati että vain uralilaista. Lisäksi nuo kulttuurit ovat myöhäisempiä kuin myöhäiskantaurali.

Olen edellä huomauttanut, että Alakul-kulttuurin pohjoisosa leviää/tunkeutuu uralilaisen alkukodin alueelle, joten vain tällä alueella olisi voitu puhua uralilaistakin kieltä (itäuralin vaihetta). Ja tämän kulttuurin kantajien loikka Etelä-Siperiaan Minusinskin altaaseen vastaa ajan ja paikan osalta mielenkiintoisesti samojedin loikkaa samaan aikaan samaan paikkaan. Sattumaako?

Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.

1. Missä ja mihin aikaan on N-isälinjoja (N-haploryhmä voi tarkoittaa myös äitilinjaa) ja Jakutia/nganasan-tyyppistä perimää? Uralin seudultahan on hyvin vähän muinaisnäytteitä varhaisemmilta aikakausilta.

2. Millä perusteella kantaurali pitäisi sijoittaa juuri näiden geneettisten ilmiöiden alueelle eikä muiden geneettisten ilmiöiden alueelle? Onhan selvää, etteivät kantauralin puhujat ole koostuneet 100 % N-isälinjoista tai 100 % Jakutia-perimästä.

[Kristiina]

Karasuk-listastani puuttui tosiaan Karasuk Arban I Russia RISE497 1400-900 BC A (+152+16362). Kyseessä on siis nainen, joka poikkeaa autosomaalisesti kaikista muista. Näyte saa sekoitusanalyyseissä paljon natiiviamerikkalaista, joka viittaisi tosiaan arkaaisempaan perimään. Davidskin mallissa, joka on näille näytteille helposti tarjolla netissä (http://www.exploreyourdna.com), RISE497 ja RISE554 saavat lähes identtisen tuloksen. Näyttäisi tosiaan siltä, että tuossa Lugaskaya-vaiheessa alueelle tulee arkaaisempaa geenivirtaa jostain (pohjoisesta?). Itse asiassa RISE554:n ja ja RISE553:n äitilinjatkin viittaavat siihen suuntaan: F1b1b3 ja F1b1b2. Tänä päivänä ensimmäistä on uiguureilla, jakuuteilla ja eveneillä ja jälkimmäistä todzheilla, tofalareilla ja karagasseilla. Tällä perusteella tämän perimän jatkajia ovat nimenomaan turkinkieliset väestöt. Edeltävää tasoa on seuraavilla: Bronze Age Cis-Baikal Glazkovo necropolis Irkutsk Oblast irk036 2850 cal BCE F1b1b/ F1b1b1* (yfull), Baikal LNBA Kachug Lena river 3828–3647 BP (2-sigma) KAG002 F1b1b1* (yfull), Kipchak Lisakovsk I Kipchak Northwest Kazakhstan DA23/ ERS2374304 100 BC F1b1b/ F1b1b1* (yfull) (isälinja C).

F1b1b-tason näytteitä löytyy Baikalin alueelta: Ust’-Belaya II Angara river I8296 Mos107A B 4810-4520 calBP F1b1b, Altai Upper Ob Neolithic Kamenka-1 Krasnoyarsk Krai Boguchanskiy Raion single burial I10900_d 4400-2750 BCE F1b1b , Cis-Baikal EBA Angara river Ust'-Belaya Mos107A/ Mos107B I8296 2860-2570 calBCE F1b1b , Neolithic Cis-Baikal Irkutsk Oblast irk068 2576–2466 calBCE F1b1b3/ F1b1b6 (yfull), Baikal EBA Shamanka Russia SHA_2000.005/ DA335 F1b1b (isälinja Q-L53), Baikal LNBA Zapleskino Upper Lena river 4239–4090 BP (2-sigma) ZPL002 F1b1b* (yfull), Baikal EBA Kurma XI Russia KUR_2002.016/ DA358 4170 BP F1b1b, Baikal EBA Kurma Russia XI DA360 4160 BP F1b1b, EBA Ust’Belaya Baikal NEO231 2160 BC F1b1b.

Monia edellä mainittuja näytteitä voi tarkastella myös tässä tutkimuksessa: Ancestry and demography and descendants of Iron Age nomads of the Eurasian Steppe: https://www.nature.com/articles/ncomms14615#Sec2
sekoitusanalyysi: https://www.nature.com/articles/ncomms14615/figures/7
Siinäkin näkyy hyvin, miten poikkeava RISE497 on. Kuvassa vaaleanpunainen (Karitiana) ja tummanvihreä (Chippewyan) ovat natiiviamerikkalaisia komponentteja. Niitä on paljon myös Okunevon väestöllä. Lisäksi RISE497:llä ei ole punaista eskimokomponenttia. Olisi tosiaan kiva tietää, mistä päin Siperiaa tuollaista väestöä löytyi metallikauden alussa. Ehkäpä Ob-joelta?

[Kristiina]

Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille?

Tuskinpa kukaan ajattelee, että koko Srubnaja-Alakul-kompleksissa olisi puhuttu uralilaista kieltä, saati että vain uralilaista. Lisäksi nuo kulttuurit ovat myöhäisempiä kuin myöhäiskantaurali.

Olen edellä huomauttanut, että Alakul-kulttuurin pohjoisosa leviää/tunkeutuu uralilaisen alkukodin alueelle, joten vain tällä alueella olisi voitu puhua uralilaistakin kieltä (itäuralin vaihetta). Ja tämän kulttuurin kantajien loikka Etelä-Siperiaan Minusinskin altaaseen vastaa ajan ja paikan osalta mielenkiintoisesti samojedin loikkaa samaan aikaan samaan paikkaan. Sattumaako?

Mikä vaihe Minusinskin alueella siis korreloi tämän Alakul-vaikutuksen kanssa? Yhdistätkö siihen Lugaskaya-vaiheen? Minun mielestä näyttää siltä, että RISE497- ja RISE554-tyyppistä perimää olisi voinut tulla Altaille Ob-jokea pitkin. Vai yhdistätkö Alakuliin Tagar-kulttuurin, Tagar-skyyttisiperialaiset vai jonkin muun?

Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.

1. Missä ja mihin aikaan on N-isälinjoja (N-haploryhmä voi tarkoittaa myös äitilinjaa) ja Jakutia/nganasan-tyyppistä perimää? Uralin seudultahan on hyvin vähän muinaisnäytteitä varhaisemmilta aikakausilta.

2. Millä perusteella kantaurali pitäisi sijoittaa juuri näiden geneettisten ilmiöiden alueelle eikä muiden geneettisten ilmiöiden alueelle? Onhan selvää, etteivät kantauralin puhujat ole koostuneet 100 % N-isälinjoista tai 100 % Jakutia-perimästä.

Kyllä minusta kaikki viittaa siihen, että pohjoisella Uralilla (kuten myös Obilla ja Vienan alueella) oli Ymjahtah-perimää ja uralilaisille läheisiä N-linjoja. Siihen viittaavat esim. Kuolan näytteet BOO004/BOO72.7 & BOO002/BOO72-1 N1a1a1a1a-L1026 (1500 eaa), Rostovka N1a1a1a1a2a-CTS1223* I32545/ROT003 (2021-1884 calBCE), N1a1a1a1a2a1c1-L1034 Barsov-Gorodok (Obin alajuoksulla) I19095 (131-336 calAD) ja itse asiassa epäsuorasti myös Satygan R1a-mies (2571-2348 calBCE).

Kyllä kantaurali tai sitä edeltävä taso voi liittyä muihin isälinjoihin, mutta uralilaisten N-haplojen on oltava järkevällä etäisyydellä, koska ne ovat erittäin tärkeitä tytärkielten levittäjiä.

[Jaska]

Onko joku sillä kannalla, että edellä mainittu Srubnaya-Alakul olisi voinut puhua kantauralia ja että samojedikielet olisivat voineet kulkeutua sitä kautta Altaille?

Tuskinpa kukaan ajattelee, että koko Srubnaja-Alakul-kompleksissa olisi puhuttu uralilaista kieltä, saati että vain uralilaista. Lisäksi nuo kulttuurit ovat myöhäisempiä kuin myöhäiskantaurali.

Olen edellä huomauttanut, että Alakul-kulttuurin pohjoisosa leviää/tunkeutuu uralilaisen alkukodin alueelle, joten vain tällä alueella olisi voitu puhua uralilaistakin kieltä (itäuralin vaihetta). Ja tämän kulttuurin kantajien loikka Etelä-Siperiaan Minusinskin altaaseen vastaa ajan ja paikan osalta mielenkiintoisesti samojedin loikkaa samaan aikaan samaan paikkaan. Sattumaako?

Mikä vaihe Minusinskin alueella siis korreloi tämän Alakul-vaikutuksen kanssa? Yhdistätkö siihen Lugaskaya-vaiheen? Minun mielestä näyttää siltä, että RISE497- ja RISE554-tyyppistä perimää olisi voinut tulla Altaille Ob-jokea pitkin. Vai yhdistätkö Alakuliin Tagar-kulttuurin, Tagar-skyyttisiperialaiset vai jonkin muun?

Tuossa edellisellä sivulla siitä kirjoitin:
https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... =20#p66673

Vaikka olenkin yleensä isälinjakielitiedettä vastaan, olisin kuitenkin sillä kannalla, että kantauralia olisi puhuttu alueella, jossa on N-haploja ja Nganasan-perimää, mikä näyttäisi täyttyvän pohjoisella Uralilla.

1. Missä ja mihin aikaan on N-isälinjoja (N-haploryhmä voi tarkoittaa myös äitilinjaa) ja Jakutia/nganasan-tyyppistä perimää? Uralin seudultahan on hyvin vähän muinaisnäytteitä varhaisemmilta aikakausilta.

2. Millä perusteella kantaurali pitäisi sijoittaa juuri näiden geneettisten ilmiöiden alueelle eikä muiden geneettisten ilmiöiden alueelle? Onhan selvää, etteivät kantauralin puhujat ole koostuneet 100 % N-isälinjoista tai 100 % Jakutia-perimästä.

Kyllä minusta kaikki viittaa siihen, että pohjoisella Uralilla (kuten myös Obilla ja Vienan alueella) oli Ymjahtah-perimää ja uralilaisille läheisiä N-linjoja. Siihen viittaavat esim. Kuolan näytteet BOO004/BOO72.7 & BOO002/BOO72-1 N1a1a1a1a-L1026 (1500 eaa), Rostovka N1a1a1a1a2a-CTS1223* I32545/ROT003 (2021-1884 calBCE), N1a1a1a1a2a1c1-L1034 Barsov-Gorodok (Obin alajuoksulla) I19095 (131-336 calAD) ja itse asiassa epäsuorasti myös Satygan R1a-mies (2571-2348 calBCE).

Kyllä kantaurali tai sitä edeltävä taso voi liittyä muihin isälinjoihin, mutta uralilaisten N-haplojen on oltava järkevällä etäisyydellä, koska ne ovat erittäin tärkeitä tytärkielten levittäjiä.

Jakutia-perimä ja N-isälinjat ehtivät tällä tietoa Uralille asti vasta vuoden 2000 eaa. tienoilla, eli myöhäiskantauralin jo hajottua. Ennen sitä niillä ei ole voinut olla tekemistä uralinkielisten kanssa, kun hyväksytään kielitieteen tulokset eikä yritetä epätieteellisesti nähdä kieltä DNA:sta.

Jakutia-perimää ja N-isälinjoja on Euraasiassa valtavan laajalla alueella ja todella moneen kielikuntaan kuuluvilla väestöillä. Se, että niitä olisi ollut myös Pohjois-Uralilla, ei siis millään lailla muuta mitään eikä vedä uralilaista kieliyhteisöä siihen suuntaan. Uralilainen kantakieli paikannetaan kielitieteen tulosten perusteella, ei sitomalla kieli epätieteellisesti johonkin geneettiseen ilmiöön.

Ns. uralilaiset N-isälinjat vastaavat alueellisesti kohtalaisen hyvin uralilaisten kielten tunnettua ja muinaista levinneisyyttä. Ajallisesta vastaavuudesta me emme toistaiseksi voi edes sanoa mitään, eli vaihtoehtoja on edelleen kolme:

1. Nämä N-isälinjat levisivät ennen uralilaista kieltä.
2. Nämä N-isälinjat levisivät samaan aikaan uralilaisen kielen kanssa.
3. Nämä N-isälinjat levisivät uralilaisen kielen jälkeen.

Ethän sinä voi vain päättää, että juuri nämä isälinjat levittivät uralilaista kieltä.

Kuten juuri havaitsimme, esimerkiksi Jakutia-perimä näyttää yleistyneen Kaman seudulla merkittävästi vasta hyvin myöhään:
"Admixturen perusteella siis Volgan mutkassa Jakutia-perimä olisi kasvanut 8 %:sta (n. 1000 eaa.) 23-29 %:iin (n. 500 eaa.) vasta hyvin myöhään. Jos Maklashejevkan näyte edustaa paikallista väestöjatkumoa, se viittaisi siihen, että varhaisilla uralilaisilla ei vielä ollut juurikaan Jakutia-perimää."
https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... =20#p66650
(Tämäkin heti tuossa edellisellä sivulla.)


P.S. Miten R1a-mies voisi todistaa mitään ihan muista geneettisistä ilmiöistä?

[Kinaporin kalifi]

Kuten juuri havaitsimme, esimerkiksi Jakutia-perimä näyttää yleistyneen Kaman seudulla merkittävästi vasta hyvin myöhään:
"Admixturen perusteella siis Volgan mutkassa Jakutia-perimä olisi kasvanut 8 %:sta (n. 1000 eaa.) 23-29 %:iin (n. 500 eaa.) vasta hyvin myöhään. Jos Maklashejevkan näyte edustaa paikallista väestöjatkumoa, se viittaisi siihen, että varhaisilla uralilaisilla ei vielä ollut juurikaan Jakutia-perimää."
https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... =20#p66650
(Tämäkin heti tuossa edellisellä sivulla.)

Kiintoisasti juuri tämän Ananjinon varhaisen vaiheen aikana alueelle leviää hyvin kehittynyt rautakulttuuri, joka täydentää alueen pronssiteknologiaa, lähde The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages:

"From the outset, Ananyino metallurgists were
in close connection with the Caucasian and Pontic centers, from where the so-
called Cimmerian bronzes, such as daggers with cross-linked handles, Koban
bronze axes, two-ring horse bits, some kinds of plaques, and blades were
imported (Terekhova et al. 1997).

...The point is that the earliest Ananyino sites (ninth/eighth–sixth centuries bc)
produced not only the bronze material but also a number of bronze-iron and
iron objects of a high technological level (Fig. 5.3).

Nevertheless, we should not forget that the general proportion of copper to
iron in the Ananyino metallurgy was about 20:1. It was only the beginning of
the ferrous industry in the forest zone of eastern Europe and pre-Urals. Since
the third-second centuries bc, the territory of its influence extended gradually
but constantly. A direct heir of the Ananyino culture, the Pyanobor formation,
was completely based on iron production."

Välimatka Kaukasuksen alueelle on huomattava, miten kulttuurivaikutteet levisivät? Krimiltä on löytynyt asiaan liittyen skyytti AS1, N-Z1936 > NZ1934(!) ja jonkinlainen sekoitus vaikkapa udmurttia ja Kaukasuksen asukasta. Anajinoa jatkavasta Pyanobor-Mazuninosta on ilmeisesti myös vanhakantaisimmat Euroopan puoleiset N-Z1936 näytteet, ainakin YFull liittää toisen näytteen suoraan N-Z1936 juureen.

[Jaska]

Välimatka Kaukasuksen alueelle on huomattava, miten kulttuurivaikutteet levisivät? Krimiltä on löytynyt asiaan liittyen skyytti AS1, N-Z1936 > NZ1934(!) ja jonkinlainen sekoitus vaikkapa udmurttia ja Kaukasuksen asukasta. Anajinoa jatkavasta Pyanobor-Mazuninosta on ilmeisesti myös vanhakantaisimmat Euroopan puoleiset N-Z1936 näytteet, ainakin YFull liittää toisen näytteen suoraan N-Z1936 juureen.

Mielenkiintoista, jos sitä pidemmälle mutaatiopuussa ei päästä. Tuohon aikaan meikäläiset N-isälinjat olivat jo täällä, joten kyse ei ole suoraan alenevasta polveutumisesta. Jostain syystä jossain on voinut säilyä jokin pieni väestö, jossa ei ole tapahtunut uusia isälinjamutaatioita sen jälkeen kun esi-isä Siperiasta lampun osti.

[merimaa]

Huomasin, että tämän unkarilaisen paperin Admixture-mallinnuksessa on käytetty Yakutia_LNBA-ryhmään kuuluvia näytteitä, joita ei ole vielä julkaistu missään. Ne on lueteltu oheismateriaalin taulukossa S1D ja niiden kohdalla lähdejulkaisun nimeksi on merkitty "Zeng et al. in preparation". Se ei ole kuitenkaan Zeng et al. 2025 ("Ancient DNA reveals the prehistory of the Uralic and Yeniseian peoples"), koska sen oheismateriaalin taulukosta "Supplementary Data 1: Ancient Individuals" ei löydy näytteitä, joiden tunnisteet ovat I25556, I20340 ja I20530.

Jos näytteiden tunnisteita vertaa taulukosta löytyviin tunnisteisiin, voi nähdä, että I25556 asettuu numerojärjestyksessä Rostovkan näytteiden väliin ja I20530 Jakutiaan sijoittuvien Chuiyan ja Khatystyr-Caven näytteiden väliin. I20340 ei sen sijaan asetu nätisti mihinkään olemassa olevaan ryhmään, mutta sen tunnisteen alkuosa on lähimpänä näytteitä, jotka sijoittuvat aika laajalle alueelle Angara- ja Ob-jokien välille.

I25555 Rostovka, Irtyš-joen varrella Omskin kaupungin kohdalla
I25556 ???
I25558 Rostovka

I20305 Tatarka Hill, Jenisei-joen länsipuolella, Novosibirskin ja Krasnojarskin välissä
I20308 Sosnovy-Mys-2, Angara-joen mutkassa Krasnojarskin koillispuolella
I20309 Sosnovy-Mys-2
I20310 Sergushkin-3, samassa Angara-joen mutkassa Krasnojarskin koillispuolella
I20312 Kostenkova-Izbushka, Ob-joen varrella Novosibirskin eteläpuolella
I20314 Ust'-Isha, myös Ob-joen varrella Novosibirskin eteläpuolella

I20340 ???

I20528 Chuiya, Lena-joen varrella, Jakutskin lähellä keskellä Jakutiaa
I20530 ???
I20533 Khatystyr-Cave, Aldan-joen varrella Jakutskin lounaispuolella
I20547 Tatarka Hill
I20549 Tatarka Hill

Koska Zeng et al. 2025 ei julkaissut kolmea unkarilaisessa paperissa käytettyä näytettä, täytyy kai olettaa, että Zeng et al. työstävät vielä jotain uutta tutkimusta, jossa kyseiset näytteet julkaistaan myöhemmin.

[Jaska]

Mielenkiintoinen havainto. Ei niitä löydy myöskään Zengin esijulkaisupaperin 2023 liitetiedostoista. Joten jäädään odottelemaan...

[merimaa]

Artikkelin oheismateriaalin taulukossa S1D on kaikille näytteille Admixture-komponenttien arvot, kun k=8, mutta artikkelista puuttuu sellainen Admixture-kuva, jossa kaikki näytteet olisivat mukana. Tein siksi itse jonkinlaisen Admixture-kuvan taulukon arvojen perusteella. Sitä voi katsoa tästä vaakasuunnassa ja pystysuunnassa.

Näytteet ovat kuvassa samassa järjestyksessä kuin oheismateriaalin taulukossa, joten ne eivät ole välttämättä siinä järjestyksessä, mihin Admixture-ohjelma on ne alun perin järjestänyt. Oheismateriaalin taulukossa näytteet on kuitenkin ryhmitelty arkeologisten kulttuurien mukaan, joten sekin on ihan käyttökelpoinen ryhmittely. Ainoa huono juttu on se, että monella arkeologisella kulttuurilla on kaksi alueellista ryhmää, ja nämä ryhmät voivat olla kuvassa hyvinkin kaukana toisistaan. Esimerkiksi LowKama_PyanyBor-ryhmä on kaukana Belaya_PyanyBor-ryhmästä.

Kuvasta näkee joka tapauksessa ihan hyödyllisiä tietoja. Siinä on esimerkiksi kaksi näytettä Ananjinon kulttuurista, jotka ovat aika erilaisia keskenään, ja kaksi näytettä Nizhneobskajan kulttuurista, jotka ovat nekin vähän erilaisia keskenään. (Jälkimmäisistä yhdellä on vähän EHG-perimää, mutta toisella ei ole.) Lisäksi Maklashejevkan kulttuurin ainoa näyte on sikäli erikoinen, että sillä on enemmän neoliittisen Altain perimää kuin Länsi-Siperian WSHG-perimää, vaikka WSHG-väestöt asuivat muinoin lähempänä Maklashejevkan kulttuurin aluetta kuin Altain väestöt.

[Jaska]

Artikkelin oheismateriaalin taulukossa S1D on kaikille näytteille Admixture-komponenttien arvot, kun k=8, mutta artikkelista puuttuu sellainen Admixture-kuva, jossa kaikki näytteet olisivat mukana. Tein siksi itse jonkinlaisen Admixture-kuvan taulukon arvojen perusteella. Sitä voi katsoa tästä vaakasuunnassa ja pystysuunnassa.

Näytteet ovat kuvassa samassa järjestyksessä kuin oheismateriaalin taulukossa, joten ne eivät ole välttämättä siinä järjestyksessä, mihin Admixture-ohjelma on ne alun perin järjestänyt. Oheismateriaalin taulukossa näytteet on kuitenkin ryhmitelty arkeologisten kulttuurien mukaan, joten sekin on ihan käyttökelpoinen ryhmittely. Ainoa huono juttu on se, että monella arkeologisella kulttuurilla on kaksi alueellista ryhmää, ja nämä ryhmät voivat olla kuvassa hyvinkin kaukana toisistaan. Esimerkiksi LowKama_PyanyBor-ryhmä on kaukana Belaya_PyanyBor-ryhmästä.

Kuvasta näkee joka tapauksessa ihan hyödyllisiä tietoja. Siinä on esimerkiksi kaksi näytettä Ananjinon kulttuurista, jotka ovat aika erilaisia keskenään, ja kaksi näytettä Nizhneobskajan kulttuurista, jotka ovat nekin vähän erilaisia keskenään. (Jälkimmäisistä yhdellä on vähän EHG-perimää, mutta toisella ei ole.) Lisäksi Maklashejevkan kulttuurin ainoa näyte on sikäli erikoinen, että sillä on enemmän neoliittisen Altain perimää kuin Länsi-Siperian WSHG-perimää, vaikka WSHG-väestöt asuivat muinoin lähempänä Maklashejevkan kulttuurin aluetta kuin Altain väestöt.

Kiitos!
Tuohan tuntuisi vihjaavan siihen, ettei Maklashejevkan näyte välttämättä edustaisi paikallista perimää vaan saattaisi olla muukalainen tai sellaisen jälkeläinen... Lisää näytteitä siis tarvittaisiin siitä kulttuurista. Toisaalta toisessa Ananjino-näytteessä on samoja elementtejä, eli EHG:tä ja Altaita, vaikka toisesta nämä puuttuvat.

Muutenkin yksilöllinen vaihtelu on tuolla menetelmällä hyvin suurta. Tarvittaisiin myös menetelmiä, jotka arvioisivat ryhmäkohtaista perimää yksilövaihtelun takana.