Zeng et al. 2023: Genomes associated with Uralic and Yenisei

[Jaska]

Metsäjukagiirit ovat kaikissa kuvan 12 tauluissa lähellä hanteja ja manseja, mutta tundrajukagiirit ovat aina vähän nganasanien oikealla puolella. Siellä suunnalla ovat myös tunguusit ja Etelä-Siperian turkinkieliset väestöt, joten olisiko mahdollista, että tundrajukagiirit olisivat sekoittuneet jompien kumpien kanssa ja metsäjukagiirien itäeuraasialainen perimä edustaisi paremmin jukagiirien aiempaa perimää?

Miten sellainen sekoitus olisi toteutunut, muuten kuin 100 % Jakutia + 96 % Jakutia : 2 = 98 % Jakutia? Siis vaikea tuohon tundrajukagiirien yhtälöön on mitään muuta perimää ympätä noilla lähtökohdilla...

Kun metsäjukagiireilla on Euroopan maajussiperimää, EHG:tä ja Euroopan aroperimää, niin pikemminhän heidän geenipoolinsa edustaisi nuorempaa vaikutusta Siperiassa. Mordvalaisia itäisemmiltä uralilaisiltahan puhdas maajussiperimä puuttuu kokonaan, vaikka sitä toki kuuluu pieni osuus Srubnaja-perimään.

Metsäjukagiirien sekoittumisesta venäläisiin on näköjään jotain historiallisia tietoja:
"On the lower Kolyma russification had begun even earlier: the compound of peoples there regarded themselves as the Kolyma people. The same kind of russification was under way on the upper Kolyma."
https://redbook.verbix.com/yukaghirs.shtml

[Kristiina]

Minun mielestä ainoa toimiva sijaintipaikka kantauralille on Uralvuorten tienoilla. Uralilaiset kielet voivat levitä sieltä viuhkan tavoin ja N-isälinjat ovat sopivasti saatavilla. Myös uralilaisilla kansoilla yleiset R-haplot löytyvät alueelta. Lisäksi Indo-eurooppalaiset sanat ja piirteet ovat selitettävissä järkevästi. On harmi, jos havumetsäalueelta ei tulla saamaan muinaisnäytteitä, koska se tarkoittaa sitä, että uralilaisten N-haplojen muinainen levinneisyys jää ikuisesti selvittämättä.

Altai tai Baikal ei joka tapauksessa toimi, eikä oikeastaan edes Seima-Turbinon ydinalue Omskin seudulla. Näillä alueilla perimä on ANE-tyyppistä ja isälinjat pääasiassa Q:ta ja R:ää. N-haplot ovat yksittäisiä esiintymiä muiden haplojen joukossa ja kuuluvat kaiken lisäksi tyypillisesti turkkilaisiin ym. mikroaltailaisiin linjoihin. Minun mielestä ajatus siitä, että yksittäinen N-mies, kuten kra001, lyöttäytyisi Seima-Turbinon pyörteisiin ja yhdessä iranilaiskieltä puhuvan R-Z93-miehen ja jeniseiläistä kieltä puhuvan Q-miehen kanssa ratsastaisi Volgalle oman alkuperäisen kielensä ja Jakutia-perimän säilyttäen ja alkaisi siellä lisääntyä ja lähettää poikiaan eri suuntiin, on ihan pöhkö.

Itäisen kantakodin tukena moni pitää Afanasievoa uralilaisten kielten IE-piirteiden lähteenä, mutta en ole itse ollenkaan vakuuttunut siitä, että tokaari on Afanasievon kieli, koska aikaero on valtava, eikä alueella ole geneettistä jatkuvuutta. Lisäksi Afanasievo ja Jakutia eivät ole kosketuksissa toistensa kanssa, joten kantauralin pitäisi olla esim. Okunevon kieli, mutta Okunevo on pääasiassa ANE-perimää ja sieltä löytyneet N-haplot ovat tietääkseni turkkilaista hakassilinjaa.

[Jaska]

Altai tai Baikal ei joka tapauksessa toimi, eikä oikeastaan edes Seima-Turbinon ydinalue Omskin seudulla. Näillä alueilla perimä on ANE-tyyppistä ja isälinjat pääasiassa Q:ta ja R:ää. N-haplot ovat yksittäisiä esiintymiä muiden haplojen joukossa ja kuuluvat kaiken lisäksi tyypillisesti turkkilaisiin ym. mikroaltailaisiin linjoihin. Minun mielestä ajatus siitä, että yksittäinen N-mies, kuten kra001, lyöttäytyisi Seima-Turbinon pyörteisiin ja yhdessä iranilaiskieltä puhuvan R-Z93-miehen ja jeniseiläistä kieltä puhuvan Q-miehen kanssa ratsastaisi Volgalle oman alkuperäisen kielensä ja Jakutia-perimän säilyttäen ja alkaisi siellä lisääntyä ja lähettää poikiaan eri suuntiin, on ihan pöhkö.

Aivan. Seima-Turbino-väki oli erittäin kirjavaa. Vaatisi melkoisen sattumanvaraisen pullonkaulan, jos juuri tuo mies olisi se kantaisä.

Itäisen kantakodin tukena moni pitää Afanasievoa uralilaisten kielten IE-piirteiden lähteenä, mutta en ole itse ollenkaan vakuuttunut siitä, että tokaari on Afanasievon kieli, koska aikaero on valtava, eikä alueella ole geneettistä jatkuvuutta. Lisäksi Afanasievo ja Jakutia eivät ole kosketuksissa toistensa kanssa, joten kantauralin pitäisi olla esim. Okunevon kieli, mutta Okunevo on pääasiassa ANE-perimää ja sieltä löytyneet N-haplot ovat tietääkseni turkkilaista hakassilinjaa.

Afanasievon kulttuuri on kuitenkin lähin vastine "oikealle paikalle oikeaan aikaan ja oikeasta suunnasta." Euroopan aroperimää nähdään Dzungarian altaassa jo varhain, ja Afanasievon kulttuurin Minusinskin altaassa syrjäyttäneen Okunevon kulttuurin kantajien perimässäkin se on vahvana osatekijänä. Tarimin altaaseen muutto on saattanut tapahtua hyvinkin myöhään, onhan lainasanakontakteja esitetty vielä myöhäiskantasamojedin ja myöhäiskantatokaarin välille - kumpikin ajoitetaan noin 500 BCE.

Mutta aikataso huomioiden Afanasievo (uudet kriittisemmät ajoitukset noin 3100-2500 BCE) voisi liittyä varhais- eikä myöhäiskantauraliin, ja tämän tueksi alkaakin löytyä lainasanaehdotuksia. Jakutia-perimää ei tarvitsekaan yhdistää vielä varhaiskantauraliin - sen osalta riittää se 2000 BCE Keski-Uralin seudulla, jolloin se ehtii vielä mukaan uralilaisten levittäytymiseen.

[Kristiina]

Mutta miksi Okunevon kieli olisi kantaurali? Mikä on syy olettaa, että kantauralia olisi puhuttu Okunevossa noin 2700 BC - 1800 BC ja mikä olisi se voima, joka olisi siirtänyt tämän kielen puhujia Uralvuorten ympäristöön? Standardivastaus on tietenkin Seima-Turbino, mutta onko mitään arkeologisia tai geneettisiä todisteita siitä, että Okunevosta olisi kulkeutunut virtaus/kulttuurivirtaus Uralvuorille. Lisäksi jos näin olisi todella tapahtunut, ei ole enää mitään syytä sitoa kantauralia Jakutia-perimään ja N-haploihin. Toisaalta jos Jakutia-perimää ja N-haploja oli joka tapauksessa Uralvuorten pohjoisissa osissa, miksi pitäisi yrittää väkisin sijoittaa kantauralia Altaille?

[Jaska]

Mutta miksi Okunevon kieli olisi kantaurali? Mikä on syy olettaa, että kantauralia olisi puhuttu Okunevossa noin 2700 BC - 1800 BC ja mikä olisi se voima, joka olisi siirtänyt tämän kielen puhujia Uralvuorten ympäristöön? Standardivastaus on tietenkin Seima-Turbino, mutta onko mitään arkeologisia tai geneettisiä todisteita siitä, että Okunevosta olisi kulkeutunut virtaus/kulttuurivirtaus Uralvuorille. Lisäksi jos näin olisi todella tapahtunut, ei ole enää mitään syytä sitoa kantauralia Jakutia-perimään ja N-haploihin. Toisaalta jos Jakutia-perimää ja N-haploja oli joka tapauksessa Uralvuorten pohjoisissa osissa, miksi pitäisi yrittää väkisin sijoittaa kantauralia Altaille?

En toki Okunevoon sitä yhdistäisikään - sehän oli hyvin suppea-alainen kulttuurimuoto ja alkaa vasta silloin, kun kantauralilaisten piti jo saapua indoiranilaisten naapuriin Keski-Uralille. Etelä-Siperian seudulta löytyy kyllä monia kulttuurijatkumoja, jotka ovat olleet keskenään kontaktissa (Afanasievo muiden mukana). Ennen pronssikautta valitettavasti vain tieto on vähäisempää ja löytyy sirpaleisena sieltä täältä, eikä kulttuurien keskinäiset suhteet ja polveutumiset ole mitenkään yksiselitteisiä vaan tulkinnanvaraisia.

Väkisinhän kantauralia ei voi minnekään sijoittaakaan: sen voi sijoittaa vain sinne, minne kielitieteen tulokset sallivat sen sijoittamisen. Myöhäiskantauralin osalta juttu on selvempi, mutta varhaiskantauralin osalta asia on ollut levällään. Nyt on nähdäkseni uskottavasti selitetty eräitä vanhastaan tunnettuja mutta foneettisesti tai fonologisesti epätyydyttäviä uralilais-indoeurooppalaisia sanarinnastuksia tokaarilaisen äännehistorian avulla, mikä siis keikauttaa aiemmin länteen vetäneet todisteet sittenkin itään vetäviksi. Tästä lisää pitkässä kommentissani, jahka se lähiaikoina valmistuu.

Jos siis kielitieteen tulokset edellyttävät varhaiskantauralia Etelä-Siperiaan ja myöhäiskantauralia Keski-Uralille, niin sitten asia on niin. Arkeologiasta ja genetiikasta voi sitten halutessaan yrittää etsiä vastineita näille kielentasoille, mutta ainahan uskottavaa sellaista ei välttämättä löydykään. Arkeologian tai genetiikan tuloksilla ei tietenkään mitenkään voi vastustaa saati kumota kielitieteen tuloksia, kun tutkimuskohteena on kieli.

[merimaa]

Metsäjukagiirit ovat kaikissa kuvan 12 tauluissa lähellä hanteja ja manseja, mutta tundrajukagiirit ovat aina vähän nganasanien oikealla puolella. Siellä suunnalla ovat myös tunguusit ja Etelä-Siperian turkinkieliset väestöt, joten olisiko mahdollista, että tundrajukagiirit olisivat sekoittuneet jompien kumpien kanssa ja metsäjukagiirien itäeuraasialainen perimä edustaisi paremmin jukagiirien aiempaa perimää?

Miten sellainen sekoitus olisi toteutunut, muuten kuin 100 % Jakutia + 96 % Jakutia : 2 = 98 % Jakutia? Siis vaikea tuohon tundrajukagiirien yhtälöön on mitään muuta perimää ympätä noilla lähtökohdilla...

Jonkinlaista hypoteesia voisi rakentaa siltä pohjalta, että admixture-mallinnuksessa tundrajukagiireilla on saman verran Chukotko-Kamchatkan- ja inuiittiperimää kuin Yakutia_LNBA-perimää, mutta qpAdm-mallinnuksessa mahdollisiin perimäkomponentteihin eivät kuulu Chukotko-Kamchatkan- tai inuiittiperimä. Silloin ne voisivat korvautua mallinnuksessa Yakutia_LNBA-perimällä. Se kuitenkin tarkoittaisi, että tundrajukagiirit eivät olisi välttämättä sekoittuneet tunguusien tai turkinkielisten väestöjen kanssa, vaan pikemminkin tšuktšien tai muiden vastaavien väestöjen kanssa.

Hypoteesia voisi testata lisäämällä qpAdm-mallinnukseen joko nykyaikaista Chukotko-Kamchatkan- tai inuiittiperimää tai muinaista Syalakh-Belkachi perimää, koska extended datan kuvassa 8 tšuktšit, korjakit, itelmenit ja inuiitit ovat lähimpänä Syalakh-Belkachi-perimää, ja seuraavaksi lähimpänä ovat tundrajukagiirit, evenkit, nivhit ja nganasanit.

Väestöjen järjestys extended datan kuvassa 8 voisi muutenkin tukea ajatusta tundrajukagiirien Chukotko-Kamchatkan- tai inuiittiperimästä, koska tundrajukagiirit ovat lähempänä Syalakh-Belkachi-perimää kuin nganasanit, mutta jostain syystä myös evenkit ja nivhit ovat lähempänä kuin nganasanit.

Kun metsäjukagiireilla on Euroopan maajussiperimää, EHG:tä ja Euroopan aroperimää, niin pikemminhän heidän geenipoolinsa edustaisi nuorempaa vaikutusta Siperiassa. Mordvalaisia itäisemmiltä uralilaisiltahan puhdas maajussiperimä puuttuu kokonaan, vaikka sitä toki kuuluu pieni osuus Srubnaja-perimään.

Metsäjukagiirien sekoittumisesta venäläisiin on näköjään jotain historiallisia tietoja:
"On the lower Kolyma russification had begun even earlier: the compound of peoples there regarded themselves as the Kolyma people. The same kind of russification was under way on the upper Kolyma."
https://redbook.verbix.com/yukaghirs.shtml

Venäläiset uudisasukkaat voisivat periaatteessa selittää metsäjukagiirien läntisen perimän, mutta on vaikea sanoa, olisivatko metsäjukagiirit voineet sinnitellä jossain melkolailla sekoittumattomina venäläisiä edeltäneiden jakuuttien aikana.

[merimaa]

On harmi, jos havumetsäalueelta ei tulla saamaan muinaisnäytteitä, koska se tarkoittaa sitä, että uralilaisten N-haplojen muinainen levinneisyys jää ikuisesti selvittämättä.

Älä vielä heitä kirvestä kaivoon. Esimerkiksi Seima-Turbinon hautausmaa Tovkurtlor sijaitsee Länsi-Siperian taigavyöhykkeellä ja sieltä on löytynyt viiden vainajan jäänteitä. Niistä luulisi olevan mahdollista saada muinais-DNA-näytteitä.

"The northernmost necropolis of the investigated in West Siberia Bronze Age cemeteries Tovkurtlor 3 is situated in the Lower Ob' basin, in north taiga sub-zone. Over ten burials have been investigated, all they were performed in rectangular shallow pits. Remains of the dead were discovered in 5 graves. The burials represent inhumations; the corpses were deposited in supine position, their heads pointing SEE or NE. Over the graves timber roofing covered with small earthen mound was constructed. The graves were furnished with grave goods placed on the roofing or inside the mound. The collection of finds is limited. It includes stone arrowheads, scrapers, knife fragment, flakes, abrasive stones, pendant, and others, one bronze knife and around 20 fragmented vessels. The stone industry shows some specific features that were not inherited from the materials of the preceding epoch. Both the stone artefacts and the only bronze find have direct analogies in the material culture of the cemeteries of the Seima-Turbino type (Turbino, Seima, Reshnoe, Rostovka, Satyga) and the Kaninskaya cave. Many specific features of the pottery recovered from Tovkurtlor 3 link it with that characteristic of West Siberian cultures occupying taiga and forest-steppe zones where the bronzes of Seima-Turbino types are known from. The cemetery in question evidently belonged to the aboriginal population strongly affected by the influence exerted by the Seima-Turbino groups and communities. According to the hypothesis suggested by E.N. Chernykh and S.V. Kuzminykh they moved westward through the Urals. The culture represented by the discussed materials can be considered as a variant of Seima-Turbino community."

V.I. Stefanov on julkaissut raportin Tovkurtlorista vuonna 2006: "The cemetery Tovkurtlor 3: Seima-Turbino traces in the Lower Ob' basin." Se on sivuilla 44-58 linkitetyssä lehdessä, mutta raportin tekstiä ei voi kopioida konekääntäjään, joten sisältö avautuu vähän heikosti.
https://archaeolog.ru/media/books_sov_a ... book01.pdf

[Jaska]

Erittäin lupaavaa! Eiköhän noitakin ajan mittaan yritetä analysoida.

[Kinaporin kalifi]

On harmi, jos havumetsäalueelta ei tulla saamaan muinaisnäytteitä, koska se tarkoittaa sitä, että uralilaisten N-haplojen muinainen levinneisyys jää ikuisesti selvittämättä.

Rostovka 132545:n N-Z1936 > N-CTS1223 on kyllä niin lähellä muinaista "uralilaista" N-haploa kuin näyte vain voi olla. "Uralilainen" siksi, että kontakti tokaarin ja jo esikantauralin välillä esim. Tatarka-vuoren vaiheilla on kuitenkin ilmeisesti tällä hetkellä vain (lupaava?) hypoteesi ilman vahvoja todisteita. Toisaalta: koska uralilaiset kansat eivät ilmeisesti jaa neoliittisen Länsi-Siperian perimää, kieli tuskin periytyy näiltä ryhmiltä. Tämä seikka hieman arveluttaa Keski-Uralin osalta, EDIT jos varhaiskantaurali omaksuttiin sieltä. Ehtikö EHG-perimä (ja kieli?) syrjäyttää WSHG-perimän (ja kielen?) siellä ennen Jakutia_MLBA-perimän ja N-haplon saapumista?

[Kristiina]

Jos siis kielitieteen tulokset edellyttävät varhaiskantauralia Etelä-Siperiaan ja myöhäiskantauralia Keski-Uralille, niin sitten asia on niin. Arkeologiasta ja genetiikasta voi sitten halutessaan yrittää etsiä vastineita näille kielentasoille, mutta ainahan uskottavaa sellaista ei välttämättä löydykään. Arkeologian tai genetiikan tuloksilla ei tietenkään mitenkään voi vastustaa saati kumota kielitieteen tuloksia, kun tutkimuskohteena on kieli.

Tokaarin ja uralilaisten kielten samankaltaisuuksia voi tulkita myös toisesta näkökulmasta. Yleisesti ottaen liikehdintä ja kielet kulkivat arolla aikavälillä 3000–500 eaa nimenomaan lännestä itään, ja kaikkia läntisiä kieliä puhuttiin ensin lännempänä. Esimerkiksi Volgan jamnaja on geneettisesti identtinen Afanasievon kanssa ja niillä on myös samat isälinjat (R1b1a1b1-Z2103 ja R1b1a1b1b3-Z2108). Voi siis hyvällä syyllä olettaa, että uralilaisten kielten ja tokaarin samankaltaisuudet voisivat yhtä hyvin olla peräisin jo Volgan alueelta. Kuten olet itse monta kertaa toistanut, kieli ei näy geeneistä, joten emme voi olla varmoja siitäkään, ettei tokaaria puhuttu Fatyanovossa tai Abashevossa, josta se olisi levinnyt Xinjiangiin MLBA-aallon myötä. Tämä perimähän syrjäytti suurimmaksi osaksi Afanasievo-perimän sekä arolla että Xinjiangissa. Vielä sekin epävarmuus liittyy vasta ajalta 700-800 AD peräisin oleviin tokaarin kirjoituksiin, ettemme voi tietää oliko jokin tietty sana tullut kieleen jo 2500–2000 eaa vai vasta paljon myöhemmin. Samojedikieliähän puhuttiin Minusinskin altaalla ilmeisesti aikavälillä 0–1500 AD, joten jokin sana on voinut levitä niistä tokaariin tai toisinpäin vasta näinkin myöhään.

Kyllähän ihmisyhteisö voi keskenään päättää, että jokin asia on totta, mutta eivät tällaiset paradigmat silti tarkoita, että asia olisi ollut näin. Paradigmatkin muuttuvat.

[Jaska]

Jos siis kielitieteen tulokset edellyttävät varhaiskantauralia Etelä-Siperiaan ja myöhäiskantauralia Keski-Uralille, niin sitten asia on niin. Arkeologiasta ja genetiikasta voi sitten halutessaan yrittää etsiä vastineita näille kielentasoille, mutta ainahan uskottavaa sellaista ei välttämättä löydykään. Arkeologian tai genetiikan tuloksilla ei tietenkään mitenkään voi vastustaa saati kumota kielitieteen tuloksia, kun tutkimuskohteena on kieli.

Tokaarin ja uralilaisten kielten samankaltaisuuksia voi tulkita myös toisesta näkökulmasta. Yleisesti ottaen liikehdintä ja kielet kulkivat arolla aikavälillä 3000–500 eaa nimenomaan lännestä itään, ja kaikkia läntisiä kieliä puhuttiin ensin lännempänä. Esimerkiksi Volgan jamnaja on geneettisesti identtinen Afanasievon kanssa ja niillä on myös samat isälinjat (R1b1a1b1-Z2103 ja R1b1a1b1b3-Z2108). Voi siis hyvällä syyllä olettaa, että uralilaisten kielten ja tokaarin samankaltaisuudet voisivat yhtä hyvin olla peräisin jo Volgan alueelta.

Se ei näytä sopivan siihen kuvaan, että esitokaari on huitaissut vauhdilla ja välittömästi kauas itään vähän ennen 3000 BCE, ja varhaiskantauraliin on sitten lainattu sanoja sen jälkeen, kun tokaarilaiset äänteenmuutokset olivat jo alkaneet. Kyllä tällaiset todistuskappaleet vetävät vahvasti itään.

Volgan seudulle vetäisivät sitten uskottavat luoteisindoeurooppalaiset lainasanat. Arkaaiset indoeurooppalaiset lainasanat ennen tunnistettavia äänteenmuutoksia taas voisivat olla lainattuja missä päin tahansa, idässä esitokaarista tai lännessä jostain muusta.

Kuten olet itse monta kertaa toistanut, kieli ei näy geeneistä, joten emme voi olla varmoja siitäkään, ettei tokaaria puhuttu Fatyanovossa tai Abashevossa, josta se olisi levinnyt Xinjiangiin MLBA-aallon myötä. Tämä perimähän syrjäytti suurimmaksi osaksi Afanasievo-perimän sekä arolla että Xinjiangissa.

Voidaanko uskottavasti olettaa tokaarin ja indoiranin levinneen itään samoissa porukoissa samaan aikaan? Nähdäkseni ei voida - juuri mitään yhteistä kielimateriaalia ei näiden haarojen väliltä ole löydetty, toisin kuin esim. indoiranin ja baltoslaavin väliltä. Kyllä tokaarin kehityslinja näyttää eriytyneen alueellisesti jo paljon aikaisemmin.

Vielä sekin epävarmuus liittyy vasta ajalta 700-800 AD peräisin oleviin tokaarin kirjoituksiin, ettemme voi tietää oliko jokin tietty sana tullut kieleen jo 2500–2000 eaa vai vasta paljon myöhemmin. Samojedikieliähän puhuttiin Minusinskin altaalla ilmeisesti aikavälillä 0–1500 AD, joten jokin sana on voinut levitä niistä tokaariin tai toisinpäin vasta näinkin myöhään.

Tokaari A ja B ovat niin erilaisia, että eksperttien näkemyksen mukaan myöhäiskantatokaarin on täytynyt hajota vähintään sen 1000 vuotta ennen noita kirjoituksia. Ja jos se hajoaminen olisi tapahtunut jossain muualla kuin Tarimin altaassa, olisi epätodennäköistä, että kumpikin kieli olisi silti päätynyt ihan samaan paikkaan. Näin ollen tokaarin muutto etelään lienee tapahtunut viimeistään myöhäiskantatokaarin vaiheessa.

Tietysti kun kyse on lähinnä lainasanoista tokaarista samojediin päin, niin ne voitaisiin selittää myös paratokaarilaisista kielistä, joita on voinut hyvinkin jäädä Minusinskin altaan huiskeille vielä pitkäksikin aikaa sen jälkeen kun myöhäiskantatokaari siirtyi etelään.

Kyllähän ihmisyhteisö voi keskenään päättää, että jokin asia on totta, mutta eivät tällaiset paradigmat silti tarkoita, että asia olisi ollut näin. Paradigmatkin muuttuvat.

Mihin tämä liittyy? Tieteessä kannatetaan aina kulloistakin parhaiten perusteltua näkemystä: vain argumentit ratkaisevat.

[Jaska]

On harmi, jos havumetsäalueelta ei tulla saamaan muinaisnäytteitä, koska se tarkoittaa sitä, että uralilaisten N-haplojen muinainen levinneisyys jää ikuisesti selvittämättä.

Rostovka 132545:n N-Z1936 > N-CTS1223 on kyllä niin lähellä muinaista "uralilaista" N-haploa kuin näyte vain voi olla. "Uralilainen" siksi, että kontakti tokaarin ja jo esikantauralin välillä esim. Tatarka-vuoren vaiheilla on kuitenkin ilmeisesti tällä hetkellä vain (lupaava?) hypoteesi ilman vahvoja todisteita. Toisaalta: koska uralilaiset kansat eivät ilmeisesti jaa neoliittisen Länsi-Siperian perimää, kieli tuskin periytyy näiltä ryhmiltä. Tämä seikka hieman arveluttaa Keski-Uralin osalta, EDIT jos varhaiskantaurali omaksuttiin sieltä. Ehtikö EHG-perimä (ja kieli?) syrjäyttää WSHG-perimän (ja kielen?) siellä ennen Jakutia_MLBA-perimän ja N-haplon saapumista?

Mutaation N-CTS1223 synty ajoitetaan jo vuoteen 2300 BCE, ja aika heti tämä linja onkin päätynyt Jakutiasta Etelä-Siperiaan. Sieltä on kuitenkin vielä melkoinen matka ja aika Keski-Uralille ja vuoden 1500 BCE tienoille, jolloin vasta uralilaiset murteet alkoivat levittäytyä. Ei voida toistaiseksi edes arvailla, mistä ja milloin saapui Keski-Uralille se heppu, jonka isälinjaa niin moni meistä kantaa - ja mitä kieltä hän puhui saapuessaan. Epäilemättä hän oli kuitenkin komea, älykäs, hauska, kielitaitoinen ja rikas, kun naiset näyttivät tykkäävän...

Tuo Länsi- ja Etelä-Siperian vanha perimä onkin jännä juttu, ja toistaiseksi aivan levällään. Gill et al. 2024 sanoo, että sitä (Krasnoyarsk_MLBA) on kaikissa siperianuralilaisissa paitsi Nganasaneissa, joissa on sen tilalla Itä-Baikalin perimää. Sitten taas Zengin mukaan Länsi-Siperian perimää (Tyumen_N) onkin vain Nganasaneissa. Zhang et al. 2021 mukaan Tarimin perimä on sitä samaa kuin Länsi-Siperiassa.

Niin kauan kuin uralilaisia väestöjä voidaan toimivasti mallintaa ihan miten sattuu, lisäten tai poistaen itäisiä perimäkomponentteja mielivaltaisesti, ei mitään varmaa voida vielä päätellä geneettisistä juuristamme. Ehkä vielä joskus löytyy sellainen muinaisnäyte, jonka läsnäolo syrjäyttää kaikki tähänastiset vaihtoehdot, eli että ne voidaan siirtää qpAdm:in "oikeanpuoleisiin väestöihin" mallinnuksen hajoamatta.

[Kristiina]

Se ei näytä sopivan siihen kuvaan, että esitokaari on huitaissut vauhdilla ja välittömästi kauas itään vähän ennen 3000 BCE, ja varhaiskantauraliin on sitten lainattu sanoja sen jälkeen, kun tokaarilaiset äänteenmuutokset olivat jo alkaneet. Kyllä tällaiset todistuskappaleet vetävät vahvasti itään.

Jos kirjoitukset ovat peräisin ajalta 700-800 AD, mistä voi päätellä, että esitokaari huitaisi vauhdilla ja välittömästi kauas itään eli jopa ennen 3000 eaa? Jos joku lukee esim. latinan kielisiä tekstejä keisariajalta, voiko niidenkin perusteella sanoa, missä latinan kieltä puhuttiin kolme tuhatta vuotta aikaisemmin?

Jos sama väestö asettui vauhdilla sekä Volgalle että Altaille sadan vuoden kuluessa, miksi kielessä olisi tässä vaiheessa mitään suurempia eroja? Erothan kehittyvät vasta ajan myötä.

Antaisitko esimerkin sanasta joka on lainattu tokaarista varhaiskantauraliin ja jossa siis näkyy tokaarille ominaiset muutokset ja josta voi päätellä, että se kuuluu varhaiskantauraliin?

[Jaska]

Jos kirjoitukset ovat peräisin ajalta 700-800 AD, mistä voi päätellä, että esitokaari huitaisi vauhdilla ja välittömästi kauas itään eli jopa ennen 3000 eaa? Jos joku lukee esim. latinan kielisiä tekstejä keisariajalta, voiko niidenkin perusteella sanoa, missä latinan kieltä puhuttiin kolme tuhatta vuotta aikaisemmin?

Sitähän juuri selitin: tokaari ei jaa uudennoksia muiden indoeurooppalaisten kielihaarojen kanssa samalla lailla kuin nämä keskenään. Siksi se on huitaissut välittömästi itään eikä vasta myöhemmin. Katso täältä 6.4 ja 6.5: https://www.cambridge.org/core/books/in ... 7E07CE5173

Jos sama väestö asettui vauhdilla sekä Volgalle että Altaille sadan vuoden kuluessa, miksi kielessä olisi tässä vaiheessa mitään suurempia eroja? Erothan kehittyvät vasta ajan myötä.

Ai ketkä asettuivat Volgalle ja Altaille sadan vuoden kuluessa?
Erot nimenomaan kehittyvät vasta ajan mittaan, siksi niitä tokaarilainoja ei voikaan Euroopasta selittää.

Antaisitko esimerkin sanasta joka on lainattu tokaarista varhaiskantauraliin ja jossa siis näkyy tokaarille ominaiset muutokset ja josta voi päätellä, että se kuuluu varhaiskantauraliin?

Ei ihan noin. Ne tokaarilainat irrallisina eivät todista juuri varhaiskantauralista, vaan niissä on väljä kronologinen haarukka. Mutta kun huomioidaan kaikki muu todistusaineisto, niin sitten ei jää juuri tulkinnanvaraa: (1) esitokaarin varhainen huitaisu Etelä-Siperiaan ja indoeurooppalainen kronologia; (2) myöhäiskantauralin sijainti Keski-Uralilla. Luontevin selitys sanoille on kontaktit varhaiskantatokaarin ja varhaiskantauralin välillä kolmannen vuosituhannen alkupuolella eaa. Samaan yhteyteen voidaan sijoittaa myös varhaisimmat uralin ja jukagiirin väliset lainasanat, joita Aikio 2014 hyväksyy vielä koko joukon (kun huomioidaan itäuralilaisten äänteenmuutosten nippuvaikutus [Häkkinen 2023: On locating Proto-Uralic], ei sanoja ole voitu lainata esikantasamojedista).

Konkreettisia sanoja vyörytän jahka saan sen kommenttini valmiiksi.

[merimaa]

Testasin hypoteesia siitä, että tundrajukagiireilla olisi muutakin kuin Yakutia_LNBA-perimää, ja tein sitä varten joitakin qpAdm-mallinnuksia. Käytin niissä referenssiväestöinä samoja näytteitä kuin Zeng et al. oheismateriaalin kuvan S79 mukaan ("qpAdm results for Admixed Inner Asian populations", Data S7: Table 1), paitsi minulla ei ollut käyttämässäni datasetissä Altain vanhoja näytteitä (Altai_N_old), joten korvasin ne Ust'-Kyakhtalla, koska Altai_N_old on sekoitus Ust'-Kyakhtaa (62%) ja Afontova Gora 3:a (38%) (ks. Zeng et al. 2023: Table S10, oheismateriaalin sivu 177).

right = c('Ethiopia_4500BP', 'China_Paleolithic', 'Russia_AfontovaGora3', 'Italy_South_HG_Ostuni', 'Iran_GanjDareh_N', 'Turkey_Boncuklu_PPN', 'Morocco_Iberomaurusian', 'Peru_Laramate_900BP', 'China_SEastAsia_Island_EN', 'China_NEastAsia_Inland_EN', 'USA_AK_PaleoAleut', 'USA_AK_NeoAleut', 'Ust_Kyakhta_14kya', 'Syalakh-Belkachi')

Referenssiväestöihin kuuluvat Alaskan paleo- ja neoaleutit ovat iältään niin nuoria näytteitä, että käytin qpAdm-mallinnuksissa varsinaisina lähdeväestöinä vain nykyaikaisia näytteitä. Niin kannattaa tehdä siksi, että qpAdm-mallinnuksen ohjeiden mukaan varsinaiset lähdeväestöt (left groups) eivät saisi olla vanhempia kuin referenssiväestöt (right groups/outgroups). Siksi en käyttänyt lähdeväestöinä esimerkiksi Magadan_BA- tai Syalakh-Belkachi-näytteitä, vaikka Zeng et al. toteavat esijulkaisuversion oheismateriaalissa sivulla 203, että noin 3000 vuotta vanha Magadan_BA-väestö Ohotanmeren rannalta on kaikkein lähintä sukua nykyisille Chukotko-Kamchatkan-väestöille. Tein kuitenkin poikkeuksen sääntöön Yakutia_LNBA-näytteiden kohdalla, koska Zeng et al. käyttivät niitä myös alkuperäisissä mallinnuksissa.

left = c('Yakutia_LNBA', 'Chukchi.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Chukchi1.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Itelmen.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Koryak.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Eskimo_Naukan.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Eskimo_ChaplinSireniki.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Evenk_FarEast.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Evenk_Transbaikal.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Even.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Yakut.HO')
left = c('Yakutia_LNBA', 'Khakass.HO')
target = 'Yukagir_Tundra.HO'

Tein ensin mallinnuksia, joissa käytin perusasetuksia. Silloin parametri "allsnps = FALSE", mikä tarkoittaa käsittääkseni sitä, että qpAdm vertaa kaikkien väestöjen näytteissä samoja kohtia eli SNP:itä. Perusasetuksilla vertailtavia SNP:itä oli kuitenkin todella vähän, koska qpAdm ilmoitti, että "Number of SNPs after excluding those with missing data: 3369". Se heikentää todennäköisesti tulosten luotettavuutta.

Perusasetuksilla menee läpi malli, jossa on pelkästään Yakutia_LNBA-perimää, mutta paremman p-arvon saavat mallit, joissa on Yakutia_LNBA-perimän lisäksi joko tšuktšien, korjakkien tai eskimoiden perimää. Hylätyiksi tulevat toisaalta mallit, joissa on Yakutia_LNBA-perimän lisäksi joko evenkien, evenien, jakuuttien tai hakassien perimää, koska niissä jälkimmäisten perimien osuus on negatiivinen.

p | target | left | weight | se | z
0.606 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1 1.14e-13 8.79e12

0.964 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.658 0.104 6.30
0.964 Yukagir_Tundra.HO Chukchi.HO 0.342 0.104 3.28

0.733 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.751 0.173 4.33
0.733 Yukagir_Tundra.HO Chukchi1.HO 0.249 0.173 1.44

0.757 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.634 0.279 2.27
0.757 Yukagir_Tundra.HO Itelmen.HO 0.366 0.279 1.31

0.946 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.494 0.190 2.60
0.946 Yukagir_Tundra.HO Koryak.HO 0.506 0.190 2.66

0.903 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.794 0.0836 9.50
0.903 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_Naukan.HO 0.206 0.0836 2.47

0.935 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.767 0.0858 8.94
0.935 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_ChaplinSireniki.HO 0.233 0.0858 2.71

0.517 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.22 0.366 3.32
0.517 Yukagir_Tundra.HO Evenk_FarEast.HO -0.215 0.366 -0.589

0.461 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.13 0.756 1.49
0.461 Yukagir_Tundra.HO Evenk_Transbaikal.HO -0.129 0.756 -0.171

0.603 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.15 0.200 5.75
0.603 Yukagir_Tundra.HO Even.HO -0.149 0.200 -0.743

0.615 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.53 1.03 1.48
0.615 Yukagir_Tundra.HO Yakut.HO -0.526 1.03 -0.510

0.494 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.13 0.225 5.00
0.494 Yukagir_Tundra.HO Khakass.HO -0.126 0.225 -0.561

Seuraavaksi tein samat mallinnukset uudelleen, mutta käytin tällä kertaa parametria "allsnps = TRUE". Silloin qpAdm ei käsittääkseni vertaa kaikkien väestöjen näytteissä samoja kohtia, vaan se voi verrata eri kohtia eri väestöparien välillä. Niinpä qpAdm ilmoitti, että "Number of SNPs used for each f4-statistic" oli vähimmillään 49505 ja enimmillään 560439, eli useimmilla väestöpareilla satojatuhansia SNP:itä. Se parantaa tässä tapauksessa todennäköisesti tulosten luotettavuutta.

Näillä asetuksilla menee läpi ainoastaan malli, joka yhdistää Yakutia_LNBA- ja itelmen-perimää, koska sen p-arvo on 0,133. Kaikki muut mallit voi periaatteessa hylätä, koska ne alittavat monissa tutkimuksissa käytetyn alimman p-arvon 0,05, joskin Zeng et al. hyväksyvät myös mallit, joiden p-arvo on vähintään 0,01 (ks. Figure S79 esijulkaisun oheismateriaalin sivulla 221). Sillä perusteella voisi hyväksyä myös mallit, jotka yhdistävät Yakutia_LNBA- ja tšuktši-perimää.

p | target | left | weight | se | z
0.0000000000491 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1 1.14e-13 8.79e12

0.0147 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.793 0.0254 31.2
0.0147 Yukagir_Tundra.HO Chukchi.HO 0.207 0.0254 8.16

0.0102 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.801 0.0262 30.5
0.0102 Yukagir_Tundra.HO Chukchi1.HO 0.199 0.0262 7.57

0.133 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.605 0.0447 13.5
0.133 Yukagir_Tundra.HO Itelmen.HO 0.395 0.0447 8.85

0.00741 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.605 0.0490 12.3
0.00741 Yukagir_Tundra.HO Koryak.HO 0.395 0.0490 8.07

0.00802 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.871 0.0172 50.7
0.00802 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_Naukan.HO 0.129 0.0172 7.49

0.00802 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.859 0.0188 45.8
0.00802 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_ChaplinSireniki.HO 0.141 0.0188 7.52

0.0000000000674 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.08 0.0568 19.0
0.0000000000674 Yukagir_Tundra.HO Evenk_FarEast.HO -0.0778 0.0568 -1.37

0.0000269 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 2.09 0.483 4.32
0.0000269 Yukagir_Tundra.HO Evenk_Transbaikal.HO -1.09 0.483 -2.25

0.0000000000203 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.991 0.0221 44.8
0.0000000000203 Yukagir_Tundra.HO Even.HO 0.00851 0.0221 0.385

0.000000000394 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.16 0.0751 15.4
0.000000000394 Yukagir_Tundra.HO Yakut.HO -0.155 0.0751 -2.07

0.0000000000216 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.988 0.0231 42.9
0.0000000000216 Yukagir_Tundra.HO Khakass.HO 0.0118 0.0231 0.512

Tulosten perusteella näyttää siltä, että tundrajukagiireilla voi hyvinkin olla samantyyppistä perimää kuin itelmeneillä ja tšuktšeilla tai vaihtoehtoisesti jotain vanhempaa perimää, jota en tässä testannut. Zeng et al. eivät ottaneet huomioon sitä mahdollisuutta, koska heidän qpAdm-malleistaan puuttuu Chukotko-Kamchatkan- ja inuiittiperimä, vaikka ne ovat heillä mukana admixture-mallinnuksessa. Niinpä Zeng et al. mallintavat tundrajukagiirit pelkästään Yakutia_LNBA-perimällä, mutta sellainen malli ei mennyt minulla edes läpi, kun käytin parametria "allsnps = TRUE", koska silloin mallin p-arvo oli 0,0000000000491.

[Jaska]

Vakuuttavaa, merimaa! Prosessisi vaikuttaa uskottavalta, vaikken sen paremmin menetelmää tunnekaan kuin geneetikkojen perustelujen kautta.

Tuo käy aivan järkeen, että pohjoisimman Siperian vanha väestöpohja sisältäisi nykyisen koillissiperialaisen periferian perimää, koska kaikki nuo tunguusit (evenkit, evenit) ja turkkilaiset (jakuutit, dolgaanit) siinä välissä ovat tunnetusti uusia tulokkaita alueella. Itelmeenit ovat erikoisesti siellä Kamchatkan niemimaan pohjalla, mutta ehkä he siksi ovatkin välttyneet nuoremmilta geenivirroilta ja edustavat paremmin vanhaa perimäpohjaa?

Tuokin on olennainen tieto, että se Jakutia-perimä riittää yksinään vain silloin, kun verrataan rupisia muutamia tuhansia kohtia. Tällainen tieto olisi geneetikkojenkin pitänyt kirjoittaa auki, koska se vaikuttaa heti heidän tulkintojensa uskottavuuteen.

[merimaa]

Tuokin on olennainen tieto, että se Jakutia-perimä riittää yksinään vain silloin, kun verrataan rupisia muutamia tuhansia kohtia. Tällainen tieto olisi geneetikkojenkin pitänyt kirjoittaa auki, koska se vaikuttaa heti heidän tulkintojensa uskottavuuteen.

Yritin etsiä tekstihaulla artikkelin esijulkaisuversion oheismateriaalista mainintaa parametrista "allsnps = TRUE", mutta siellä ei lue missään kohtaa "allsnps". Sitä ei mainita myöskään artikkelin menetelmäosiossa.

Menetelmäosiossa sanotaan toisaalta, että Zeng et al. käyttivät f2-statistiikkojen laskemiseen parametria "maxmiss = 0.99" ja he laskivat f2-statistiikat valmiiksi ennen kuin he tekivät qpAdm-mallinnukset. Se on järkevä tapa, kun mallinnettavia näytteitä on paljon ja varsinkin silloin, kun niille halutaan laskea kaikki vaihtoehtoiset mallit. Muuten mallintaminen kestää ikuisuuden.

Itse laskin f2-statistiikat lennosta, koska minulla oli vain vähän näytteitä ja tein yhden mallin kerrallaan. Tämän laskentatavan ei pitäisi kai juuri vaikuttaa lopputulokseen, mutta huomasin, että oletusarvo parametrille "maxmiss" on nolla ja minä käytin sitä, koska parametria ei voi edes muuttaa silloin, kun laskee f2-statistiikat lennosta.

Parametrin vaikutus selitetään ohjeessa näin: "Discard SNPs which are missing in a fraction of populations higher than maxmiss." Tuohan tarkoittaisi, että Zeng et al. heittivät pois vain sellaiset SNP:t, jotka puuttuvat yli 99 prosentista näytteitä, kun taas minä heitin alun perin pois sellaiset SNP:t, jotka puuttuvat edes yhdestä näytteestä.

"By default, extract_f2() will be very cautious and exclude all SNPs which are missing in any population (maxmiss = 0). If you lose too many SNPs this way, you can either 1) limit the number of populations for which to extract f2-statistics, 2) compute f3- and f4-statistics directly from genotype files ["lennosta"], or 3) increase the maxmiss parameter (maxmiss = 1 means no SNPs will be excluded). [...] Briefly, when running qpadm() and qpdstat() it can be better to choose the safer but slower options 1 and 2, while for qpgraph(), which is not centered around hypothesis testing, it is usually fine [to] choose option 3. Since the absolute difference in f-statistics between these approaches is usually small, it can also make sense to use option 3 for exploratory analyses, and confirm key results using options 1 or 2."

Toisaalta Zeng et al. eivät voineet käyttää parametria "allsnps = TRUE", koska sitä voi käyttää vain silloin, kun f2-statistiikat lasketaan lennosta. Minä kuitenkin käytin sitä parametria jälkimmäisissä mallinnuksissa, jolloin vertailussa oli mukana enemmän SNP:itä, mutta ne eivät olleet samoja kaikilla näytteillä.

"The original ADMIXTOOLS qpAdm program has an option called "allsnps" that selects different SNPs for each f4-statistic, which is useful when working with sparse genotype data. To get the same behavior in ADMIXTOOLS 2, supply the genotype data prefix and set `allsnps = TRUE`."
https://uqrmaie1.github.io/admixtools/r ... qpadm.html

Zeng et al. ja minä käytimme molemmat Admixtools 2:sta, mutta näköjään vähän eri tavalla. Siitä on voinut syntyä eroja mallinnuksiin.

[Jaska]

Kiitos selvennyksestä.

[merimaa]

Noniin, laskin kaikki qpAdm-mallit uudestaan sillä tavalla kuin Zeng et al. ovat tehneet, eli laskin f2-statistiikat etukäteen ja käytin parametria "maxmiss = 0.99", enkä käyttänyt parametria "allsnps = TRUE". Nyt yksikään malli ei mene läpi. Ei edes pelkkää Yakutia_LNBA-perimää sisältävä malli, joten en tiedä, miten Zeng et al. saivat sen toimimaan.

p | target | left | weight | se | z
0.000000000000000191 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1 2.49e-14 4.02e13

0.0000271 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.778 0.0247 31.5
0.0000271 Yukagir_Tundra.HO Chukchi.HO 0.222 0.0247 9.01

0.0000478 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.779 0.0262 29.7
0.0000478 Yukagir_Tundra.HO Chukchi1.HO 0.221 0.0262 8.43

0.000993 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.565 0.0478 11.8
0.000993 Yukagir_Tundra.HO Itelmen.HO 0.435 0.0478 9.09

0.00000374 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.570 0.0545 10.5
0.00000374 Yukagir_Tundra.HO Koryak.HO 0.430 0.0545 7.89

0.0000400 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.859 0.0166 51.8
0.0000400 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_Naukan.HO 0.141 0.0166 8.53

0.0000362 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.844 0.0183 46.2
0.0000362 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_ChaplinSireniki.HO 0.156 0.0183 8.54

0.000000000000000114 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.05 0.0564 18.7
0.000000000000000114 Yukagir_Tundra.HO Evenk_FarEast.HO -0.0530 0.0564 -0.940

0.0000000268 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 2.59 0.855 3.03
0.0000000268 Yukagir_Tundra.HO Evenk_Transbaikal.HO -1.59 0.855 -1.86

0.0000000000000000846 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.981 0.0223 44.0
0.0000000000000000846 Yukagir_Tundra.HO Even.HO 0.0187 0.0223 0.837

0.000000000000000767 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 1.14 0.0737 15.4
0.000000000000000767 Yukagir_Tundra.HO Yakut.HO -0.136 0.0737 -1.85

0.000000000000000114 Yukagir_Tundra.HO Yakutia_LNBA 0.974 0.0231 42.3
0.000000000000000114 Yukagir_Tundra.HO Khakass.HO 0.0257 0.0231 1.11

Seuraavaksi kokeilin mallintaa tundrajukagiirien perimää rautakauden jakutilaisella muinaisnäytteellä yak030 "Dyupsya" ja minulla oli käytössä samat refenssiväestöt kuin aiemmin. Sain aikaan monta mallia, joiden p-arvo on alle 0,05, mutta yli 0,01, joten ne voivat olla hyväksyttäviä riippuen siitä, keiden tutkijoiden kriteerejä käyttää. Parhaiten toimii malli, jossa rautakauden jakutialainen perimä on yksinään tundrajukagiirien perimän lähteenä, ja vähän huonommin mallit, joissa rautakauden jakutialaiseen perimään on lisätty itelmenien, tšuktšien tai eskimoiden perimää.

right = c('Ethiopia_4500BP', 'China_Paleolithic', 'Russia_AfontovaGora3', 'Italy_South_HG_Ostuni', 'Iran_GanjDareh_N', 'Turkey_Boncuklu_PPN', 'Morocco_Iberomaurusian', 'Peru_Laramate_900BP', 'China_SEastAsia_Island_EN', 'China_NEastAsia_Inland_EN', 'USA_AK_PaleoAleut', 'USA_AK_NeoAleut', 'Ust_Kyakhta_14kya', 'Syalakh-Belkachi')
left = c('Russia_CentralYakutia_IA.SG')
left = c('Russia_CentralYakutia_IA.SG', 'Itelmen.HO')
left = c('Russia_CentralYakutia_IA.SG', 'Chukchi.HO')
left = c('Russia_CentralYakutia_IA.SG', 'Eskimo_Naukan.HO')
target = 'Yukagir_Tundra.HO'

0.0305 Yukagir_Tundra.HO Russia_CentralYakutia_IA.SG 1 1.21e-13 8.27e12

0.0241 Yukagir_Tundra.HO Russia_CentralYakutia_IA.SG 0.747 0.290 2.57
0.0241 Yukagir_Tundra.HO Itelmen.HO 0.253 0.290 0.871

0.0226 Yukagir_Tundra.HO Russia_CentralYakutia_IA.SG 0.897 0.150 5.98
0.0226 Yukagir_Tundra.HO Chukchi.HO 0.103 0.150 0.684

0.0234 Yukagir_Tundra.HO Russia_CentralYakutia_IA.SG 0.928 0.0919 10.1
0.0234 Yukagir_Tundra.HO Eskimo_Naukan.HO 0.0718 0.0919 0.782

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että rautakauden jakutialainen yak030 "Dyupsya" on todella heikkolaatuinen näyte. Sen "coverage" on vain 0,07 (Kılınç et al. 2021: Data S1).

[Jaska]

Noniin, laskin kaikki qpAdm-mallit uudestaan sillä tavalla kuin Zeng et al. ovat tehneet, eli laskin f2-statistiikat etukäteen ja käytin parametria "maxmiss = 0.99", enkä käyttänyt parametria "allsnps = TRUE". Nyt yksikään malli ei mene läpi. Ei edes pelkkää Yakutia_LNBA-perimää sisältävä malli, joten en tiedä, miten Zeng et al. saivat sen toimimaan.

Ohhoh, no on kyllä erikoista. Säädöt vaikuttavat paljon lopputulokseen, mutta edelleen se itelmeeni-homma on vahvimpien joukossa.