Jaska kirjoitti:On siis näyttöä siitä, että sekä isälinja N1c että autosomaalinen "itäisyys" ilmaantuisivat tänne vasta pronssikauden jälkeen. Näin vahva uusi geenivirta voisi näkyä jännästi esim. kielen tasolla, vihj-vihj... Mittnikin tutkimuksessa jopa ehdotetaan, että uralilainen kieli voisi tulla näin myöhään.
"This happened most likely when the main
wave of Proto-Finns with fortified settlements reached coastal Estonia
and coastal Finland (and even the central parts of eastern Sweden) in
around 800 BC.
...the Finnic communities of the fortified settlements in the
north developed their own foreign contacts (with Scandinavia, Central
Europe, and the Volga–Oka region), which led to the establishment of
greater differences in their material culture."
http://jeful.ut.ee/index.php/JEFUL/arti ... 7.1.01/114Esimerkiksi N-Z1936 näyttäisi säilyttäneen tiiviit kontaktit Volgalle ja mitä ilmeisimmin tämä ryhmä muodosti osan kantasaamelaisista. Razibin kommenttiketjun nimimerkki Gade tuo esille ideaa saamelaisten roolista Itä-Baltian ja Suomen itäisyyden lähteenä. Tämä itäisyys olisi ilmeisesti pitänyt kehittyä noin välillä 1000 eaa (Kostroma- Kotorosl-, Nerl- jne. jokien varret)-300 jaa (levikset Kyrössä)? Tässä on kyllä se ongelma, että kantasaamelaiset näyttäisivät minusta (mm. perustuen heidän *pola-niittyihinsä) olleen suhteellisen suuri karjanhoitajaryhmä ja mitä ilmeisimmin he edelleen muodostavat huomattavan osan järviseutujen nykyisestä asutuspohjasta, kielenvaihdon pohjalta. Kun nykyiset asukkaat eivät ole erityisen itäisiä vs. nykysaamelaiset pohjoisessa, tuskin kantasaamelaisetkaan olivat. Itäisyys lienee tältä pohjalta kasvanut, mutta tuskin syntynyt, pohjoiseen edetessä.