Muinainen Suomi

https://www.biorxiv.org/content/biorxiv ... 7.full.pdf

Avaareissa olikin merkittävästi N1c-miehiä, vaikka tässä tutkimuksessa luokitus on N1a1 ja toisessa äskettäisessä N3. Kaikilla näillä tarkoitetaan siis Tat-mutaation kokenutta haploryhmää.

Avaarien yleisin on N-B197/Z35291, jota löytyy tshuktsheilta, kiinalaisilta ja turkkilaiskansoilta.
https://www.yfull.com/tree/N-Y16323/

Nyt kun reilun vuoden sisällä on ilmestynyt mtDNA- ja Y-DNA-jutut avaareista, niin eiköhän samalla porukalla ole työn alla juttu myös avaarien autosomaalitasosta.

Liitetaulukossa on myös lisää N-linjojen esiintymisestä.

N-M2019 (6400 v, TMRCA 3800 v)
- Tätä on unkarilaisvalloittajilla 6,9 % ja matkan varrella Ukrainassakin 0,18 %.
- Seuraavat esiintymät ovat kaukana idässä, hanti-manseilla 12,7 %, Taimyrin dolgaaneilla 3,7 % ja Siperian tataareilla 0,9 %.
- Huipussaan se on Keski-Siperian turkkilaisilla ja tunguusilaisilla kansoilla, eräillä jakuuteilla jopa 90 %.
- Vielä Itä-Siperian nanailla (tung.) sitä on 44 %.
- Pieniä määriä Altailla ja Keski-Aasiassa.

N-B197 (4900 v, TMRCA 4900 v)
- Tätä on Unkarin avaareilla 35,7 %. Tätäkin on matkan varrella: Krimin tataareilla 1,1 % ja Ukrainassa 0,18 %.
- Seuraavat esiintymät taas kaukana idässä: Siperian tataareilla 2,3 %, Keski-Siperian evenkeillä vain 1,8 % ja Altain seudulla sekä Keski-Aasiassa vähän.
- Baikal-järven burjaateilla sitä on 41,4 % ja Itä-Siperiassa runsaasti chukcheilla, korjakeilla ja eskimoilla.
(Tämä on veljeslinja CTS10760:lle ja sen välittömälle jälkeläiselle VL29:lle, josta virolaiset, "hämäläiset", skandinaaviset ja balttilaiset linjat polveutuvat.)

Avaarien N on siis selvästi itäisempää alkuperää kuin muinaisunkarilaisten N, ja niiden leviämisreittikin on ollut selvästi erilainen.

Sama artikkeli julkaistuna. Hieman lisää kuvia ja saattaapi olla tekstiäkin. Valloittajilla(?) yleinen N-Z1936.

https://www.nature.com/articles/s41598-019-53105-5

All N-Hg-s identified in the Avars and Conquerors belonged to N1a1a-M178. We have tested 7 subclades of M178; N1a1a2-B187, N1a1a1a2-B211, N1a1a1a1a3-B197, N1a1a1a1a4-M2118, N1a1a1a1a1a-VL29, N1a1a1a1a2-Z1936 and the N1a1a1a1a2a1c1-L1034 subbranch of Z1936. The European subclades VL29 and Z1936 could be excluded in most cases, while the rest of the suclades are prevalent in Siberia22 from where this Hg dispersed in a counter-clockwise migratory route to Europe23. Avar sample MM/58, did not go into any of the tested M178 subclades, while only N1a1a2 could be excluded for the KB/300 Avar khagan due to low coverage. All the 5 other Avar samples belonged to N1a1a1a1a3-B197, which is most prevalent in Chukchi, Buryats, Eskimos, Koryaks and appears among Tuvans and Mongols with lower frequency22. By contrast two Conquerors belonged to N1a1a1a1a4-M2118, the Y lineage of nearly all Yakut males, being also frequent in Evenks, Evens and occurring with lower frequency among Khantys, Mansis and Kazakhs.

Three Conqueror samples belonged to Hg N1a1a1a1a2-Z1936, the Finno-Permic N1a branch, being most frequent among northeastern European Saami, Finns, Karelians, as well as Komis, Volga Tatars and Bashkirs of the Volga-Ural region. Nevertheless this Hg is also present with lower frequency among Karanogays, Siberian Nenets, Khantys, Mansis, Dolgans, Nganasans, and Siberian Tatars22.

I1- M253, identified from one Conqueror sample is a northern European Hg found mostly in Scandinavia and Finland and might have originated from this region during the Mesolithic. It has somewhat similar distribution to R1b-U106 associated with Germanic speaking populations.

Kuva:
https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1038%2Fs41598-019-53105-5/MediaObjects/41598_2019_53105_Fig1_HTML.png?as=webp