Pankratov et al Differences in local population history...

[Kinaporin kalifi]

https://www.nature.com/articles/s41431-020-0699-4

[Johannes]

Kalifin edellä viittaamaa tutkimusta virolaisten geneettisestä ja alueellisesta hienojaosta (Differences in local population history at the finest level: the case of the Estonian population) on esitelty myös err.ee:n sivuilla tiedeosion Novaator artikkelissa Eestlaste geneetiline peenstruktuur paljastab värvika ajaloo ja piirkondlikud eripärad.

Suomalaisesta näkökulmasta ehkä kaksi kiinnostavaa asiaa tutkimuksesta:

- suomalaisia geneettisesti selvästi lähinnä ovat koillisvirolaiset yleensä ja virumaalaiset erityisesti. Tämä selitettiin pitkälti historiallisesti tunnetulla 1600-luvun (ja mahdollisesti myös jo varhaisemmalla) suomalaisten muutolla Koillis-Viron alueelle;

- kaakkoisvirolaiset erkanivat ja osallisesti eristyivät muista vähintään 50 sukupolvea [1500 vuotta?] sitten, mitä pidettiin yhteensopivana kielitieteen puolella esitetyn käsityksen kanssa eteläviron kielen erkanemisesta ensimmäisenä muista itämerensuomalaisista kielimuodoista.

[Jaska]

Kalifin edellä viittaamaa tutkimusta virolaisten geneettisestä ja alueellisesta hienojaosta (Differences in local population history at the finest level: the case of the Estonian population) on esitelty myös err.ee:n sivuilla tiedeosion Novaator artikkelissa Eestlaste geneetiline peenstruktuur paljastab värvika ajaloo ja piirkondlikud eripärad.

Suomalaisesta näkökulmasta ehkä kaksi kiinnostavaa asiaa tutkimuksesta:

- suomalaisia geneettisesti selvästi lähinnä ovat koillisvirolaiset yleensä ja virumaalaiset erityisesti. Tämä selitettiin pitkälti historiallisesti tunnetulla 1600-luvun (ja mahdollisesti myös jo varhaisemmalla) suomalaisten muutolla Koillis-Viron alueelle;

- kaakkoisvirolaiset erkanivat ja osallisesti eristyivät muista vähintään 50 sukupolvea [1500 vuotta?] sitten, mitä pidettiin yhteensopivana kielitieteen puolella esitetyn käsityksen kanssa eteläviron kielen erkanemisesta ensimmäisenä muista itämerensuomalaisista kielimuodoista.

Odotuksenmukaisesti kaakkoisvirolaiset ovat lähimpänä baltteja. Sekoittumista vai peräti kielenvaihtoa?

[Rekonpoika]

Kalifin edellä viittaamaa tutkimusta virolaisten geneettisestä ja alueellisesta hienojaosta (Differences in local population history at the finest level: the case of the Estonian population) on esitelty myös err.ee:n sivuilla tiedeosion Novaator artikkelissa Eestlaste geneetiline peenstruktuur paljastab värvika ajaloo ja piirkondlikud eripärad.

Suomalaisesta näkökulmasta ehkä kaksi kiinnostavaa asiaa tutkimuksesta:

- suomalaisia geneettisesti selvästi lähinnä ovat koillisvirolaiset yleensä ja virumaalaiset erityisesti. Tämä selitettiin pitkälti historiallisesti tunnetulla 1600-luvun (ja mahdollisesti myös jo varhaisemmalla) suomalaisten muutolla Koillis-Viron alueelle;

- kaakkoisvirolaiset erkanivat ja osallisesti eristyivät muista vähintään 50 sukupolvea [1500 vuotta?] sitten, mitä pidettiin yhteensopivana kielitieteen puolella esitetyn käsityksen kanssa eteläviron kielen erkanemisesta ensimmäisenä muista itämerensuomalaisista kielimuodoista.

Odotuksenmukaisesti kaakkoisvirolaiset ovat lähimpänä baltteja. Sekoittumista vai peräti kielenvaihtoa?

Ne näyttävät olevan baltti/slaavisekoittuneita yksinkertaisessa snippianalyysissä ja silloin kun virolaiset esitetään nykyisten naapuriensa sekoituksena koska niissä on vähiten suomalaista ja ruotsalaista, mutta figusta S3.1 selviää että haplotyyppien puolesta ne (E12 ja E13) ovat balteista ensin eroava virolaisryhmä, kaikki muut ovat alueet ovat lähempänä. Kaakkoisvirolaiset näyttävät pysytelleen erillään balteista ja slaavilaistuneet ovat muuttuneet identiteetiltään venäläisiksi. Suomalaisten saamelaissekoitus näkyy samassa puussa.

[Kinaporin kalifi]

Suplementin Fig 3.3 "suomalaissekoitus" voisi myös Peipsin länsipuolisen rannikon ja sen sisämaan osalta kuvata myös sitä virolaisvaikutusta, joka mielestäni näkyy Kaakkois-Suomen paikannimissä. Nimille löytyy mielestäni siis vastineita tuolta alueelta.

[Johannes]

Suplementin Fig 3.3 "suomalaissekoitus" voisi myös Peipsin länsipuolisen rannikon ja sen sisämaan osalta kuvata myös sitä virolaisvaikutusta, joka mielestäni näkyy Kaakkois-Suomen paikannimissä. Nimille löytyy mielestäni siis vastineita tuolta alueelta.

Ajattelin myös samaa, tai en siis nimistöntutkimuksen osalta vaan sen, että muuttosuuntia olisi hyvä selvitellä lisää genetiikan keinoin, jos mahdollista vaikkapa Kermisen tutkimuksen suomalaisten osaväestöjen aineiston ja siellä ainakin kaakkoissuomalaisten mutta myös muiden eteläsuomalaisten kanssa.