cromwell kirjoitti:...seilatessaan Suomenlahden yli - perillä odottivat muinaisgermaaniset asukkaat"
Oliko järvisaamet muinaiskermaaneja?
cromwell kirjoitti:...seilatessaan Suomenlahden yli - perillä odottivat muinaisgermaaniset asukkaat"
Oliko järvisaamet muinaiskermaaneja?
Anskuq kirjoitti:cromwell kirjoitti:...seilatessaan Suomenlahden yli - perillä odottivat muinaisgermaaniset asukkaat"
Oliko järvisaamet muinaiskermaaneja?
Kyllähän saamelaiset olivat jo Suomessa esim. Levikset, mutta heitä ei vaan mainita. Juttuhan on tehty suomalaisista.
rcislandlake kirjoitti:Näin ollen pidän Langin tutkimusta vajaana...
rcislandlake kirjoitti:No näin en kyllä tulkinnut. Ensinnäkin tässähän puhutaan ajoista ennen Leviksiä. Levänluhtahan on ajalta 700 ja.,
kun taas tässä tutkimuksessa puhutaan varhaisemmista ajoista.
Kumpikin kansa, sekä saamelaiset että suomalaiset olivat jo "Suomessa" Levänluhdan aikoihin.
Tutkimuksessahan sanotaan, että saamelaiset tulivat germaanien maille, suomalaiset perässä.
Muutoin ei olisi selitettävissä kielten germaanilainoja.
Germaani, Saamelainen ja suomalainen ovat siis kansoja kielitermien kautta.
Geeneihin ne eivät suoraan viittaa.
Saamelaisillahan on perimätieto, että he eivät olleet maassa ensimmäisiä. Tämä voisi aivan hyvin viitata siihen, että he ovat tavanneet germaaneja tai sitten peräti aivan joitain muita kieliä puhuvia kansoja.
Sekä saamelaisten että suomalaisten perimässä on kummissakin yli 50 % metsästäjäkeräilijää, joita voisi pitää "paikallisena" geeniaineksena. Sen lisäksi löytyy maanviljelijää, metalliajan valloittajaa ja Siperiaa. Siperiaa löytyy sekä suomalaisilta että saamelaisilta, molemmilta yli 10 %, saamelaisilta hieman enemmän, mikä viittaisi siihen, että paikallisestikin Siperiaa on täytynyt esiintyä ennen kielisaamelaisten ja kielisuomalaisten tuloa Suomeen. Mutta jos germaaneilla ei tätä Siperiaa ole mutta saamelaiset ja suomalaiset ovat lainanneet kieleensä germaania, on germaanien täytynyt tulla suunnilleen samoihin aikoihin ja olla vähälukuisia, jotta saamenkieli tai suomenkieli ei ole väistynyt puhujilta.
Suomalainen muistuttaa geeneiltään enemmän saamelaisia kuin virolaisia.
Suomenkieli taas muistuttaa enemmän vironkieltä kuin saamelaisia.
Tässä on selvä ristiriita. Se tarkoittanee sitä, että suomalaiset ovat edelleen suurelta osin geneettisesti saamenkielensä suomenkieleksi vaihtaneita entisiä saamelaisia.
Mielenkiintoisinta on, että mitä kieltä paikallinen perusväestö, jossa esiintyi Siperiaa ja metsästäjäkeräilijää puhui ennen saamenkielen ja suomenkielen tuloa. Se ei voi olla germaani, sillä germaaneilla ei sitä Siperiaa esiinny. Ja tuo väestö muistutti Bolshoi Oleni Ostrovin väestöä, josta germaanit ovat geneettisesti melko kaukana mutta saamelaiset lähellä, ymmärrettävästi, sillä saamelaiset kuten suomalaisetkin ovat kaemmas mennessä pitkälti myös paleokielensä vaihtaneita HG-BOO:ta.
Näin ollen pidän Langin tutkimusta vajaana, vaikka hyvät ansiot ovatkin. Jos BOO ja HG olisivat myöhäisiä tulijoita, mitä en kyllä usko.. Miksi edistyksellisempien germaanien geenejä näkyy täällä niin vähän ?
Vastandus kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:No näin en kyllä tulkinnut. Ensinnäkin tässähän puhutaan ajoista ennen Leviksiä. Levänluhtahan on ajalta 700 ja.,
kun taas tässä tutkimuksessa puhutaan varhaisemmista ajoista.
Kumpikin kansa, sekä saamelaiset että suomalaiset olivat jo "Suomessa" Levänluhdan aikoihin.
Tutkimuksessahan sanotaan, että saamelaiset tulivat germaanien maille, suomalaiset perässä.
Muutoin ei olisi selitettävissä kielten germaanilainoja.
Germaani, Saamelainen ja suomalainen ovat siis kansoja kielitermien kautta.
Geeneihin ne eivät suoraan viittaa.
Saamelaisillahan on perimätieto, että he eivät olleet maassa ensimmäisiä. Tämä voisi aivan hyvin viitata siihen, että he ovat tavanneet germaaneja tai sitten peräti aivan joitain muita kieliä puhuvia kansoja.
Sekä saamelaisten että suomalaisten perimässä on kummissakin yli 50 % metsästäjäkeräilijää, joita voisi pitää "paikallisena" geeniaineksena. Sen lisäksi löytyy maanviljelijää, metalliajan valloittajaa ja Siperiaa. Siperiaa löytyy sekä suomalaisilta että saamelaisilta, molemmilta yli 10 %, saamelaisilta hieman enemmän, mikä viittaisi siihen, että paikallisestikin Siperiaa on täytynyt esiintyä ennen kielisaamelaisten ja kielisuomalaisten tuloa Suomeen. Mutta jos germaaneilla ei tätä Siperiaa ole mutta saamelaiset ja suomalaiset ovat lainanneet kieleensä germaania, on germaanien täytynyt tulla suunnilleen samoihin aikoihin ja olla vähälukuisia, jotta saamenkieli tai suomenkieli ei ole väistynyt puhujilta.
Suomalainen muistuttaa geeneiltään enemmän saamelaisia kuin virolaisia.
Suomenkieli taas muistuttaa enemmän vironkieltä kuin saamelaisia.
Tässä on selvä ristiriita. Se tarkoittanee sitä, että suomalaiset ovat edelleen suurelta osin geneettisesti saamenkielensä suomenkieleksi vaihtaneita entisiä saamelaisia.
Mielenkiintoisinta on, että mitä kieltä paikallinen perusväestö, jossa esiintyi Siperiaa ja metsästäjäkeräilijää puhui ennen saamenkielen ja suomenkielen tuloa. Se ei voi olla germaani, sillä germaaneilla ei sitä Siperiaa esiinny. Ja tuo väestö muistutti Bolshoi Oleni Ostrovin väestöä, josta germaanit ovat geneettisesti melko kaukana mutta saamelaiset lähellä, ymmärrettävästi, sillä saamelaiset kuten suomalaisetkin ovat kaemmas mennessä pitkälti myös paleokielensä vaihtaneita HG-BOO:ta.
Näin ollen pidän Langin tutkimusta vajaana, vaikka hyvät ansiot ovatkin. Jos BOO ja HG olisivat myöhäisiä tulijoita, mitä en kyllä usko.. Miksi edistyksellisempien germaanien geenejä näkyy täällä niin vähän ?
Tässä tekstissä on nyt paljon yli-analysointia ja väärääkin tietoa. Suomalaiset yleisesti muistuttavat virolaisia ja/tai ruotsalaisia enemmän kuin saamelaisia. En kyllä myöskään sanoisi että germaanien geenejä näkyy vähän. Onhan melkein 40% suomalaisten isälinjoista Skandinaviasta peräisin mutta alle viidesosa Virosta.
Vastandus kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:No näin en kyllä tulkinnut. Ensinnäkin tässähän puhutaan ajoista ennen Leviksiä. Levänluhtahan on ajalta 700 ja.,
kun taas tässä tutkimuksessa puhutaan varhaisemmista ajoista.
Kumpikin kansa, sekä saamelaiset että suomalaiset olivat jo "Suomessa" Levänluhdan aikoihin.
Tutkimuksessahan sanotaan, että saamelaiset tulivat germaanien maille, suomalaiset perässä.
Muutoin ei olisi selitettävissä kielten germaanilainoja.
Germaani, Saamelainen ja suomalainen ovat siis kansoja kielitermien kautta.
Geeneihin ne eivät suoraan viittaa.
Saamelaisillahan on perimätieto, että he eivät olleet maassa ensimmäisiä. Tämä voisi aivan hyvin viitata siihen, että he ovat tavanneet germaaneja tai sitten peräti aivan joitain muita kieliä puhuvia kansoja.
Sekä saamelaisten että suomalaisten perimässä on kummissakin yli 50 % metsästäjäkeräilijää, joita voisi pitää "paikallisena" geeniaineksena. Sen lisäksi löytyy maanviljelijää, metalliajan valloittajaa ja Siperiaa. Siperiaa löytyy sekä suomalaisilta että saamelaisilta, molemmilta yli 10 %, saamelaisilta hieman enemmän, mikä viittaisi siihen, että paikallisestikin Siperiaa on täytynyt esiintyä ennen kielisaamelaisten ja kielisuomalaisten tuloa Suomeen. Mutta jos germaaneilla ei tätä Siperiaa ole mutta saamelaiset ja suomalaiset ovat lainanneet kieleensä germaania, on germaanien täytynyt tulla suunnilleen samoihin aikoihin ja olla vähälukuisia, jotta saamenkieli tai suomenkieli ei ole väistynyt puhujilta.
Suomalainen muistuttaa geeneiltään enemmän saamelaisia kuin virolaisia.
Suomenkieli taas muistuttaa enemmän vironkieltä kuin saamelaisia.
Tässä on selvä ristiriita. Se tarkoittanee sitä, että suomalaiset ovat edelleen suurelta osin geneettisesti saamenkielensä suomenkieleksi vaihtaneita entisiä saamelaisia.
Mielenkiintoisinta on, että mitä kieltä paikallinen perusväestö, jossa esiintyi Siperiaa ja metsästäjäkeräilijää puhui ennen saamenkielen ja suomenkielen tuloa. Se ei voi olla germaani, sillä germaaneilla ei sitä Siperiaa esiinny. Ja tuo väestö muistutti Bolshoi Oleni Ostrovin väestöä, josta germaanit ovat geneettisesti melko kaukana mutta saamelaiset lähellä, ymmärrettävästi, sillä saamelaiset kuten suomalaisetkin ovat kaemmas mennessä pitkälti myös paleokielensä vaihtaneita HG-BOO:ta.
Näin ollen pidän Langin tutkimusta vajaana, vaikka hyvät ansiot ovatkin. Jos BOO ja HG olisivat myöhäisiä tulijoita, mitä en kyllä usko.. Miksi edistyksellisempien germaanien geenejä näkyy täällä niin vähän ?
Tässä tekstissä on nyt paljon yli-analysointia ja väärääkin tietoa. Suomalaiset yleisesti muistuttavat virolaisia ja/tai ruotsalaisia enemmän kuin saamelaisia. En kyllä myöskään sanoisi että germaanien geenejä näkyy vähän. Onhan melkein 40% suomalaisten isälinjoista Skandinaviasta peräisin mutta alle viidesosa Virosta.
– Juuri varhaisissa tarhakalmistoissa esiintyy sellainen haploryhmä, joka on peräisin idästä. Tämä on ajoitettu vuosien 800–500 välille ennen ajanlaskun alkua. Tämä on aikaisin todiste idästä tulleista ihmisistä, Lang sanoo.
Geeniperimä yhdistää virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia.
– Heidän välillään on lähes mahdoton tehdä eroa. Että vaikka kieli on ihan toinen, geneettinen perimä on suurin piirtein sama.
Kiinnostava kysymys Langin mukaan on osittainen ero virolaisten ja suomalaisten geeniperimän välillä.
– Tällä hetkellä uskotaan, että suomalaisten geeniperimä on vain osittain sama kuin virolaisten, mutta toinen ja ehkä isompi osa tulee saamelaisilta. Monet saamelaiset ovat suomalaistuneet vuosisatojen kuluessa. Se selittää geneettisen erikoisuuden, Lang sanoo.
rcislandlake kirjoitti:Näin ollen suomalaiset olisivat enemmän saamelaisten kaltaisia kuin virolaisten kaltaisia, lukuunottamatta kieltä.
Vastandus kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:Näin ollen suomalaiset olisivat enemmän saamelaisten kaltaisia kuin virolaisten kaltaisia, lukuunottamatta kieltä.
Lang ei itse tutki geenejä. Täällä Muinainen Suomi-foorumilla on nyt jo melkein vuosikymmenen ajan esitelty erilaisia geenitutkimuksen tuloksia ja nämä ovat poikkeuksetta tukeneet näkemystä että suomalaisten sukulaisuus (nyky)saamelaisiin on vain osittainen.
Toisaalta jos syvimmän etelän saamelaiset esim. Uudellamaalla olivat jo tuhansia vuosia sitten lähempänä nykysuomalaisia ja virolaisia geneettisesti kuin Levänluhdan saamelaiset tämä voi muuttaa mallia hyvinkin olennaisesti.
Jegor kirjoitti:Suomalaisten geneettinen historia karkeasti tiivistettynä:
Suurin osa suomalaisten metsästäjä-keräilijä (WHG, EHG) ja maanviljelijä (EEF) -perimästä tulee nuorakeraamisen kulttuurin väestöltä. Tämä kulttuuri muodostui Keski-ja Pohjois-Euroopassa noin 5000 vuotta sitten reseptillä: Yamna-paimentolaisia suurinosa + EEF-viljelijöitä jonkin verran. Kielenä oli varhainen indoeurooppa. Nuorakeraamikoista polveutuvat mm. balttien ja germaanien etnisyydet (jotka ovat edelleen indoeurooppalaisia). Nämä, tai ainakin niiden edeltäjät, olivat Suomessa ennen idästä tullutta uralilaista kieltä ja siperialaista geeniainesta, ml. N-haploa. Saamelaiset eroavat suomalaisista omaamalla enemmän siperialaisia geenejä. Eurooppalainen geeniaines on enimmäkseen baltti- ja germaani-tyyppistä.
Suomen/Fennoskandian paikallisten metsästäjä-keräilijöiden geeneillä on vain vähäinen merkitys nykyväestöissä, esim. saamelaisissa ja suomalaisissa.
jussipussi kirjoitti:Jegor kirjoitti:Suomalaisten geneettinen historia karkeasti tiivistettynä:
Suurin osa suomalaisten metsästäjä-keräilijä (WHG, EHG) ja maanviljelijä (EEF) -perimästä tulee nuorakeraamisen kulttuurin väestöltä. Tämä kulttuuri muodostui Keski-ja Pohjois-Euroopassa noin 5000 vuotta sitten reseptillä: Yamna-paimentolaisia suurinosa + EEF-viljelijöitä jonkin verran. Kielenä oli varhainen indoeurooppa. Nuorakeraamikoista polveutuvat mm. balttien ja germaanien etnisyydet (jotka ovat edelleen indoeurooppalaisia). Nämä, tai ainakin niiden edeltäjät, olivat Suomessa ennen idästä tullutta uralilaista kieltä ja siperialaista geeniainesta, ml. N-haploa. Saamelaiset eroavat suomalaisista omaamalla enemmän siperialaisia geenejä. Eurooppalainen geeniaines on enimmäkseen baltti- ja germaani-tyyppistä.
Suomen/Fennoskandian paikallisten metsästäjä-keräilijöiden geeneillä on vain vähäinen merkitys nykyväestöissä, esim. saamelaisissa ja suomalaisissa.
En ole tuosta tiivistelmästä Juurikaan eri mieltä, mutta mistä tiedetään paleoiden vähäinen osuus?
rcislandlake kirjoitti:Jos suomalaiset ( / ja saamelaiset ? )eivät ole aasialaisia kuin se 10 - 20 % Siperiaa ja eivät myöskään ole eurooppalaisia kuin ehkä muutama kymmen prossaa, niin mitä ne saamelaiset/suomalaiset sitten enimmäkseen ovat elleivät paleo-fennoskandeja ?
rcislandlake kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Jegor kirjoitti:Suomalaisten geneettinen historia karkeasti tiivistettynä:
Suurin osa suomalaisten metsästäjä-keräilijä (WHG, EHG) ja maanviljelijä (EEF) -perimästä tulee nuorakeraamisen kulttuurin väestöltä. Tämä kulttuuri muodostui Keski-ja Pohjois-Euroopassa noin 5000 vuotta sitten reseptillä: Yamna-paimentolaisia suurinosa + EEF-viljelijöitä jonkin verran. Kielenä oli varhainen indoeurooppa. Nuorakeraamikoista polveutuvat mm. balttien ja germaanien etnisyydet (jotka ovat edelleen indoeurooppalaisia). Nämä, tai ainakin niiden edeltäjät, olivat Suomessa ennen idästä tullutta uralilaista kieltä ja siperialaista geeniainesta, ml. N-haploa. Saamelaiset eroavat suomalaisista omaamalla enemmän siperialaisia geenejä. Eurooppalainen geeniaines on enimmäkseen baltti- ja germaani-tyyppistä.
Suomen/Fennoskandian paikallisten metsästäjä-keräilijöiden geeneillä on vain vähäinen merkitys nykyväestöissä, esim. saamelaisissa ja suomalaisissa.
En ole tuosta tiivistelmästä Juurikaan eri mieltä, mutta mistä tiedetään paleoiden vähäinen osuus?
Sitäpä minäkin ihmettelen. Kun suomalaiset eivät kuulemma muistuta eurooppalaisia niin miten sitten germaanigeenien osuus olisi suurin merkittävä tekijä ? Tokikin.. Vuodelta 2016 mutta tuskin nyt kuitenkaan vieläkään eroaa niin paljon nykytiedosta. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... 0cf6879c64
Jos suomalaiset ( / ja saamelaiset ? )eivät ole aasialaisia kuin se 10 - 20 % Siperiaa ja eivät myöskään ole eurooppalaisia kuin ehkä muutama kymmen prossaa, niin mitä ne saamelaiset/suomalaiset sitten enimmäkseen ovat elleivät paleo-fennoskandeja ?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 45 vierailijaa