jussipussi kirjoitti:Yritän tässä vain päivittää selkeästikin vajaat tietoni viimeaikaisista muutoksista tai tarkennuksista . Korjaa jos olen ymmärtänyt väärin.
Vaikuttaa siltä, että aiempi myöhäiskantasaame on pilkottu osiin.
Lisäksi et enää sano, että Lappiin levisi myöhäiskantasaame vaan Länsikantasaame.
Aiempi myöhäiskantasaame jakaantuu kolmeen osaan. Taulukossasi siis vaiheet 0-2, eli myöhäiskantasaame-1, eteläkantasaame ja myöhäiskantasaame-2.
Onko nuo em kolme vaihetta nimetty "työnimillä", sillä maallikosta nuo näyttävät vähän erikoisilta, periaatteessa kyseessä lienee kolme erilaista kielen vaihetta, mutta jostain syystä kaikki on haluttu jotenkin lyödä saman nimikkeen alle.
Tuo oli minulta kieltämättä vähän sekavasti ja puutteellisesti ilmaistu, pahoittelen. Yritän selventää ja taustoittaa tässä paremmin.
Myöhäiskantasaamessa erotetaan kaksi vaihetta, koska aiempikin niistä on osallistunut myöhäiskantasaamen tunnusmerkkisiin äänteenmuutoksiin. Niiden erona on vain se, että alustavasti näyttää siltä, että eteläsaamen esimuoto on irronnut ennen viimeisimpien muuten "yhteissaamelaisten" muutosten tapahtumista. Näitä käsitellään äännehistorian kannalta tulevassa toisessa yhteisartikkelissamme, mutta nämä eri tasot näkyvät myös lainasanakerrostumissa, joita käsitellään äsken ilmestyneessä ensimmäisessä artikkelissamme.
(Se artikkeli tulee Sananjalan sivuilla vapaasti luettavaksi vasta vuoden kuluttua, eikä väitöskirjan PDF-versiossa ole mukana artikkeleja, mutta Pihan väitöskirjan paperiversiossa artikkelit ovat mukana, joten kannattaa ostaa kyseinen kirja.) Samalla nimityksellä viitataan myös siihen, että ajallinen ero kantamurteiden eriytymisessä ei ole suuri ja että rekonstruktiotaso on suurelta osin sama - vain muutama piirre eroaa. En tiedä, miten muutenkaan ne voisi nimetä - varhaismyöhäiskantasaame ja myöhäismyöhäiskantasaame olisivat perin kömpelöitä...
Eli ajallisia tasoja olisivat:
0. Yhtenäinen myöhäiskantasaame-1
1. Eteläkantasaame ja myöhäiskantasaame-2 (muut kielet)
2. Eteläkantasaame, länsikantasaame, itäkantasaame, mahdollisesti muitakin kantamurteita
Myöhäiskantasaame "itse" olisi teoriassa jo voinut levitä laajalle, ja kieli olisi sitten vain päivittynyt eri alueilla erilaisiksi kantamurteiksi. Mutta tällainen oletus on aina ongelmallinen, koska (1) se on turha, (2) eikä siitä ole todisteita. Ns. myöhäiskantasaamen tasoa edustavat paikannimielementit pitkin Suomea olisikin luontevinta selittää 2-tason kantamurteista, mutta sellaisista vanhakantaisista, joissa ei ole tapahtunut ainakaan sellaisia äänteenmuutoksia, jotka näkyisivät nimiaineistossa suomalaisten lainaamisen "läpi".
Esimerkiksi Kuusamossa asti on sellaista saamelaisperäistä paikannimistöä, joka ei edusta etelä-, länsi- eikä itäkantasaamea (Alpo Räisäsen tutkimukset). Ainakin sinne asti olisi siis levinnyt tällainen vanhakantainen murre, jota on vaikea erottaa myöhäiskantasaamesta.
jussipussi kirjoitti:Koska on länsikantasaame, lienee olemassa myös itäkantasaame. Tämäkin varmaan lähti Lounais-Suomesta mutta eteni itään? Jos näin, niin milloin tämä haara lähti ja etenikö se myös itäiseen Lappiin saakka?
Näitä ei paljonkaan ole vielä tutkittu, mutta joo, itäkantasaame oli myös. Se tosin näyttäisi alustavasti jatkuvan vain kildinin- ja turjansaamessa, kun taas inarinsaame, koltansaame ja keminsaamen murteet polveutuisivat vielä yhdestä kantamurteesta, jolle saa ehdottaa fiksua nimitystä (välikantasaame, koilliskantasaame, pohjoiskantasaame...?).
Ja sitten vielä viidentenä kantamurteena se vanhakantainen, jota jatkaisi ainakin kuusamonsaame ja alustavasti imandran/akkalansaame. Olen luonnostellut näitä alustavasti metsälappalais-esitelmässäni 2018:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Keminsaame.pdf