Anskuq kirjoitti:Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.
Anskuq kirjoitti:Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
jussipussi kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Lueskelin tuon ja siinä on edelleen saamen leviämisessä se ihmeellisyys, että samaan aikaan ollaan eteläsaamen alueella ja Nordkapissa, eli noin 200 jkr. Väitöksessä viitataan Heikkilän ajoitukseen 300 jkr. Nordkappia ei mainittu, mutta noin se on aikautettu. Lisäksi ei mainittu Kjelmöyn keramiikka, vaikka se voi hyvin liittyä koko saamelaiseen väestöön, lähinnä kielenvaihtajina ja olisi ehkä tuonut jotain lisää jos olisi perehdytty eteläsaamen sisältämään substraattiin ja verrattu sitä esimerkiksi pohjoissaamen vastaaviin sanoihin. Voisiko siitä saada selville kielen leviämissuuntaa?
Ja olipa paprussa sellainenkin arvelu, että saamen koti voisi sijaita Kaakonkulmalla. Foorumilla sellaisesta on saanut arvomerkkejä.
jussipussi kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Lueskelin tuon ja siinä on edelleen saamen leviämisessä se ihmeellisyys, että samaan aikaan ollaan eteläsaamen alueella ja Nordkapissa, eli noin 200 jkr.
jussipussi kirjoitti:Väitöksessä viitataan Heikkilän ajoitukseen 300 jkr. Nordkappia ei mainittu, mutta noin se on aikautettu. Lisäksi ei mainittu Kjelmöyn keramiikka, vaikka se voi hyvin liittyä koko saamelaiseen väestöön, lähinnä kielenvaihtajina ja olisi ehkä tuonut jotain lisää jos olisi perehdytty eteläsaamen sisältämään substraattiin ja verrattu sitä esimerkiksi pohjoissaamen vastaaviin sanoihin. Voisiko siitä saada selville kielen leviämissuuntaa?
jussipussi kirjoitti:Ja olipa paprussa sellainenkin arvelu, että saamen koti voisi sijaita Kaakonkulmalla. Foorumilla sellaisesta on saanut arvomerkkejä.
Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Minerva Pihan väitöskirja eteläsaamelaisista
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
Lueskelin tuon ja siinä on edelleen saamen leviämisessä se ihmeellisyys, että samaan aikaan ollaan eteläsaamen alueella ja Nordkapissa, eli noin 200 jkr.
Ei siellä kylläkään niin sanota.
Jaska kirjoitti:Oikeastaan päinvastaista vihjaillaan: 1) länsikantasaame (josta myös pohjoissaame polveutuu) syntyi jo Lounais-Suomessa; 2) eteläkantasaame erosi niin varhain että muut jatkoivat vielä myöhäiskantasaamen kakkosvaiheena (itse asiassa artikkeli 3 eli Piha & Häkkinen 2020) --> länsikantasaamen leviäminen Lappiin olisi jo lähtökohtaisesti myöhäisempi kuin eteläkantasaamen leviäminen Keski-Skandinaviaan.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Väitöksessä viitataan Heikkilän ajoitukseen 300 jkr. Nordkappia ei mainittu, mutta noin se on aikautettu. Lisäksi ei mainittu Kjelmöyn keramiikka, vaikka se voi hyvin liittyä koko saamelaiseen väestöön, lähinnä kielenvaihtajina ja olisi ehkä tuonut jotain lisää jos olisi perehdytty eteläsaamen sisältämään substraattiin ja verrattu sitä esimerkiksi pohjoissaamen vastaaviin sanoihin. Voisiko siitä saada selville kielen leviämissuuntaa?
Miten Kjelmöyn keramiikka voisi liittyä KOKO saamelaiseen väestöön?
jussipussi kirjoitti:Ja olipa paprussa sellainenkin arvelu, että saamen koti voisi sijaita Kaakonkulmalla. Foorumilla sellaisesta on saanut arvomerkkejä.
Jaska kirjoitti:Huomaa, mistä kielentasosta puhutaan: ei suinkaan myöhäiskantasaamesta. Se kun sijoittuu kartallakin Lounais-Suomeen.
Huolellisuutta tarvitaan, vaikka luetaan suomenkielistä tekstiä!
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Lueskelin tuon ja siinä on edelleen saamen leviämisessä se ihmeellisyys, että samaan aikaan ollaan eteläsaamen alueella ja Nordkapissa, eli noin 200 jkr.
Ei siellä kylläkään niin sanota.
No ei, mutta jätit huomiotta sen seuraavan lauseeni, jossa totean, että Nordkappia ei mainita, silti se jää edelleen aikautuksineen voimaan, ellei jotain uutta ole ilmaantunut. Pointtini tässä on se, että tämäkään väitöskirja ei poista ongelmaa.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Oikeastaan päinvastaista vihjaillaan: 1) länsikantasaame (josta myös pohjoissaame polveutuu) syntyi jo Lounais-Suomessa; 2) eteläkantasaame erosi niin varhain että muut jatkoivat vielä myöhäiskantasaamen kakkosvaiheena (itse asiassa artikkeli 3 eli Piha & Häkkinen 2020) --> länsikantasaamen leviäminen Lappiin olisi jo lähtökohtaisesti myöhäisempi kuin eteläkantasaamen leviäminen Keski-Skandinaviaan.
Kuitenkin eteläsaame on aikautettu vuoteen 200 jkr Keski - Ruotsiin ja - Norjaan. Aiemman tutkimuksesi (jatkuvuus 2) mukaan noihin aikoihin oltiin myös Nordkapissa.
Onko nyt jokin muuttunut näiden suhteen, tarkoitan Mageröya - Makkaravvjo jne sanojen aikautusta Norjan rannikolla?
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Väitöksessä viitataan Heikkilän ajoitukseen 300 jkr. Nordkappia ei mainittu, mutta noin se on aikautettu. Lisäksi ei mainittu Kjelmöyn keramiikka, vaikka se voi hyvin liittyä koko saamelaiseen väestöön, lähinnä kielenvaihtajina ja olisi ehkä tuonut jotain lisää jos olisi perehdytty eteläsaamen sisältämään substraattiin ja verrattu sitä esimerkiksi pohjoissaamen vastaaviin sanoihin. Voisiko siitä saada selville kielen leviämissuuntaa?
Miten Kjelmöyn keramiikka voisi liittyä KOKO saamelaiseen väestöön?
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Ja olipa paprussa sellainenkin arvelu, että saamen koti voisi sijaita Kaakonkulmalla. Foorumilla sellaisesta on saanut arvomerkkejä.
Huomaa, mistä kielentasosta puhutaan: ei suinkaan myöhäiskantasaamesta. Se kun sijoittuu kartallakin Lounais-Suomeen.
Huolellisuutta tarvitaan, vaikka luetaan suomenkielistä tekstiä!
No joo, huolellisuus petti, mutta lisäksi germaanikontaktit oli sijoitettu kaakkoon, josta myös sai aikoinaan kunniamainintoja.
Jaska kirjoitti:[quote=
Sikäli ei, että ne on edelleen lainattu ns. kantaskandinaavisesta kielentasosta - sillä tosin on laaja aikahaarukka, joka sallii levittäytymisten porrastamisen kahteen vaiheeseen, vaikkapa jopa parinsadan vuoden välein. Piha ei tätä vielä sano varmuudella, mutta tulokset viittaavat tämänkaltaiseen kronologiaan:
0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
Kuva ei siis muutu vaan tarkentuu, ja ajoitukset venyvät kielentason mahdollistamissa rajoissa.
Jaska kirjoitti:Joo, kielenvaihto kävi kyllä ilmi, pisteet siitä.
Toki Kjelmöyn keramiikkakulttuuri varmaan liittyy osaan saamelaisten esivanhemmista, aivan kuten jokaikinen Lapissa jääkauden aikaan vallinnut kulttuuri ja jokainen ennen myöhäiskantasaamen levittäytymistä Etelä-Suomen alueella vallinnut kulttuuri. Mutta ei sen enempää, ellet löydä joitain erityisiä perusteluja.
Jaska kirjoitti:Toistaiseksi emme tietääkseni tiedä Kjelmöyn kulttuurin väestön geeniperimästä yhtään mitään, joten voimme vain arvailla sitä, kuinka paljon heidän perimäänsä periytyi kielenvaihtajien kautta nykyisiin saamelaisiin. Toivottavasti muinais-DNA:ta löytyisi sieltäkin...
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:No joo, huolellisuus petti, mutta lisäksi germaanikontaktit oli sijoitettu kaakkoon, josta myös sai aikoinaan kunniamainintoja.
Älä viitsi vääristellä totuutta. Tällä foorumilla ei milloinkaan ole saanut titteleitä mielipiteistä. Titteleitä saa vain ja ainoastaan perustelemattomien näkemysten paksukalloisesta jankkaamisesta = trollaamisesta.
Jaska kirjoitti:Valikoivasti lukemassasi 2010-vuoden artikkelissani esim. sanotaan sivulla 7 näin:
"Suunnilleen pronssikauden lopusta tai rautakauden alusta alkaen saamen ja germaanin kontaktit ovat tiivistyneet, kun taas saamen ja baltin kontaktit ovat rautakaudella vähentyneet, mikä voidaan tulkita maantieteellisesti niin, että varhais- ja keskikantasaamelainen puhuma-alue on yhä kiinteämmin joutunut germaaniseen vaikutuspiiriin tai jopa levinnyt/siirtynyt alueellisesti kohti sitä, ja toisaalta itämerensuomalainen puhuma-alue on saattanut levitä katkaisemaan saamen ja baltin suorat kontaktit.
Kartalla tämä merkinnee sitä, että jo varhaiskantasaamen puhuma-alue on ulottunut lännessä ainakin Karjalankannakselle ja Kaakkois-Suomeen, koska Suomen rannikon skandinaavisvaikutteinen pronssikulttuuri (jonka piirissä varhaisten germaanien voidaan perustellusti olettaa toimineen; ks. Koivulehto 2006b) ulottui Viipurinlahdelle saakka."
jussipussi kirjoitti:Niin siinä lukee, mutta foorumilla olet jättänyt sen kontaktialueena taka-alalle, koska paikannimitodisteet puuttuvat.
wejoja kirjoitti:Vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Mikään ei kuitenkaan ole niin selvää kuin epäselvä ja muutamia lisäkysymys olisi raudanvalmistuksen osalta esitettävä, mutta kuten väittelijä toteaa, juuri siltä osin aihetta olisikin tutkittava lisää monitieteellisesti, joka on aivan oikea linja...!
Yleisesti on ajateltu ja josta tutkija yhden lähteen mainitseekin, että raudanvalmistus olisi edellyttänyt ensimmäisenä yhteisöltä paikallaan pysymistä ja ettei prosessi soveltunut ollenkaan liikkuville yhteisöille. No, varmaan massiivisessa valmistuksen osalta näin voi ajatella.
Toisaalta tutkimusalueelta on löytynyt myös kovin pienikokoisten raudanvalmistusuunien jäänteitä, joiden tuotosta on saatu taottua ehkä vain muutama puukonterä ja pieni kirveskin, mutta ei sen enempää. Liittyvätkö kevyt tuotanto pikemmin periodisesti liikkuvien yhteisöjen, vaiko kiertävien seppien toimintaan, jotka ilmestyivät pelipaikoille vuodenkierron mukaan ts. lämpimänä kautena, jolloin ilma ja savi oli lämmintä, eikä energiaa palanut harakoille...?
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sikäli ei, että ne on edelleen lainattu ns. kantaskandinaavisesta kielentasosta - sillä tosin on laaja aikahaarukka, joka sallii levittäytymisten porrastamisen kahteen vaiheeseen, vaikkapa jopa parinsadan vuoden välein. Piha ei tätä vielä sano varmuudella, mutta tulokset viittaavat tämänkaltaiseen kronologiaan:
0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
Kuva ei siis muutu vaan tarkentuu, ja ajoitukset venyvät kielentason mahdollistamissa rajoissa.
Ok
Väitöksessä piirreltiin samat mahdolliset reitit eteläsaamelle kuin aiemminkin. Onko merellinen leviäminen Norjan rannikolle täysin poissuljettua? Riittävä merenkulkutaito lienee oletettava, kun Pohjanlahtikin on ylitetty. Miksi nuolet pohjoiseen on piirretty Länsi-Suomesta, eikä suoraan kaakosta? Langin luoteisväylä.
jussipussi kirjoitti:Tässä kuvailemassasi kehityskulussa puhut aalloista, ei olla enää kaukana Lappiin suuntautuneesta aallosta ennen lopullisen saamen (myöhäiskantasaame) leviämistä.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Joo, kielenvaihto kävi kyllä ilmi, pisteet siitä.
Toki Kjelmöyn keramiikkakulttuuri varmaan liittyy osaan saamelaisten esivanhemmista, aivan kuten jokaikinen Lapissa jääkauden aikaan vallinnut kulttuuri ja jokainen ennen myöhäiskantasaamen levittäytymistä Etelä-Suomen alueella vallinnut kulttuuri. Mutta ei sen enempää, ellet löydä joitain erityisiä perusteluja.
Se on viimeisin alueen keramiikoista, ja päättyy noin 300 jkr ja levinneisyys on vastaava kuin nykyinen saamelaisalue, laajempikin (karkeasti). Siksi sen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin aiemmilla alueen keramiikoilla. Olisi ainakin ansainnut tutkimuksessa maininnan jos ei muuta.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Toistaiseksi emme tietääkseni tiedä Kjelmöyn kulttuurin väestön geeniperimästä yhtään mitään, joten voimme vain arvailla sitä, kuinka paljon heidän perimäänsä periytyi kielenvaihtajien kautta nykyisiin saamelaisiin. Toivottavasti muinais-DNA:ta löytyisi sieltäkin...
Ei ole tietoa, mutta:
Liekö liian uskaliasta olettaa BOO-väestön olleen merkittävä tekijä tässä joukossa? Perusteena mm levisten, BOOlaisten ja nykysaamelaisten perimän samankaltaisuus. Lisäksi vielä suomalaisten itäinen perimä.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:No joo, huolellisuus petti, mutta lisäksi germaanikontaktit oli sijoitettu kaakkoon, josta myös sai aikoinaan kunniamainintoja.
Älä viitsi vääristellä totuutta. Tällä foorumilla ei milloinkaan ole saanut titteleitä mielipiteistä. Titteleitä saa vain ja ainoastaan perustelemattomien näkemysten paksukalloisesta jankkaamisesta = trollaamisesta.
Ok, merkkejä tuli kokonaisuudesta, johon liittyi germaanikontaktit kaakossa. Kontaktialue siellä ei mennyt jatkoon, koska paikannimitodisteita sieltä ei ole.
Ei ole tarkoitus vääristellä. Hieman ehkä menee ihon alle, kun sinänsä (omasta mielestä) kokonaisuuteen sopivaa spekulointia pidetään huuhaana.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Valikoivasti lukemassasi 2010-vuoden artikkelissani esim. sanotaan sivulla 7 näin:
"Suunnilleen pronssikauden lopusta tai rautakauden alusta alkaen saamen ja germaanin kontaktit ovat tiivistyneet, kun taas saamen ja baltin kontaktit ovat rautakaudella vähentyneet, mikä voidaan tulkita maantieteellisesti niin, että varhais- ja keskikantasaamelainen puhuma-alue on yhä kiinteämmin joutunut germaaniseen vaikutuspiiriin tai jopa levinnyt/siirtynyt alueellisesti kohti sitä, ja toisaalta itämerensuomalainen puhuma-alue on saattanut levitä katkaisemaan saamen ja baltin suorat kontaktit.
Kartalla tämä merkinnee sitä, että jo varhaiskantasaamen puhuma-alue on ulottunut lännessä ainakin Karjalankannakselle ja Kaakkois-Suomeen, koska Suomen rannikon skandinaavisvaikutteinen pronssikulttuuri (jonka piirissä varhaisten germaanien voidaan perustellusti olettaa toimineen; ks. Koivulehto 2006b) ulottui Viipurinlahdelle saakka."
Niin siinä lukee, mutta foorumilla olet jättänyt sen kontaktialueena taka-alalle, koska paikannimitodisteet puuttuvat.
Jaska kirjoitti:Miksi ihmeessä pitäisi piirtää nuolet suoraan kaakosta, kun mitään todisteita niille ei ole? Miksi ihmeessä sinä jumitut hypoteesiin, jota ei tue mikään todiste? Keksisit rakentavamman harrastuksen.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tässä kuvailemassasi kehityskulussa puhut aalloista, ei olla enää kaukana Lappiin suuntautuneesta aallosta ennen lopullisen saamen (myöhäiskantasaame) leviämistä.
On aaltoja ja sitten on aaltoja. Se, että on yhdenlaisia aaltoja, ei suinkaan tee toisenlaisten aaltojen olemassaolosta yhtään todennäköisempää. Kaikki aallot on pohjattava todisteisiin.
Edelleenkään ei ole minkäänlaisia perusteita kuvitella saamen levinneen Lappiin ennen myöhäiskantasaamen tasoa, eli oletuksesi on yhä vain täysin turha ja tyhjän päällä.
Jaska kirjoitti:Se on ajallisesti ja alueellisesti paljon laajempi kuin Pihan tutkimusalue, ja koska se levisi pohjoisesta etelään vuodesta 1000 eaa. alkaen, ei sillä ole voinut olla mitään tekemistä eteläsaamelaisten kanssa kuin korkeintaan yhtenä Skandinavian muinaiskansoilta lainattuna piirteenä muiden joukossa. Ei sitä siksi ole tarvinnut mainita: se ei liity Pihan tutkimuksiin mitenkään.
Jaska kirjoitti:On toki mahdollista, että BOO:n kautta tullutta siperialaisperimää olisi ollut jo Kjelmöyn keramiikan väestössä. Mutta yhtä hyvin voi olla, ettei se vielä niin varhain ollut levinnyt Skandinaviaan. Etenkin, jos eteläisemmän Suomen muinais-DNA:sta ei löydy BOO-siperialaista tekijää, saattaa hyvin olla että se on Levänluhtaankin levinnyt vasta myöhään.
Jaska kirjoitti:Kokonaisuudesta ei edelleenkään saa titteleitä - vain trollaamisesta ja jankutuksesta.
Spekuloidakin saa, mutta pitää pystyä myöntämään, kun se lepää tyhjän päällä tai on jopa todisteiden vastaista.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Miksi ihmeessä pitäisi piirtää nuolet suoraan kaakosta, kun mitään todisteita niille ei ole? Miksi ihmeessä sinä jumitut hypoteesiin, jota ei tue mikään todiste? Keksisit rakentavamman harrastuksen.
Koska, sinä vihjaat lähes vastaavaa (vastaus kahteen ensimmäiseen kysymykseen). Jos eteläsaame kiersi Perämeren ennen saamen varsinaista Lappiin leviämistä niin en ymmärrä, miksi nuolta ei voi piirtää suoraan kaakosta, juuri sitä Langin luoteista reittiä. Se johtaa automaattisesti Perämerelle. On minulla muitakin harrastuksia. Ei kai tämä pelkästään huono harrastus ole?
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Tässä kuvailemassasi kehityskulussa puhut aalloista, ei olla enää kaukana Lappiin suuntautuneesta aallosta ennen lopullisen saamen (myöhäiskantasaame) leviämistä.
On aaltoja ja sitten on aaltoja. Se, että on yhdenlaisia aaltoja, ei suinkaan tee toisenlaisten aaltojen olemassaolosta yhtään todennäköisempää. Kaikki aallot on pohjattava todisteisiin.
Edelleenkään ei ole minkäänlaisia perusteita kuvitella saamen levinneen Lappiin ennen myöhäiskantasaamen tasoa, eli oletuksesi on yhä vain täysin turha ja tyhjän päällä.
Kai se Perämeren kiertoa osoittava nuolikin on sitten perusteeton? Ymmärsin, että se olisi mennyt ennen myöhäiskantasaamea, jos sieltä siis meni.
jussipussi kirjoitti:Tai mikä näistä 0-3 vaihtoehdoista on se joka Lappiin levisi? Ilmeisesti tuo länsikantasaame. Tämä on tarkennettu kehitelmä aiemmasta.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:On toki mahdollista, että BOO:n kautta tullutta siperialaisperimää olisi ollut jo Kjelmöyn keramiikan väestössä. Mutta yhtä hyvin voi olla, ettei se vielä niin varhain ollut levinnyt Skandinaviaan. Etenkin, jos eteläisemmän Suomen muinais-DNA:sta ei löydy BOO-siperialaista tekijää, saattaa hyvin olla että se on Levänluhtaankin levinnyt vasta myöhään.
Ilmiöthän olivat pitkään "päällekkäin". Tai no BOO tietenkin on pistemäinen havainto. Itse oletan kuitenkin, että saamelaisten itä tulee juuri heiltä. Parempaakaan teoriaa en ole nähnyt. Joten voinee sanoa että "päällekkäin".
Jaska kirjoitti:Ethän sinä voi noin vain ohittaa kiistattomia todisteita myöhäiskantasaamen sijainnista! Varhaiskantasaamen vetäminen suoraan kaakosta Skandinaviaan on täysin perusteetonta, koska sellaisesta ei ole yhtään mitään todisteita. Ensin pitää vetää nuoli myöhäiskantasaamen puhuma-alueelle Lounais-Suomeen. Vasta sieltä kieli kantaskandinaavisine ja itämerensuomalaisine lainasanoineen levisi pohjoiseen ja mahdollisesti länteen.
Oletkohan sinä ymmärtänyt edes peruskäsitteitä? Tiedätkö, että varhaiskantasaame ja myöhäiskantasaame ovat erilaisia, eri-ikäisiä kielentasoja?
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kai se Perämeren kiertoa osoittava nuolikin on sitten perusteeton? Ymmärsin, että se olisi mennyt ennen myöhäiskantasaamea, jos sieltä siis meni.
Olet ymmärtänyt väärin, enkä ymmärrä, miten se edes onnistui.
Ei tietenkään se nuoli olisi mennyt ennen myöhäiskantasaamea - sehän lähtee alueelta, jolta myöhäiskantasaame lähti leviämään.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tai mikä näistä 0-3 vaihtoehdoista on se joka Lappiin levisi? Ilmeisesti tuo länsikantasaame. Tämä on tarkennettu kehitelmä aiemmasta.
Nyt en hahmota, mistä vaihtoehdoista puhut.
Jaska kirjoitti:0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
Jaska kirjoitti:On toki mahdollista, että BOO:n kautta tullutta siperialaisperimää olisi ollut jo Kjelmöyn keramiikan väestössä. Mutta yhtä hyvin voi olla, ettei se vielä niin varhain ollut levinnyt Skandinaviaan. Etenkin, jos eteläisemmän Suomen muinais-DNA:sta ei löydy BOO-siperialaista tekijää, saattaa hyvin olla että se on Levänluhtaankin levinnyt vasta myöhään.
Jaska kirjoitti:Joo, saamelaisten itä tulee sieltä - emme vain tiedä milloin, miten nopeasti, monessako aallossa, mitä kautta ja missä suhteessa sekoittuen. Tiedämme vain, että viimeistään keskirautakaudella sitä siperialaista perimää, mitä BOO:ssa oli noin 50 %, oli 25 % Levänluhdan asukkailla.
"Suomessa Kjelmøyn keramiikkaa löytyy kaikkialta muualta paitsi aivan lounaisimmasta Suomesta."
Se on siis ihan hyvä ehdokas levittämään pohjoista geeniperimää Etelä-Suomeen; kovin monta havaittavaa vaikutusaaltoa ei siihen suuntaan olekaan ollut. Mutta jos etelämpää muinais-DNA:sta ei vielä siperialaista perimää löydy niin paljon kuin nykysuomalaisilta, silloin yhteys ei vaikuta todennäköiseltä.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ethän sinä voi noin vain ohittaa kiistattomia todisteita myöhäiskantasaamen sijainnista! Varhaiskantasaamen vetäminen suoraan kaakosta Skandinaviaan on täysin perusteetonta, koska sellaisesta ei ole yhtään mitään todisteita. Ensin pitää vetää nuoli myöhäiskantasaamen puhuma-alueelle Lounais-Suomeen. Vasta sieltä kieli kantaskandinaavisine ja itämerensuomalaisine lainasanoineen levisi pohjoiseen ja mahdollisesti länteen.
Oletkohan sinä ymmärtänyt edes peruskäsitteitä? Tiedätkö, että varhaiskantasaame ja myöhäiskantasaame ovat erilaisia, eri-ikäisiä kielentasoja?
No eiköhän nuo käsitteet ole ymmärretty. Joskus menee kyllä sekaisin, mutta ei tässä yhteydessä.
Tietenkin nuoli menee myös Lounais-Suomeen yhtenäisellä viivalla. Lisää tulisi vain yksi katkoviivanuolista - yhtä hypoteettinen kuin muutkin vastaavat - kaakosta Perämerelle.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Tai mikä näistä 0-3 vaihtoehdoista on se joka Lappiin levisi? Ilmeisesti tuo länsikantasaame. Tämä on tarkennettu kehitelmä aiemmasta.
Nyt en hahmota, mistä vaihtoehdoista puhut.
Näistä :Jaska kirjoitti:0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
Tämä luettelo kieltämättä sai minut siihen luuloon, että kohdan 1. mukaan eteläkantasaame saattoi levittäytyä ensin. Miksi muuten olisit erotellut vaiheet kehittyy / voi levittäytyä?
Tämä sekoitti myös termistöä. Mikä näistä sitten on se Lappiin levinnyt muoto?
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Joo, saamelaisten itä tulee sieltä - emme vain tiedä milloin, miten nopeasti, monessako aallossa, mitä kautta ja missä suhteessa sekoittuen. Tiedämme vain, että viimeistään keskirautakaudella sitä siperialaista perimää, mitä BOO:ssa oli noin 50 %, oli 25 % Levänluhdan asukkailla.
"Suomessa Kjelmøyn keramiikkaa löytyy kaikkialta muualta paitsi aivan lounaisimmasta Suomesta."
Se on siis ihan hyvä ehdokas levittämään pohjoista geeniperimää Etelä-Suomeen; kovin monta havaittavaa vaikutusaaltoa ei siihen suuntaan olekaan ollut. Mutta jos etelämpää muinais-DNA:sta ei vielä siperialaista perimää löydy niin paljon kuin nykysuomalaisilta, silloin yhteys ei vaikuta todennäköiseltä.
Langin kirjassakin oli kuvailtu hyvin, että kulttuurin muuttuminen ei välttämättä tarkoita uutta väestöä. Mitä kauemmas ydinalueilta mennään niin sen todennäköisemmältä vaikuttaa se, että vain kulttuuri muuttuu, ei väestö. Tämän takia edes etelän puuttuva itä, ei kaataisi Kjelmöyn, BOO:n ja saamen yhteyttä.
Jaska kirjoitti:Nyt en hahmota, mistä vaihtoehdoista puhut.
Jussipussi kirjoitti:Näistä :
Jaska kirjoitti:0. Myöhäiskantasaame-1 kehittyy
1. Eteläkantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
2. Myöhäiskantasaame-2 kehittyy
3. Länsikantasaame eriytyy ja voi levittäytyä
Jussipussi kirjoitti:Tämä luettelo kieltämättä sai minut siihen luuloon, että kohdan 1. mukaan eteläkantasaame saattoi levittäytyä ensin. Miksi muuten olisit erotellut vaiheet kehittyy / voi levittäytyä?
Tämä sekoitti myös termistöä. Mikä näistä sitten on se Lappiin levinnyt muoto?
Jaska kirjoitti:Jos tarkoitat Lapilla vain pohjoisinta Fennoskandiaa ja pohjoista reittiä, niin sinne levisi länsikantasaame. Ja idemmäs sitten itäisempiä kantamurteita.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 44 vierailijaa