Sivu 1/1

Jyväskylän Palokassa taottiin rautaa 1200-luvulla

ViestiLähetetty: 18 Marras 2022 15:47
Kirjoittaja rcislandlake

Re: Jyväskylän Palokassa taottiin rautaa 1200-luvulla

ViestiLähetetty: 19 Marras 2022 01:46
Kirjoittaja Jaska
rcislandlake kirjoitti:https://www.ksml.fi/paikalliset/5508934

Valitettavasti maksumuurin takana.

Re: Jyväskylän Palokassa taottiin rautaa 1200-luvulla

ViestiLähetetty: 19 Marras 2022 12:39
Kirjoittaja Herkus
Palokassa tuotettiin hiiltä, tervaa ja rautaa jo kauan ennen kuin kylän kirjoitettu historia alkaa.

Oli arkeologien ja paikallishistoriasta kiinnostuneiden palokkalaisten onni, että nelostiestä Tikkakosken ja Kirrin välillä haluttiin tehdä entistä nopeampi. Ellei näin olisi käynyt, olisi ehkä jäänyt paljastumatta, että Palokassa on tuotettu hiilimiilussa hiiltä, tervahaudassa tervaa ja raudansulatusuunissa rautaa jo 1200–1500-luvuilla.

– Aavistuksia tästä on ollut jo aiemmin. Nämä pienet löydöt vahvistavat sen, että alueella on ollut jatkuvaa asutusta 1200-luvulta saakka, kertoo Kirri2-alueen arkeologisesta tarkkuusinventoinnista ja kaivauksista vastannut Teemu Tiainen.

Palokassa on siis ollut jonkinlainen kyläyhteisö todennäköisesti hirsirakenteisine asumuksineen vähintään 800 vuotta sitten, vaikka kirjallisia rekistereitä kuten verotustietoja sieltä on vasta 1500-luvulta alkaen.

– Kylä-nimitystä käytetään arkeologiassa tarkoittamaan jopa yhden asumuksen yhteisöjä. Toisaalta taloissa asui tuolloin useampi sukupolvi kuin nykyään, Tiainen toteaa.
Tiaisen mukaan Palokan kylässä on ollut jo tuolloin jonkinlaista yhteisöllistä työnjakoa, koska raudansulatusuunissa, josta kaivauksissa löytyi jäänteitä, on puhdistettu Alvajärvestä nostettua rautamalmia kylän sepän työstettäväksi.

Tiaisen arvion mukaan kyse on ollut kertakäyttöisestä sulatusuunista, joka on pitänyt purkaa, jotta sulanut rautamöhkäle on saatu poistettua sen pohjalta.

Alueella on todennäköisesti harjoitettu peltoviljelyä metsästyksen ja kalastuksen lisäksi. Pelkällä kaupankäynnillä kukaan ei vielä tuolloin elättänyt itseään – porvariston aika tuli vasta paljon myöhemmin.

Kirrin kaivauksissa löytyneessä hiilimiilussa on poltettu puuta energiatiheämmäksi hiileksi, jolla sulatusuuni on kuumennettu. Kaivauksissa löydettiin myös tervahauta, jossa männyistä on poltettu tervaa muutaman litran vetoiseen säiliöön.

– Tuolloin tervaa ei vielä poltettu myytäväksi asti, vaan tervahaudan tuotokset käytettiin veneiden ja köysien lahosuojaukseen, Tiainen kertoo.

Väyläviraston rahoittamat kaivaukset toteutettiin vuonna 2019. Korona kuitenkin siirsi tutkimusraportin julkistamista palokkalaisille niin, että se päästiin järjestämään vasta tällä viikolla.

– Nykyään arkeologiset tutkimukset liittyvät useimmiten erilaisiin rakennushankkeisiin, joita ennen museovirasto edellyttää kartoitusta alueesta. Kirrin kaivausalueiden ympäristö on siksi edelleen tutkimatta, Teemu Tiainen toteaa.

Re: Jyväskylän Palokassa taottiin rautaa 1200-luvulla

ViestiLähetetty: 19 Marras 2022 12:47
Kirjoittaja Herkus
Palokka mainitaan erämaaluetteloissa Saarioisten pitäjän omistuksena. Olisiko siis pienimuotoinen kyläasutus saanut alkunsa jo 1200-luvulla Hämeestä käsin. Lappalaiset toki toinen vaihtoehto.

Re: Jyväskylän Palokassa taottiin rautaa 1200-luvulla

ViestiLähetetty: 19 Marras 2022 23:08
Kirjoittaja Jaska
Herkus kirjoitti:Palokka mainitaan erämaaluetteloissa Saarioisten pitäjän omistuksena. Olisiko siis pienimuotoinen kyläasutus saanut alkunsa jo 1200-luvulla Hämeestä käsin. Lappalaiset toki toinen vaihtoehto.

Kiitos tekstistä!
Mielenkiintoinen tilanne tosiaan. Hämäläisten erämaassa ei ilmeisesti ole ajateltu olleen pysyvää, kiinteää asutusta vielä noin varhain, eikä yksi poikkeus tietysti vielä muuta kokonaiskuvaa. Asukkaat olisivat voineet olla hämäläisiä tai lappalaisiakin; vaikeahan sitä on päätellä aineellisesta jäämistöstä. Ellei sitten löydy tosi monia selviä yhtymäkohtia jollekin tietylle lähtöalueelle.

Re: Jyväskylän Palokassa taottiin rautaa 1200-luvulla

ViestiLähetetty: 21 Marras 2022 01:49
Kirjoittaja wejoja
Ikävin viesti uutisessa oli tietenkin tutkimattomuus muutoin kuin jokin rakennushankkeen uhatessa ja siloinkin fokusoidusti! Samaan aikaan hakkuiden, kaivuutöiden ja laikutuksen seurauksena tuhoutuu maassamme noin 50–100 kohdetta vuodessa. Ehkä asumattoman erämaan myytti murtuu myös Jyväskylän seudulla, kuten kävi Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa...!