Muinainen Suomi

Bedlan-projektin työryhmä on julkaissut blogi-tyyppisen tekstin, jossa käydään läpi vielä julkaisemattoman tutkimuksen tuloksia. Tutkimus pyrkii selvittämään, vastaako Suomen kielellinen, kulttuurinen ja geneettinen vaihtelu Pähkinäsaaren rauhan rajan muodostamaa alueellista jakoa, vai löytyykö vaihtelulle joku parempi selitys kauempaa menneisyydestä.

Pähkinäsaaren rauha ja Suomen itä-länsijako
https://bedlan.net/news/pahkinasaaren-r ... lansijako/

”Työryhmä on Jenni Santaharju ja Timo Rantanen (jaettu ykköskirjoittajuus), Michael Dunn, Unni Leino, Päivi Onkamo, Elina Salmela, Harri Tolvanen ja [Outi Vesakoski].”

Erittäin valaiseva ja mielenkiintoinen kirjoitus "kulissien takaa"!

"Kielellisestä itäisyydestä voidaan arvata 41 % tarkkuudella pitäjän geneettinen itäisyys ja 51 % tarkkuudella kulttuurinen itäisyys. Geneettisestä etäisyydestä sen sijaa saadaan 59 % tarkkuudella arvio kulttuurisesta itäisyydestä. Toisin sanoen geeni- ja kulttuurirajat ovat samanlaisemmat kuin kieli- ja geenirajat. Yleisesti ottaen rajat osuvat aika hyvin yhteen. Nehän ovat kaikki kaakkois-luoteissuuntaisia, vaikka voisivat olla ihan ristikkäisiäkin."

"Tulos kertoo, että Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolella ei ollut sen itämurteisempia pitäjiä kuin länsipuolellakaan. Eikä sen itäisempiä pitäjiä kulttuureiltaankaan. Sen sijaan itäinen genetiikka kyllä oli hieman suurempaa itäpuolella kuin länsipuolella. MUTTA II ristiretken vaikutusalue eli Birger-jaarlin raja kyllä jakaa kielen, geenit ja kulttuurit itäisiin ja läntisiin! Murteiden itäisyyttä ja läntisyyttä selittää kuitenkin vielä Birger-jaarlin rajaa enemmän Turun ja Viipurin hiipakuntien raja."

Uutta näkökulmaa monitieteisesti Pähkinäsaaren rajan todellisiin vaikutuksiin.

https://bedlan.net/news/pahkinasaaren-r ... lansijako/

Noissa geenikartoissa on aina sellainen ontologinen ongelma että jos esimeriksi kuusamolaiset on määritelty peri-itäsuomalaisiksi vaikka näillä olisi myös aika paljon perimää Laitilan suunnan kalmistoista(jopa puolet?) niin samalla myös (lähes) täysin lounaissuomalais-lappalaistaustainen väestö Tornionjoella paljastuu enimmäkseen itäsuomalaiseksi. Tulos siis vain toistaa sitä ajatusta mihin se perustuu.
Kielikartta ehkä siis on hiukan historiallisesti akkuraatimpi geenien suhteen kuin itse geenikartta.

Vastandus kirjoitti:Noissa geenikartoissa on aina sellainen ontologinen ongelma että jos esimeriksi kuusamolaiset on määritelty peri-itäsuomalaisiksi vaikka näillä olisi myös aika paljon perimää Laitilan suunnan kalmistoista(jopa puolet?) niin samalla myös (lähes) täysin lounaissuomalais-lappalaistaustainen väestö Tornionjoella paljastuu enimmäkseen itäsuomalaiseksi. Tulos siis vain toistaa sitä ajatusta mihin se perustuu.
Kielikartta ehkä siis on hiukan historiallisesti akkuraatimpi geenien suhteen kuin itse geenikartta.

Millä perusteella kuusamolaisilla muka olisi paljon perimää Laitilan suunnalta? Esimerkiksi Kermisen et al. 2021 artikkelin FST-etäisyyksien perusteella kuusamolaisille lähimmät väestöt ovat savo-karjalaiset ja kainuulaiset, lounaissuomalaisten ollessa lähes kaksi kertaa kauempana. Kyllä he selvästi ovat itäinen väestö. Kermisen ryhmän juttuihin BEDLAN siis perustaa tuon geneettisen jaon.
https://journals.plos.org/plosgenetics/ ... en.1009347

Länsilappilaiset taas ovat lähimpänä lounaissuomalaisia ja kauimpana kainuulaisista ja kuusamolaisista. MUOX: Syytökselläsi on sikäli perää, että kun suomalaiset jaetaan vain kahteen osaan, silloin länsilappilaiset kuuluvat itäsuomalaisiin - myös Kermisellä. Jokin vääristymä siinä siis näyttää olevan. Se juontunee siitä, että kuuden väestön jaolla on vain yksi lappilaisryhmä, ja itälappilaiset vetävät sitä itäsuomalaiseksi. FST-etäisyyksissä itälappilaiset ovat kyllä tasaisen kaukana kaikista (lähimpänä länsilappilaisia ja savo-karjalaisia), joten heidän olettaisi eroavan jopa ensimmäisenä muista suomalaisista, jos nuo siirrettäisiin sukupuuksi...

Jaska kirjoitti:Millä perusteella kuusamolaisilla muka olisi paljon perimää Laitilan suunnalta?

Kuusamon geneettinen perustajavaikutus oli poikkeuksellisen raju joten isälinjat eivät välttämättä merkitse kovinkaan paljon, mutta alueelta löytyy projektidatassa lähinnä VL62 ja CTS8565, mutta myös L1022 ja R1b-linjoja. Jälkimmäiset mahdollisesti Lounais-Suomesta.
Pohjois-Savosta ja Kainuusta löytyy L1022->BY700 -linjoja joiden juuri tarkentuu Rauman Lappiin noin 900v sitten Finland-DNA projektissa, joten perimä kattanee laajemman alueen Itä- ja Pohjois-Suomessa.
En tosin pysty todistamaan esittämääni väitettä nykyisten tietojen perusteella, joten jätetään veikkauksen tasolle kunnes lisää dataa tulee tutkijoiden suunnalta.

Jaska kirjoitti:Esimerkiksi Kermisen et al. 2021 artikkelin FST-etäisyyksien perusteella kuusamolaisille lähimmät väestöt ovat savo-karjalaiset ja kainuulaiset, lounaissuomalaisten ollessa lähes kaksi kertaa kauempana. Kyllä he selvästi ovat itäinen väestö. Kermisen ryhmän juttuihin BEDLAN siis perustaa tuon geneettisen jaon.
https://journals.plos.org/plosgenetics/ ... en.1009347

Taisin kyllä mainita kalmistot enkä nykylounaissuomalaisia. Se kuinka nämä eroavat selviää varmaan sitten 2050-luvulla kun tutkijat julkaisevat muinais-DNA:ta koskevan tutkimuksensa. Kuusamolaisten yhteinen perimä savokarjalaisten ja kainuulaisten kanssa on kuitenkin joka tapauksessa tuoreempaa tavaraa ja väestöillä on myös yhteisenä piirteenä matalampi skandi ja korkeampi siperia vs lounaissuomalaiset.

Vastandus kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Millä perusteella kuusamolaisilla muka olisi paljon perimää Laitilan suunnalta?

Kuusamon geneettinen perustajavaikutus oli poikkeuksellisen raju joten isälinjat eivät välttämättä merkitse kovinkaan paljon, mutta alueelta löytyy projektidatassa lähinnä VL62 ja CTS8565, mutta myös L1022 ja R1b-linjoja. Jälkimmäiset mahdollisesti Lounais-Suomesta.

Näitä kaikkiahan on myös saamelaisilla. Ilman tarkempaa selvitystä linjojen leviämisaika ja -suunta voi olla melkein mikä tahansa.

Geneettisen etäisyyden perusteella itälappilaiset näyttäisivät jäävän suomalaisten itä-länsi-jaon ulkopuolelle

Vastandus kiinnitti huomioni siihen, että BEDLANin Pähkinänsärkijä-jutun mukaan kaikki lappilaiset kuuluvat itäsuomalaisiin silloin, kun suomalaiset jaetaan vain kahteen ryhmään. Koska jutussa on tarkasteltu nimenomaan Suomen itä–länsi-jakoa geneettiseltä, kielelliseltä ja kulttuuriselta kannalta sekä Pähkinäsaaren rauhan mahdollista vaikutusta siihen, niin tarkkuustasoksi on valittu juuri kahtiajako. Karttoja löytyy itse kirjoituksesta:
https://bedlan.net/news/pahkinasaaren-r ... lansijako/

BEDLANin jutussa kuvataan geneettisen aineiston ryhmittelyä seuraavasti:
”Geeniaineisto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineisto, joka on Kerminen ym. 2021 -julkaisussa muokattu populaatiogeneettisin laskennallisin menetelmin pitäjäkohtaiseksi tiedoksi siitä, kuinka itäinen tai läntinen pitäjä on. Jos pitäjä on esimerkiksi 70 prosenttisesti itäinen, se on samalla 30 prosenttisesti läntinen.”

Tässä ei sinänsä ole tapahtunut mitään virhettä: kyse on vain näkökulman valinnasta, ja kukin näkökulma aineistoon on omalla tavallaan rajallinen. Aiempiin tutkimuksiin nähden lopputulema – eli kaikkien lappilaisten kuuluminen itäsuomalaisten joukkoon – tuntuu kuitenkin erikoiselta. Kermisen ryhmän aineistoakin on mahdollista tarkastella myös eri näkökulmasta. Itseäni kiinnostava näkökulma on: miten suomalaiset alueväestöt oikeastaan jakautuvat, jos tarkastellaan niiden keskinäistä etäisyyttä?

FST-taso kertoo väestöjen pareittaisen laskennallisen etäisyyden, ja Kermisen ryhmän tutkimuksissa on mukana taulukot FST-etäisyyksistä. Vielä Kermisen et al. 2017 aineistossa lappilaiset olivat yksi ryhmä, vaikka alueväestöjä oli 17. Silloin FST-etäisyyksien perusteella lappilaiset ryhmittyivät Pohjois-Pohjanmaan rannikon ja hämäläisten kanssa. Uudemmassa vuoden 2021 tutkimuksessa on erikseen länsi- ja itälappilaiset jo siinä vaiheessa, kun suomalaiset jaetaan kymmeneen alueväestöön. FST-etäisyyksissä huomiota kiinnittää itälappilaisten suuri etäisyys kaikkiin muihin Suomen alueväestöihin.


https://www.alkuperasivusto.fi/Kerminen21FST.jpg

Oheisessa kuvassa esitetään Suomen alueväestöt FST-etäisyyksien (Kerminen et al. 2021) pohjalta MDS- ja puukuvaajassa. Tämän tason perusteella voidaan perustella näkemystä, että itälappilaiset oikeastaan jäävät itä–länsi-jaon ulkopuolelle. Länsilappilaiset puolestaan ryhmittyvät länsisuomalaisiksi. Suomalaisten pakottaminen jakautumaan vain itä- ja länsisuomalaisiin näyttää siis aika rajoittuneen, ehkä jopa vääristyneen kuvan todellisuudesta.

Kerminen et al. 2017: Fine-Scale Genetic Structure in Finland
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5633394/

Kerminen et al. 2021: Changes in the fine-scale genetic structure of Finland through the 20th century.
https://journals.plos.org/plosgenetics/ ... en.1009347

Jaska kirjoitti:Itseäni kiinnostava näkökulma on: miten suomalaiset alueväestöt oikeastaan jakautuvat, jos tarkastellaan niiden keskinäistä etäisyyttä?

Tämäkin riippuu pitkälti siitä, kuinka alueväestöt on määritelty. Toisaalta jos tutkijat antavat ohjelmien tehdä määrittelyn tämä johtaa sekaviin rakenteisiin kuten 2017 Kermisen Hajaantunut Itä joka seikkailee vähän joka puolella Suomea.
Varsinkin Keski-Suomi ja Luovutettu Karjala voitaisiin joko murteen tai historian perusteella jakaa kahtia. Ihan vain Kermisen Chromopainterin ja SmartPCA:n perusteella, pohjoisen Keski-Suomen savolaiset ovat hyvinkin savolaisia. Keski-Suomen hämäläiset eivät ehkä täysin hämäläisiä, mutta silti kai enimmäkseen.

Vastandus kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Itseäni kiinnostava näkökulma on: miten suomalaiset alueväestöt oikeastaan jakautuvat, jos tarkastellaan niiden keskinäistä etäisyyttä?

Tämäkin riippuu pitkälti siitä, kuinka alueväestöt on määritelty. Toisaalta jos tutkijat antavat ohjelmien tehdä määrittelyn tämä johtaa sekaviin rakenteisiin kuten 2017 Kermisen Hajaantunut Itä joka seikkailee vähän joka puolella Suomea.
Varsinkin Keski-Suomi ja Luovutettu Karjala voitaisiin joko murteen tai historian perusteella jakaa kahtia. Ihan vain Kermisen Chromopainterin ja SmartPCA:n perusteella, pohjoisen Keski-Suomen savolaiset ovat hyvinkin savolaisia. Keski-Suomen hämäläiset eivät ehkä täysin hämäläisiä, mutta silti kai enimmäkseen.

Hyvä pointti. Siinä 2017 tutkimuksessa oli enemmän väestöjä, mutta sitten sinne tuli niitä ihmejuttujakin mukaan. Siksi ehkä määrää vähennettiin. Silti lappilaisväestöjä on nyt enemmän ja väli-itä on kadotettu, mikä on tietysti parannus entiseen.

Täällä on vielä se tuohon aineistoon liittyvä sivusto, jossa voi tarkastella maakuntien ja kuntien perimää:
https://geneviz.aalto.fi/genetic_ancestry_finland/