YLE: ”Jakutialaista perimää on jäljellä vaihtelevia määriä. Suomalaisilla sitä on 10 prosenttia, virolaisilla 2 prosenttia, unkarilaisilla ei lainkaan. Venäjän pohjoisimmalla alueella asuvan nganasan-kansan luku puolestaan on täysi sata.”
Alkuperäisessä Harvard Gazetten uutisessa tosiaan noin väitetään, mutta se on harhaanjohtavaa, kun muuten puhutaan pelkästään Jakutia-perimästä ja tässä yhtäkkiä siperialaisesta perimästä yleensä. Itse uutisoidussa tutkimuksessa nganasanit saavat qpAdm-mallinnuksessa 72,8 % Jakutia-perimää, kun taas tundrajukagiirit saavat peräti 98,4 %. Nganasaneilta lähes puuttuu eurooppalainen perimä, mutta heillä on kuitenkin muita siperialaisia ja itäaasialaisia perimäkomponentteja Jakutia-perimän lisäksi.
YLE: ”Artikkelissa mainitaan myös suomalais-ugrilaisten kielten yhteydet turkkilaisiin ja mongolilaisiin kieliin. Kielet ovat rakenteeltaan hyvin samanlaisia. Sen on arveltu johtuvan vanhoista kontakteista, mikä viittaisi siihen, että kantauraalia on puhuttu hyvin itäisissä osissa Aasiaa.”
Vaikka kyse olisi todellisista muinaisista kontakteista, ei niillä ole mitään tekemistä kantauralin kanssa, vaan ne liittyisivät varhaisempiin aikatasoihin. Kantauralia ei voi paikantaa sen kaukaisen esimuodon perusteella yhtään paremmin kuin suomen kieltä tai nganasanin kieltä (Taimyrin niemimaalla pohjoisessa Keski-Siperiassa) voi paikantaa kantauralin perusteella.
Hesarin uutisoinnissa toistetaan myös tuo virheellinen ”lähes 100 %”.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011379905.html Hesari: ”Harvardin tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä. Se tukee itäisemmän siperialaisen alkuperän teoriaa, jota on ehdotettu myös muissa geenitutkimuksissa.”
Kielen alkuperä ei ole perimän alkuperä eikä päinvastoin, joten genetiikan tulokset eivät voi vahvistaa eivätkä kumota kielitieteen tuloksia. Niistä voi vain löytyä sopiva vastine tai olla löytymättä sopivaa vastinetta kielitieteen tuloksille.