Jola kirjoitti:Mielenkiintoinen juttu. Odotan vain sitä, mitä paikalliset asiantuntijat sanovat tämän Skoglundin jutun merkityksestä suomalaiselle väestöhistorialle. Miten nämä kolme eurooppalaista erillistä alkuväestöä ovat muovanneet meitä? Varmaan ne aikaisemmat metsästä-keräilijä- ja viljelijäväestöjä kuvanneet admix-laskurin tulokset eivät enää pitäne paikkaansa?
Aikaisemmasta analyysissä meikäläisen suurin geneettinen väestökomponentti oli balttilainen metsästäjä-keräilijä (n. 86%). Toiseksi eniten oli siperialaista metsästäjä-keräilijää (6,5%). Loput oli pieniä hajanaisia siruja ympäri maailmaa. Suurin viljelijäväestö osuus oli anatolialaisella viljelijällä (1,7%). Nämä suhteet mennevät uusiksi.
Sanoisin, että tama tulos on vain yksi ikkuna geenijuuriimme, eikä se mitätöi muiden laskurien tuloksia. Eikä tämäkään "kolmen alkuväestön sekoitus" -hypoteesi liene lopullinen; jutussahan vieläpä sanottiin, että erityisesti suomalaisia se EI selitä kovin hyvin. Tuo on kaikkinensa erittäin teoreettista ja abstraktia touhuilua hakea laskennallisesti sitä, kuinka monen alkuväestön sekoituksena väestöt parhaiten selittyvät. Sillä ei viime kädessä ole enää paljonkaan tekemistä
oikeiden geenien kanssa.
Ja aivan kuten "myöhemmät" väestöjuuritekijät (germaaninen, balto-slaavilainen, volgalainen jne.) voitaisiin selittää noiden kolmen eri kantaväestön eriasteisina sekoituksina, myös ne itse voitaisiin varmasti selittää vielä varhaisempina sekoituksina.