Rahkonen: Levänluhdan lähellä mahdollisia x-kielisiä nimiä

[Kinaporin kalifi]

Sivuhuomiona, Koivulehto ilmeisesti sotkee sivulla 270 jalkajousen viritystavat. Kys Vaage (> vaaka) on mitä ilmeisimmin vipu tai vaaka, mitä nimeä tuosta tekniikasta sitten Suomessa käytettiinkään. Se ei siis kuitenkaan ole vekara, joka museoissa on yleensä taljapyörillä varustettu koukku, vanhempi versio tuosta tekniikasta oli pelkkä vyöhön lenkillä ripustettava koukku.

Vaage, vaaka ja näitä tekstissä sivuava väkä ovat muuten myös kaksitavuisia sanoja ja vekara kolmitavuinen.

https://journal.fi/virittaja/article/view/36002

Tässä blogissa on kuvia laitteista ja hyvä video itse tekniikasta.

https://todsworkshop.com/blogs/blog/cro ... i6eVjDnk3X

[Kinaporin kalifi]

Pokara < slaavin *bagrъ ja venäjän bagor "mm. venehaka, nostokoukku, tukkikoukku, mutkalle väännetty" voisi vertautua vekara-sanastoon, perustuen sanaan tyyppiä < ?*vegrъ "koukku, kiemurteleva", josta vekrä ja edelleen sekä vekri että pokaraan liittyen vek(a)ra. Edes perityn sanaston osalta ä > a muunnos ei näyttäisi nimittäin olevan mahdoton. Slaavin sanastosta ei toisaalta ihan helposti näyttäisi löytyvän vastinetta, mutta paikannimet tyyppiä Vegra näyttäisivät todistavan sen puolesta että sellainen on ainakin ollut olemassa.

EDIT Pokr- sanastoa, kuten Hämeenlinnan Pokrinniemi, mutta lähinnä tyyppiä Pokra-, Pokro-, usein -lampi, -lahti tai -joki, löytyy lähinnä Etelä-Karjalan ja Pielisen seudun väliltä. Tässä Pokri vuoden 1937 kartassa:

[Jaska]

Pokara < slaavin *bagrъ ja venäjän bagor "mm. venehaka, nostokoukku, tukkikoukku, mutkalle väännetty" voisi vertautua vekara-sanastoon, perustuen sanaan tyyppiä < ?*vegrъ "koukku, kiemurteleva", josta vekrä ja edelleen sekä vekri että pokaraan liittyen vek(a)ra.

Noissa kolmitavuisissa lähtöasua olisi varmaankin haettava itäslaavista. Mistä löytyisi sopivannäköinen lähtösana?

Edes perityn sanaston osalta ä > a muunnos ei näyttäisi nimittäin olevan mahdoton.

Erittäin tiukat ehdot sillä on: U *ä-a > mksm. *a-i (> *oo-Ri). Mitään satunnaista muuttumista ei ilmene.

Slaavin sanastosta ei toisaalta ihan helposti näyttäisi löytyvän vastinetta, mutta paikannimet tyyppiä Vegra näyttäisivät todistavan sen puolesta että sellainen on ainakin ollut olemassa.

Tässä on sellainen koukku, että vanhastaanhan noita -gra-loppuisia nimiä on haluttu selittää suomalais-ugrilaiselta pohjalta.

[Kinaporin kalifi]

Pokara < slaavin *bagrъ ja venäjän bagor "mm. venehaka, nostokoukku, tukkikoukku, mutkalle väännetty" voisi vertautua vekara-sanastoon, perustuen sanaan tyyppiä < ?*vegrъ "koukku, kiemurteleva", josta vekrä ja edelleen sekä vekri että pokaraan liittyen vek(a)ra.

Noissa kolmitavuisissa lähtöasua olisi varmaankin haettava itäslaavista. Mistä löytyisi sopivannäköinen lähtösana?

Venäjän etymologisen sanakirjan mukaan venäjän sana bagorъ, josta > bagor oli aluksi "kolmitavuinen", imsunpuhujan korvaan ehkäpä esim. "bagara" (siis ennen kuin kova yer ъ hävisi), esim. "В рус. языке XVI–XVII вв. изв. багоръ", ks.

https://www.slovorod.ru/etym-shaposhnik ... d676286359

Sana bagor merkitsee mm. koukulla varustettua taistelukeihästä kuitenkin vain venäjässä ja ukrainassa. Slaavilainen eymologia vaikuttaisi olevan kiistanalainen, ks. esim. s. 290:

https://ruslang.ru/sites/default/files/ ... er25683394

Eli, ehkäpä pokra ja vekrä sekä pokara että vekara ovat lainautuneet kahteen kertaan, jälkimmäisen lähde olisi venäjään johtanut itäslaavi? Olettaisin kuitenkin että myös varhaisempi lähde on baltoslaavia.

Miksi muuten pokrastakin on voinut tulla pokri, kun maastonmuoto ainakin tätä tulkintaa näyttäisi tukevan?

[Kinaporin kalifi]

Kun en parempaakaan keksi, liittäisin edellä käsitellyn *vekrä ja pokra-tyyppisen sanaston mm. Vöyrinjoen pollari-nimistöön, < *pol(l)a "vetinen niitty". Nämä olisivat kaikki lainoja baltoslaavista ja käsittäkseni Rahkosen arvio kyrö- ja ätsä-nimien periytymisestä x-kielestä on tähän liittyen oikea. Samoin Rahkonen lienee oikeassa siinä, että Vöyrin *vekrä oli Dansanhällorna-kallion muodostama meren niemi. Baltoslaavin sanastoa saattoi hyvinkin levittää Isokyrön (jossa Vöyrinniemi) suuntaan ryhmä, joka oli ainakin perinyt tätä sanastoa, sekä baltoslaavista että x-kielestä. Se ei toisaalta enää itse välttämättä puhunut tätä mahdollisesti merjan kaltaista x-kieltä. Olettaisin myös että osa vekara-tyypin nimistöä pohjautuu vanhempaan vekrä-nimistöön, jota on modernisoitu uuden sanaston myötä. Poikkeus tästä olisi siis Iisalmen Vekrilä.



Sanastoa olisi mahdollisesti lainautunut Ilmajärven suunnalla:



"Tähän liittyen, D.A. Macinskin mukaan (ks. M.A. Juškova (St Peterburg) North-Western Russia before its Settling by Slavs (8th Century BC – 8 th Century AD) sekä 1100-1400-lukujen kirjalliset lähteet että alueen toponyymit osoittavat että Velikaja-joen alueella, Peipsin itärannalla, Laukaanjoen varrella ja Ilmajärven kaakkoispuolella on asunut ryhmä, jota kutsutaan nimillä nereva, norova ja mereva. Ryhmän olemus on epäselvä, mutta kun ryhmän hahmoteltu asuinalue mm. osuu melko hyvin yhteen Rahkosen volgalaisvaikutteiden rajapintaa kuvaavan kartan kanssa, on mahdollista, että siinä ovat sekoittuneet monet vaikutteet.

Rahkosen kartalle lisätty Pola-joki punaisella, Macinskin hahmottelemat nereva jne. ryhmän asuinalueet sinisellä ja 1100-1200-luvun merjalaistyypin korujen keskittymät Itämeren lähialueilla vihreällä. Rasti kuvaa suurempaa keskittymää, väkänen pienempää. Rahkosen kartalle merkitsemät mere, nere-toponyymit eivät näytä ulottuvan Macinskin nereva, norova, moreva-tyypin nimistön alueelle. Nimistön muoto on kuitenkin hyvin samankaltainen, sattumaa tai ei."

https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... ola#p65647

[Jaska]

Olettaisin myös että osa vekara-tyypin nimistöä pohjautuu vanhempaan vekrä-nimistöön, jota on modernisoitu uuden sanaston myötä.

Mutta kun ei tuollaista "modernisointi-ilmiötä" ole olemassakaan. Sellaisen olettaminen vain noiden kahden sanan yhdistämiseksi on erittäin väkinäistä eikä metodologisesti kestävällä pohjalla. Ei ole mitään uskottavaa tapaa yhdistää kahta noin erilaista sanaa - etenkään kun vekara sanana merkitsee 'pojanvintiötä'.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... ord=vekara

[Kinaporin kalifi]

Olettaisin myös että osa vekara-tyypin nimistöä pohjautuu vanhempaan vekrä-nimistöön, jota on modernisoitu uuden sanaston myötä.

Mutta kun ei tuollaista "modernisointi-ilmiötä" ole olemassakaan. Sellaisen olettaminen vain noiden kahden sanan yhdistämiseksi on erittäin väkinäistä eikä metodologisesti kestävällä pohjalla. Ei ole mitään uskottavaa tapaa yhdistää kahta noin erilaista sanaa - etenkään kun vekara sanana merkitsee 'pojanvintiötä'.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... ord=vekara

Mm. pojanvintiötä.

[Kinaporin kalifi]

"Rautaharkko-nimen pohjana on todennäköisesti nimi *Rautaorko, joka on tarkoittanut maaperältään rautapitoista notkelmaa, tai paikkaa, josta on nostettu suomalmia. Sana orko 'notkelma' oli yleinen keskiaikaisissa kylännimissä, mutta harvinainen Satakunnan ja Hämeen paikannimistössä. Orko-sanan muuttuminen muotoon harkko on voitu osoittaa 1600-luvun asiakirjoista Vuoksen alueella Etelä-Karjalassa. On mahdollista, että suunnilleen samoihin aikoihin *Rautaorko-nimi on muuttunut Rautaharkoksi. Kun rauta on vanha germaaninen lainasana ja orko-sanan häviäminen suomen kielestä alkoi jo satoja vuosia sitten, Rautaharkko-nimen juuret voivat ulottua jopa tuhannen vuoden taakse (vrt. Ristinarkku)."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautaharkko

Rahkoseen liittyen tulee mieleen ainakin Sonnejoki, maininta 1415, nykyinen Suonenjoki. Eli, ilmiö on todellinen mutta ei tietenkään välttämättä liity esim. vekara-nimiin.

[Jaska]

Rahkoseen liittyen tulee mieleen ainakin Sonnejoki, maininta 1415, nykyinen Suonenjoki. Eli, ilmiö on todellinen mutta ei tietenkään välttämättä liity esim. vekara-nimiin.

Tuossa nimen alkuosa on ollut käsittämätön ja siksi korvautunut ajan mittaan tutummalla sanalla. Tällaista tosiaan voi tapahtua. Sen varmentamiseksi tarvitaan varhaisia kirjallisia mainintoja.

Mm. pojanvintiötä.

Totta, jostain syystä SES ei mainitse noita harvinaisempia merkityksiä lainkaan. SKESistä ne löytyvät.

[Kinaporin kalifi]

Rahkoseen liittyen tulee mieleen ainakin Sonnejoki, maininta 1415, nykyinen Suonenjoki. Eli, ilmiö on todellinen mutta ei tietenkään välttämättä liity esim. vekara-nimiin.

Tuossa nimen alkuosa on ollut käsittämätön ja siksi korvautunut ajan mittaan tutummalla sanalla. Tällaista tosiaan voi tapahtua. Sen varmentamiseksi tarvitaan varhaisia kirjallisia mainintoja.

En tiedä mihin muihin esimerkkeihin Rautaharkko ja Ristinarkku liittyvät, mutta ainakin Metsäpirtin Taipaleen viereinen satama-alue Arkuntanhua on kirjattu aluksi muodossa orkå tanhua eli ilmeisesti *Orkotanhua tai *Orkontanhua. Sitten se on välillä ollut Arkutanhua ja lopuksi Arkuntanhua.

Suomalainen paikannnimikirja, jota en tietysti katsonut vaikka olisi pitänyt, toteaa seuraavaa:

"Vekaranjärvi järvi ja varuskunta Valkealan pohjoisosissa Ky-
menlaaksossa. Kansanomaisesti myös Vekarajärvi ja Vekara.
Wäckärä ma 1752, Väckerä insiö 1771, Wekarajärvi 1832. – Ni-
men asiaperustetta on vaikea hahmottaa. Sana vekara tunne-
taan merkityksissä ’hylkeenpyytäjän koukkumainen yleisase;
väärä puu tai puunoksa; sarvi, jousen nuoli’. Ilmeisesti vekara
on merkinnyt yleensä väärää esinettä. Karttakuvien pohjalta
ei Vekara-alkuisten nimien kohteita voi kuvata yleensä vää-
räksi. Valkealan Vekarajärvi on kyllä monilahtinen, mutta ei
poikkeavasti, joten nimeämisperuste voi liittyä metsästys-
aseeseen. – SP Kepsu, Saulo 1990: 115, 299; Vahtola, Jouko 1980:
116–119; Voionmaa, Väinö 1947: 267.

Vekaranniemi myös Vekaraniemi, neljä kilometriä pitkä Oulu-
järven niemi Paltamossa Kainuussa. Vekara lax 1570, Wekara-
lax 1649, Wekaraniemi 1650, Väckärä Niemi 1746. – Vekara-ni-
miä on melko paljon ja monet niistä saarien ja niemien nimiä.
Nimet sisältävät sanan vekara, jolla on monia merkityksiä,
mm. ’kieroon kasvanut puu, koukkupäinen käyrä esine, on-
genkoukku, jalkajousen virityskoukku’. Veka(ra) voi olla vä-
kä-sanan rinnakkaismuoto. Vekara-nimien osalta ei ole aina
selvää, millaiseen merkitykseen nimeäminen on kulloinkin
perustunut. Oulujärven pitkässä Vekaraniemessä on väkä-
mäinen niemi kummallakin sivulla, joten nimeämisperustee-
na lienee niemen muoto. – AR"

https://scripta.kotus.fi/www/verkkojulk ... uvaton.pdf

[Kinaporin kalifi]

Kun Vöyrin Dansanhällorna ei lopultakaan oikein näyttänyt koukulta, aloin pohtia löytyisikö jotain koukkumaista lähiseudulta. Oikea paikka on ilmeisesti läheinen Vörsberg, jossa on merkittävä moniosainen kalmistoalue, esim.:

"Lågpeltkankaan rautakautinen hautakenttä on yksi Etelä-Pohjanmaan tunnetuimmista muinaisjäännöksistä. Jacob Tegengren tutki aluetta 1920–1941. Hautakenttä oli käytössä noin vuosina 300–700 jaa, ja sieltä on löytynyt aseita, työkaluja, koruja ja muita esineitä. Erityisen huomionarvoinen löytö on pronssinen miekan upotus, joka saattoi kuulua suvun päämiehelle."

https://www.vora.fi/fi/visitvoyri/nahta ... a-patsaat/



Vörsberg voisi perustua esim. nimeen *Vekri (josta siis Vöyri), ihan sellaisenaan, vrt. Savonlinnan niemi Vekara.

[Kinaporin kalifi]

"Muunnelmat Wihor, Wiahr, Wiar, jotka päättyvät -(r)ъ, vastaavat muunnelmia vyazh < *węrz ~ *węż, vyazh < *więrz ~*więż, vionzh < wiąrz ~ wiąż...ovat peräisin protoslaavilaisesta muodosta *vėg(r)ъ/*vėgrъ, olipa sen etymoni mikä tahansa."..."Vrt. muinaisslaavilainen *vėgrь < *v’ągris ~ *vėgris ’joen mutka’, alun perin sukua preussilaisen wange-sanan balttialaisille muunnelmille ~ Lit. vìngis/vìngris ’joen mutka’."

Eli, *vėgrъ josta ilmeisesti siis *vekrä ja edelleen > *vekri näyttäisi olevan protoslaavia, "mutka tjsp., josta merkitys > koukku?"

Слав. вѧгрь ~ лит. vìngris (upės) ~ скиф. ygris – гидронимическая изоглосса исключительной важности // 19. Slovenská onomastická konferencia Bratislava 28. – 30. apríla 2014 Zborník referátov… /Editor. Mgr. Iveta Valentová PhD. Bratislava: VEDA, 2015, 358–364.
By Alexander Polyhistor

[Jaska]

"Muunnelmat Wihor, Wiahr, Wiar, jotka päättyvät -(r)ъ, vastaavat muunnelmia vyazh < *węrz ~ *węż, vyazh < *więrz ~*więż, vionzh < wiąrz ~ wiąż...ovat peräisin protoslaavilaisesta muodosta *vėg(r)ъ/*vėgrъ, olipa sen etymoni mikä tahansa."..."Vrt. muinaisslaavilainen *vėgrь < *v’ągris ~ *vėgris ’joen mutka’, alun perin sukua preussilaisen wange-sanan balttialaisille muunnelmille ~ Lit. vìngis/vìngris ’joen mutka’."

Eli, *vėgrъ josta ilmeisesti siis *vekrä ja edelleen > *vekri näyttäisi olevan protoslaavia, "mutka tjsp., josta merkitys > koukku?"

Слав. вѧгрь ~ лит. vìngris (upės) ~ скиф. ygris – гидронимическая изоглосса исключительной важности // 19. Slovenská onomastická konferencia Bratislava 28. – 30. apríla 2014 Zborník referátov… /Editor. Mgr. Iveta Valentová PhD. Bratislava: VEDA, 2015, 358–364.
By Alexander Polyhistor

Englanniksi tekstin sisältö näyttää erilaiselta:
"...go back to Common-Slavonic forms *vęgrъ/*vęgrь with the same etymology *vingris."

Slaavin sanakirjoista (Derksen, Klotz) tuollaista sanaa ei kuitenkaan löydy, joten se toinen vaihtoehto balttilainasta yhteisslaavissa (~600 jaa.) näyttää todennäköisemmältä. Jos sitten Puolan rannikon vendit olisivat vaikka tuoneet sanan Etelä-Pohjanmaalle, niin silloin *vęgrь --> *vekri olisi mahdollinen - tosin olisiko tämä jo liian myöhäinen osallistuakseen kehitykseen > *veyri > *vöyri?

Toisaalta vieläkin myöhemmissä muinaisruotsin sanoissa tavunloppuinen velaari (k/g/gh) on vokaaliutunut: flogh-draki --> louhi-käärme; diækne 'diakoni' --> teini. Sama olisi siis voinut tapahtua mahdollisissa vendilainoissa.

[Kinaporin kalifi]

"Muunnelmat Wihor, Wiahr, Wiar, jotka päättyvät -(r)ъ, vastaavat muunnelmia vyazh < *węrz ~ *węż, vyazh < *więrz ~*więż, vionzh < wiąrz ~ wiąż...ovat peräisin protoslaavilaisesta muodosta *vėg(r)ъ/*vėgrъ, olipa sen etymoni mikä tahansa."..."Vrt. muinaisslaavilainen *vėgrь < *v’ągris ~ *vėgris ’joen mutka’, alun perin sukua preussilaisen wange-sanan balttialaisille muunnelmille ~ Lit. vìngis/vìngris ’joen mutka’."

Eli, *vėgrъ josta ilmeisesti siis *vekrä ja edelleen > *vekri näyttäisi olevan protoslaavia, "mutka tjsp., josta merkitys > koukku?"

Слав. вѧгрь ~ лит. vìngris (upės) ~ скиф. ygris – гидронимическая изоглосса исключительной важности // 19. Slovenská onomastická konferencia Bratislava 28. – 30. apríla 2014 Zborník referátov… /Editor. Mgr. Iveta Valentová PhD. Bratislava: VEDA, 2015, 358–364.
By Alexander Polyhistor

Englanniksi tekstin sisältö näyttää erilaiselta:
"...go back to Common-Slavonic forms *vęgrъ/*vęgrь with the same etymology *vingris."

Slaavin sanakirjoista (Derksen, Klotz) tuollaista sanaa ei kuitenkaan löydy, joten se toinen vaihtoehto balttilainasta yhteisslaavissa (~600 jaa.) näyttää todennäköisemmältä. Jos sitten Puolan rannikon vendit olisivat vaikka tuoneet sanan Etelä-Pohjanmaalle, niin silloin *vęgrь --> *vekri olisi mahdollinen - tosin olisiko tämä jo liian myöhäinen osallistuakseen kehitykseen > *veyri > *vöyri?

Toisaalta vieläkin myöhemmissä muinaisruotsin sanoissa tavunloppuinen velaari (k/g/gh) on vokaaliutunut: flogh-draki --> louhi-käärme; diækne 'diakoni' --> teini. Sama olisi siis voinut tapahtua mahdollisissa vendilainoissa.

Vörsbergin kalmistoalueen ajoitus noin 300-700 jaa lähtökohtana arvailisin itse että paikka on nimetty jo 300-400- luvun jaa vaiheilla. Olisiko koukkumaisten niemien välissä oleva peltoalue Sarhagen vielä silloin ollut meren lahti, eli paikka olisi ollut mainio luonnonsatama? Laina baltista slaaviin on varmaan aivan mahdollinen, kuten myös esim. sanassa *pol(l)a .... baltin < *bala. Ajoituksen osalta Kirsanovin löydöt Inkerinmaalta liittyisivät tähän hyvin, mutta näiden sanojen tarkempi kielitieteellinen analyysi on selkeästi oman osaamisalueeni ulkopuolella.

Kirsanoviin liittyen, mm. Jushkovan esille tuoma Olhavan kulttuuri voisi olla Dneprin balttien rönsy, ainakin kulttuuripiirin harvat löydöt voisivat viitata tähän. Pitkien kumpujen kulttuurin vaiheessa alueelle on ilmeisesti saapunut myös slaaveja, löytöjen perusteella ainakin Kazanski uskoo tähän. Slaavilaistuva yhteisö olisi ilmeisesti omannut näin ollen sanastoa baltista. Mm. pitkien kumpujen puurakenteet viittaavat siihen, että paikallisilla uralinpuhujilla oli myös osa tässä kokonaisuudessa ja heidän kielikontaktiensa kautta ryhmän sanastoa olisi sitten levinnyt eteenpäin. Esimerkiksi Jääski (uralia, ilmeisesti x-kieltä) ja Muolaa (baltoslaavia, vrt. baltin mala) paikanniminä voisivat olla jälkiä tästä kokonaisuudesta.

[Kinaporin kalifi]

En nyt vielä täysin osta näytteen geneettistä baltoslaavilaisuutta; mahdollisia mallinnuksiahan noihin voi löytää niin paljon erilaisia kuin vain jaksaa etsiä.

Linkki Palogermaani-ketjuun, jossa sivuttiin aihetta:

https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... kin#p64854