Sodankylän nimeä jäljittämässä

[Jaska]

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

"Sodankylän nimeä jäljittämässä, osa 1

Tässä katsauksessa olen esittänyt, että Sodankylään viittaavina tunnetaan kaksi erilaista mutta aivan yhtä vanhaa nimiasua. Kumpaakin nimiasua ovat käyttäneet saamenkieliset ryhmät päätellen siitä, miten suomen kielestä lainattu kylä-sana on niissä muuttunut. Kun huomioidaan perimätieto Sompion lapinkylän perustajasuvusta Suovits/Suovainen ja asiakirjalähteissä esiintyvät kirjoitusasut <Sufva>, <Suva>, niin luultavasti Sodankylän (ja/tai Sompion) lapinkylän asukkaat ovat itse käyttäneet nimiasua *Suovan|kield ’Suovan kylä’.

Tässä vaiheessa jäävät vielä auki kysymykset: (1) Mihin saamen sanaan henkilönnimi Suova perustuu? (2) Mikä saamelaisryhmä sitten käytti toista varhaista Sodankylään viittaavaa nimiasua? (3) Mikä on sen nimiasun etymologia eli alkuperänselitys? Mikäli löydän vastauksia näihin kysymyksiin, palaan asiaan kirjoituksen toisessa osassa."
https://muinainensodankyla.blogspot.com ... osa-1.html

[rcislandlake]

Vuoden 1572 maakirjassa Sodankylän nimi on Soffiankylä.

Tässä alkuperäinen maakirja Sodankylän osalta:
https://en.digihakemisto.net/item/15745 ... 374714/145

Ja tässä kyseisen maakirjan nykyfontille muunnettu versio kaikkine kielioppi- ja kirjoitusvirheineen.
https://drive.google.com/file/d/1ad8GST ... sp=sharing

En lähde arvailemaan, tuleeko nimi Soan-, Suvan, Sufvan, Suovan, Suovin tai Sovan kylästä mutta näin Soffiana (Sofia) siis 1500-luvulla.
En väitä että kirjoittaja olisi myöskään kirjoittanut oikean nimen maakirjaan.

[Jaska]

Vuoden 1572 maakirjassa Sodankylän nimi on Soffiankylä.

Tässä alkuperäinen maakirja Sodankylän osalta:
https://en.digihakemisto.net/item/15745 ... 374714/145

Ja tässä kyseisen maakirjan nykyfontille muunnettu versio kaikkine kielioppi- ja kirjoitusvirheineen.
https://drive.google.com/file/d/1ad8GST ... sp=sharing

En lähde arvailemaan, tuleeko nimi Soan-, Suvan, Sufvan, Suovan, Suovin tai Sovan kylästä mutta näin Soffiana (Sofia) siis 1500-luvulla.
En väitä että kirjoittaja olisi myöskään kirjoittanut oikean nimen maakirjaan.

Minusta tuo näyttää kylläkin olevan Soffúan kÿlä. Tuo oli yleinen tapa, että u:n päälle merkittiin vino "aksenttiviiva." Samanlainen nähdään noissa joissa lukee Teútiasson, kun taas i:n päällä oleva piste on selvästi pistemäinen. Tämä toisaalta vihjaisi siihen, että saamenkielinen lähtömuoto olisikin sisältänyt diftongin *oa eikä *uo. Tässä on vielä paljon selviteltävää, ja sitä vaikeuttaa kovasti se, että tiedämme niin olemattoman vähän keminsaamen murteista.

[rcislandlake]

Hm.. Taidat olla tässä tapauksessa oikeassa.

Pieni ratkaiseva yksityiskohta.
Olen tulkinnut sen sitten itse väärin.

Olisko sana muuttunut jotenkin tätä rataa ---- Soffuan - (Sovvuan / Sovuan / Sovoan / Sovan / Soan) Sodan ?

[Jaska]

Hm.. Taidat olla tässä tapauksessa oikeassa.

Pieni ratkaiseva yksityiskohta.
Olen tulkinnut sen sitten itse väärin.

Olisko sana muuttunut jotenkin tätä rataa ---- Soffuan - (Sovvuan / Sovuan / Sovoan / Sovan / Soan) Sodan ?

Vanhassa ruotsissa ihan normaalia v:tä merkittiin yhtymällä <fv> tai jopa <ffv> (kuten vielä sukunimessä Svinhufvud, vaikka nykyruotsissa 'pää' kirjoitetaan huvud). Ruotsin oikeinkirjoitus kehittyi jo satoja vuosia sitten sellaiseksi, että jos ensitavun vokaalia seuraa yksi konsonantti, silloin vokaali ääntyy pitkänä, ja jos useampi konsonantti, silloin vokaali ääntyy lyhyenä.

Esim. sanassa huvud eka u on lyhyt, joten sikäli olisi säännönmukaisuuden nimissä perusteltua pidentää sitä seuraava konsonantti, ettei vokaalia luultaisi pitkäksi. Joka tapauksessa tuo <ffú> on perustelluinta tulkita ihan vain sellaiseksi v:ksi, jota edeltää lyhyt vokaali. Tämä tietysti liittyy siihen, että latinan mallin mukaan u edusti pitkään (tai vaihtelevasti) myös v-äännettä.

Lyhyt [o] sitten taas viittaa paikannimen tämän kirjoitusasun tietolähteen olevan suomenkielinen (minkä vahvistaa myös loppuosa kylä), koska peräpohjan saamelaislainoissa yleisesti saamen *oa on korvattu lyhyellä o:lla. Tämä toisaalta vihjaisi siihen, että saamenkielinen lähtömuoto olisikin sisältänyt diftongin *oa eikä *uo. Tässä on vielä paljon selviteltävää, ja sitä vaikeuttaa kovasti se, että tiedämme niin olemattoman vähän keminsaamen murteista.