Näsijärven Hornu

[Sigfrid]

Karttapaikan mukaan naara-nimen keskus on Mikkelissä.

En voi muuttaa mielipiteitäni ilman esitettyjä päteviä perusteluja. Et ole vielä esittänyt sellaisia.

[jussipussi]

Kuinkahan paljon Länsi-Suomen muinaiskielessä oli Torniojokilaaksosta puuttuvia sanoja, paikannimiä? Voin luvata, että löydän tarvittaessa kymmeniä paikannimiä, jotka esiintyvät Perämerellä Limingasta etelään ja Lounais-Suomessa, mutta ei Torniojokilaaksossa eikä Itä-Suomessa. Harha syntyy tietämättömyydestä.. Ero johtuu siitä, että Torniojokilaakson pirkkalaisasutus on nuorempaa kuin vastaava kolonisaatio Limingasta Lohtajalle. Oulun proffat eivät ole koskaan tutkineet Limingan eteläpuolista asutusta, joten olemattomaan tutkimustietoon emme voi vedota vertaamalla Tornijokilaaksoa käsittelevään tutkmuiseen.

No mutta sinun logiikkasi on käsittämätöntä. Jos pöllä on siirtynyt länsisuomalaisten mukana nykyisen pohjoispohjanmaan rannikolle, niin miksei se ole siirtynyt heidän mukanaan Tornionlaaksoon?

Tottakai niitä paikannimiä löytyy, joita ei ole molemmissa paikoissa. Ei kaikki periydy tai siirry.

[jussipussi]

Karttapaikan mukaan naara-nimen keskus on Mikkelissä.

En voi muuttaa mielipiteitäni ilman esitettyjä päteviä perusteluja. Et ole vielä esittänyt sellaisia.

Lue lopultakin se teos. Siinä asia osoitetaan. Ei ole uskon asia.

[Sigfrid]

Kuinkahan paljon Länsi-Suomen muinaiskielessä oli Torniojokilaaksosta puuttuvia sanoja, paikannimiä? Voin luvata, että löydän tarvittaessa kymmeniä paikannimiä, jotka esiintyvät Perämerellä Limingasta etelään ja Lounais-Suomessa, mutta ei Torniojokilaaksossa eikä Itä-Suomessa. Harha syntyy tietämättömyydestä.. Ero johtuu siitä, että Torniojokilaakson pirkkalaisasutus on nuorempaa kuin vastaava kolonisaatio Limingasta Lohtajalle. Oulun proffat eivät ole koskaan tutkineet Limingan eteläpuolista asutusta, joten olemattomaan tutkimustietoon emme voi vedota vertaamalla Tornijokilaaksoa käsittelevään tutkmuiseen.

No mutta sinun logiikkasi on käsittämätöntä. Jos pöllä on siirtynyt länsisuomalaisten mukana nykyisen pohjoispohjanmaan rannikolle, niin miksei se ole siirtynyt heidän mukanaan Tornionlaaksoon?

Tottakai niitä paikannimiä löytyy, joita ei ole molemmissa paikoissa. Ei kaikki periydy tai siirry.

No mutta jos Limingan eteläpuolella on uniikkia yhteistä sanastoa Lounais-Suomen kanssa, niin miksi näitä paikannimiä puuttuu Torniojokilaaksosta? Siksi, että kaikki sanat eivät siirry kaikkialle.

[Sigfrid]

Karttapaikan mukaan naara-nimen keskus on Mikkelissä.

En voi muuttaa mielipiteitäni ilman esitettyjä päteviä perusteluja. Et ole vielä esittänyt sellaisia.

Lue lopultakin se teos. Siinä asia osoitetaan. Ei ole uskon asia.

No mutta miksi me täällä jaarittelemme kansalaisen karttapaikan pöllä-nimistä, jos se ei ole uskottava naarankaan kohdalla. Naaraa ei esiinny etelän rannikolla ollenkaan. Sensijaan Mikkelissä.

Sinulla on sama tapa kuin Kalifilla, valitset tekstejä, et käytä menetelmiä. Tarkoitan, että tekstit mielivaltaisesti valittuina eivät ole koherentteja edes professorien tutkimuksissa.

[jussipussi]

Kuinkahan paljon Länsi-Suomen muinaiskielessä oli Torniojokilaaksosta puuttuvia sanoja, paikannimiä? Voin luvata, että löydän tarvittaessa kymmeniä paikannimiä, jotka esiintyvät Perämerellä Limingasta etelään ja Lounais-Suomessa, mutta ei Torniojokilaaksossa eikä Itä-Suomessa. Harha syntyy tietämättömyydestä.. Ero johtuu siitä, että Torniojokilaakson pirkkalaisasutus on nuorempaa kuin vastaava kolonisaatio Limingasta Lohtajalle. Oulun proffat eivät ole koskaan tutkineet Limingan eteläpuolista asutusta, joten olemattomaan tutkimustietoon emme voi vedota vertaamalla Tornijokilaaksoa käsittelevään tutkmuiseen.

No mutta sinun logiikkasi on käsittämätöntä. Jos pöllä on siirtynyt länsisuomalaisten mukana nykyisen pohjoispohjanmaan rannikolle, niin miksei se ole siirtynyt heidän mukanaan Tornionlaaksoon?

Tottakai niitä paikannimiä löytyy, joita ei ole molemmissa paikoissa. Ei kaikki periydy tai siirry.

No mutta jos Limingan eteläpuolella on uniikkia yhteistä sanastoa Lounais-Suomen kanssa, niin miksi näitä paikannimiä puuttuu Torniojokilaaksosta? Siksi, että kaikki sanat eivät siirry kaikkialle.

Ja juuri edellä perustelit asian aivan toisin. Vetosit oululaisten oppineiden tietämättömyyteen. Kai ne sentään tuon tietävät?

Mutta ok, tuo voi olla tässä tapauksessa aivan oikea peruste, jonka tosin itse otin esille edellisessä postissani. Hyvä että olet jostain samaa mieltä.

On kuitenkin melko outoa, että samaa murretta puhuva väestö nimeää jollain maastotermillä paikkoja runsaasti jossain ja toisaalla ei ollenkaan. Ei vakuuta. Parempi selitys on, että alueilla ovat olleet eri murretta puhuvat tai ainakin eri aikana jolloin sanasto on ehtinyt muuttua.

[jussipussi]

Karttapaikan mukaan naara-nimen keskus on Mikkelissä.

En voi muuttaa mielipiteitäni ilman esitettyjä päteviä perusteluja. Et ole vielä esittänyt sellaisia.

Lue lopultakin se teos. Siinä asia osoitetaan. Ei ole uskon asia.

No mutta miksi me täällä jaarittelemme kansalaisen karttapaikan pöllä-nimistä, jos se ei ole uskottava naarankaan kohdalla. Naaraa ei esiinny etelän rannikolla ollenkaan. Sensijaan Mikkelissä.

Sinulla on sama tapa kuin Kalifilla, valitset tekstejä, et käytä menetelmiä. Tarkoitan, että tekstit mielivaltaisesti valittuina eivät ole koherentteja edes professorien tutkimuksissa.

Äh, naara on ainoa jonka muistan. Se jäi mieleen koska se oli vanhin. Se oli siinä kirjassa. Aivan turha tuosta yksittäisestä sanasta on tingata. En valikoinut sitä. Miten muuten olen valikoinut tekstejä? Mitä menetelmiä tässä tulisi käyttää?

Vahtolan päätelmä oli, että noin 1000-luvulla länsisuomalaiset asuttivat Perämeren rannikkoa ja Tornion ja Kemijoen alajuoksuja.

[Kinaporin kalifi]

Sinulla on sama tapa kuin Kalifilla, valitset tekstejä, et käytä menetelmiä.

Ei se, että olet eri mieltä asiasta, ole todiste sille että olet oikeassa tai että sinun määrittelemäsi "menetelmät" olisivat jotenkin ylivertaisia.

[Sigfrid]

Lue lopultakin se teos. Siinä asia osoitetaan. Ei ole uskon asia.

No mutta miksi me täällä jaarittelemme kansalaisen karttapaikan pöllä-nimistä, jos se ei ole uskottava naarankaan kohdalla. Naaraa ei esiinny etelän rannikolla ollenkaan. Sensijaan Mikkelissä.

Sinulla on sama tapa kuin Kalifilla, valitset tekstejä, et käytä menetelmiä. Tarkoitan, että tekstit mielivaltaisesti valittuina eivät ole koherentteja edes professorien tutkimuksissa.

Äh, naara on ainoa jonka muistan. Se jäi mieleen koska se oli vanhin. Se oli siinä kirjassa. Aivan turha tuosta yksittäisestä sanasta on tingata. En valikoinut sitä. Miten muuten olen valikoinut tekstejä? Mitä menetelmiä tässä tulisi käyttää?

Vahtolan päätelmä oli, että noin 1000-luvulla länsisuomalaiset asuttivat Perämeren rannikkoa ja Tornion ja Kemijoen alajuoksuja.

Sillä tavalla valikoit että esimerkiksi karttapaikka kelpaa todisteeksi jostakin olettamastasi historiasta jos sana tukee käsitystäsi. Jos ei, niin silloin sanalla ei ole todistusarvoa. Tämä johtuu siitä ettet käytä laajaa aineistoa ja vertailua todistusvoiman näytteeksi.

Se on Vahtolan päätelmä, joka voi olla oikea tai sitten ei. Vahtola ei voi tuollaista yleistää, koska ei ole koskaan tutkinut asutusta Limingasta etelään. Ei tämä ole arvoperuste, minulle kelpaa mikä tahansa perusteltu tutkimustulos, mutta kun ei ole tutkimusta...

[Sigfrid]

Sinulla on sama tapa kuin Kalifilla, valitset tekstejä, et käytä menetelmiä.

Ei se, että olet eri mieltä asiasta, ole todiste sille että olet oikeassa tai että sinun määrittelemäsi "menetelmät" olisivat jotenkin ylivertaisia.

Uskotko, että karttapaikalta valitsemasi paikannimet edustavat riittävää näytettä kattavan asutusteorian tueksi? Ja jos eivät, niin että tulkintasi korvaa riittävän aineiston?

[jussipussi]

Sillä tavalla valikoit että esimerkiksi karttapaikka kelpaa todisteeksi jostakin olettamastasi historiasta jos sana tukee käsitystäsi. Jos ei, niin silloin sanalla ei ole todistusarvoa. Tämä johtuu siitä ettet käytä laajaa aineistoa ja vertailua todistusvoiman näytteeksi.

Se on Vahtolan päätelmä, joka voi olla oikea tai sitten ei. Vahtola ei voi tuollaista yleistää, koska ei ole koskaan tutkinut asutusta Limingasta etelään. Ei tämä ole arvoperuste, minulle kelpaa mikä tahansa perusteltu tutkimustulos, mutta kun ei ole tutkimusta...

Karttapaikka on yksi keino. On melko turhaa alkaa vääntämään naara-nimen alkuperästä kun en tiedä Vahtolan perusteita sanan lansisuomalaisuudelle.

Karttapaikan antamaa tietoa on mukava analysoida ja pohtia eri mahdollisuuksia, mutta uskoisin että kielitiede antaa usein hyviä ja myös parempia perusteita kuin karttapaikka. Nyt tässä tapauksessa Vahtola on esittänyt naaran olevan länsisuomalaista alkuperää, joten vaikea sitä on mennä kumoamaan Karttapaikan perusteella, varsinkin kun minulla ei ole Vahtolan teosta käsissäni. On myös huomioitava, että Vahtolalla ei ollut karttapaikkaa tutkimusta tehdessään. Sekin olisi saattanut vaikuttaa päätelmiin. Osa niistä päätelmistä on epäilemättä vanhentuneita, mutta ei itse pääasia.

Ei kaikesta ole koskaan tutkimusta. Ei se mitään voi kumota jos Limingasta etelään ei ole vastaavaa tutkimusta. Silti Länsi-Suomesta on muutettu Tornionlaaksoon. Ehkä myös mainitsemaltasi alueelta. Sitä emme tutkimuksen puutteen vuoksi tiedä.

[jussipussi]

Sigfrid, ne menetelmät?

[Sigfrid]

Karttapaikka antaa mahdollisuuden pohtia, mutta se ei riitä pätevien johtopäätösten tekemiseen. Jos haluaa tehdä pätevää selvitystä asutushistoriasta, niin tulisi käyttää samoja tieteellisiä menetelmiä kuin tutkijat.

[jussipussi]

Karttapaikka antaa mahdollisuuden pohtia, mutta se ei riitä pätevien johtopäätösten tekemiseen. Jos haluaa tehdä pätevää selvitystä asutushistoriasta, niin tulisi käyttää samoja tieteellisiä menetelmiä kuin tutkijat.

Tarkoittanet myös Vahtolaa. Silti hänen tuloksensa eivät sinulle käy. Miksi? Vastaan itse. Ne ovat ristiriidassa omien puutteellisten tietojen varassa tekemiesi päätelmiesi kanssa.

Menettelet itse juuri niin kuin väität minun tekevän. Minä vetoan olemassa olevaan tutkimukseen. Muilta osin olen tuonut esille arvioiden epävarmuuden, enkä ole väittänyt niiden olevan tieteellisesti päteviä. Vai olenko?

[Sigfrid]

Sigfrid, ne menetelmät?

Ne, joita pätevät tutkijat käyttävät. Ne ovat meistä riippumattomia. Sillä osaanko minä ei olemitään merkitystä, näen kutenkin ettet sinä ole sen taitavampi. Kaksi kertaa tyhmä ei ole viisas Ei, vaikka lisäisi kolmannenkin. Eikä minun tyhmyyteni tee muista absoluuttisesti viisaampia

[jussipussi]

Sigfrid, ne menetelmät?

Ne, joita pätevät tutkijat käyttävät. Ne ovat meistä riippumattomia. Sillä osaanko minä ei olemitään merkitystä, näen kutenkin ettet sinä ole sen taitavampi. Kaksi kertaa tyhmä ei ole viisas Ei, vaikka lisäisi kolmannenkin. Eikä minun tyhmyyteni tee muista absoluuttisesti viisaampia

No ei ole kysymys kenenkään tyhmyydestä. Meillä ei ole resursseja, joita tutkijoilla on. Silti voimme keskustella asioista suhteellisen järkevästi. Esimerkiksi tässä tapauksessa keskustelua veisi eteenpäin se, että tutustuttaisiin olemassa olevaan tietoon ja tutkimukseen.

[Sigfrid]

Karttapaikka antaa mahdollisuuden pohtia, mutta se ei riitä pätevien johtopäätösten tekemiseen. Jos haluaa tehdä pätevää selvitystä asutushistoriasta, niin tulisi käyttää samoja tieteellisiä menetelmiä kuin tutkijat.

Tarkoittanet myös Vahtolaa. Silti hänen tuloksensa eivät sinulle käy. Miksi? Vastaan itse. Ne ovat ristiriidassa omien puutteellisten tietojen varassa tekemiesi päätelmiesi kanssa.

Menettelet itse juuri niin kuin väität minun tekevän. Minä vetoan olemassa olevaan tutkimukseen. Muilta osin olen tuonut esille arvioiden epävarmuuden, enkä ole väittänyt niiden olevan tieteellisesti päteviä. Vai olenko?

Niin, oletus Torniojokilaakson asuttamisesta etelästä jo 1000-luvulla ei näy kaikissa tutkimuksissa. Muuta en ole kiistänyt. Vahtolahan on historioitsija, ei kielitieteiljä. Siirtosanojen ajoitus olisi kielitieteen aluetta. Sensijaan asutusnimien vertaileva tutkimus on historiantutkimusta. Jos esmerkiksi Kouri esiintyy talonnimenä Pirkanmaalla 1300-luvulla ja Torniojokilaaksossa 1500-luvulla ja vastaavia nimiyhteyksiä löytyy kymmeniä, niin onhan se jo löytö. Jos lisäksi löytyy muita näkemystä tukevia asiakirjoja, niin ollaan historiatutkimuksen todisteissa. Sensijaan jos kielen ajoituksiin perustuen arvioidaan esihistoriaa, niin todistus on epävarmempi ja kielitieteellinen.

[jussipussi]

Karttapaikka antaa mahdollisuuden pohtia, mutta se ei riitä pätevien johtopäätösten tekemiseen. Jos haluaa tehdä pätevää selvitystä asutushistoriasta, niin tulisi käyttää samoja tieteellisiä menetelmiä kuin tutkijat.

Tarkoittanet myös Vahtolaa. Silti hänen tuloksensa eivät sinulle käy. Miksi? Vastaan itse. Ne ovat ristiriidassa omien puutteellisten tietojen varassa tekemiesi päätelmiesi kanssa.

Menettelet itse juuri niin kuin väität minun tekevän. Minä vetoan olemassa olevaan tutkimukseen. Muilta osin olen tuonut esille arvioiden epävarmuuden, enkä ole väittänyt niiden olevan tieteellisesti päteviä. Vai olenko?

Niin, oletus Torniojokilaakson asuttamisesta etelästä jo 1000-luvulla ei näy kaikissa tutkimuksissa. Muuta en ole kiistänyt. Vahtolahan on historioitsija, ei kielitieteiljä. Siirtosanojen ajoitus olisi kielitieteen aluetta. Sensijaan asutusnimien vertaileva tutkimus on historiantutkimusta. Jos esmerkiksi Kouri esiintyy talonnimenä Pirkanmaalla 1300-luvulla ja Torniojokilaaksossa 1500-luvulla ja vastaavia nimiyhteyksiä löytyy kymmeniä, niin onhan se jo löytö. Jos lisäksi löytyy muita näkemystä tukevia asiakirjoja, niin ollaan historiatutkimuksen todisteissa. Sensijaan jos kielen ajoituksiin perustuen arvioidaan esihistoriaa, niin todistus on epävarmempi ja kielitieteellinen.

Taitaapi Vahtolan tutkimus olla ainoa juuri tuohon asiaan liittyvä. En ainakaan tiedä muista. Silti se ei kelpaa. Kertoisitko tarkemmin miksi se ei sinulle kelpaa. Sinun pitäisi perustella miksi tieteellinen tulos ei sinulle käy. Kyllä se niin on, että tältä osin todistelutaakka on sinulla.

Minä myönnän kyllä, että pöllä sanan levikin perusteella, ei pysty varmoja päätelmiä tekemään. Sen levikki on silti mielenkiintoinen ja antaa aihetta pohdiskeluun. Sillä on neljä keskittymää. Yhtään paikkaa ei ole pöllä nimellä ristitty Tornionlaaksossa. Pitää olla muuta näyttöä, jos väität, että pöllää kuljettanut porukka oli samaa länsisuomalaista lähtöä, kuin Tornionlaakson asuttaneet ja pitää olla selitys sille miksi pöllä ei Tornionlaaksossa kelvannut nimeämiseen. Ei minun näkemykseni ole perusteeton koska pöllää löytyy niin paljon, yli kaksisataa paikkaa jakautuneena neljään maantieteelisesti eri alueeseen. Savolaisten leviäminen selittäisi alueista kolme, lounaissuomi ei siihen sovi. Silti lounaassa paikkoja on selvästi vähiten ja sillä on nimetty hieman erilaisia paikkoja, kuin muualla. Pitäisikö lounaan nimiin yrittää etsiä muuta perustetta, kuin sen sijaan torpata todennäköisimmältä vaikuttava selitys?

[Kinaporin kalifi]

Sinulla on sama tapa kuin Kalifilla, valitset tekstejä, et käytä menetelmiä.

Ei se, että olet eri mieltä asiasta, ole todiste sille että olet oikeassa tai että sinun määrittelemäsi "menetelmät" olisivat jotenkin ylivertaisia.

Uskotko, että karttapaikalta valitsemasi paikannimet edustavat riittävää näytettä kattavan asutusteorian tueksi? Ja jos eivät, niin että tulkintasi korvaa riittävän aineiston?

Epäilen että jankutat asiasta lähinnä siksi, että haluat kiistää savokarjalaisvaikutuksen Pohjois-Pohjanmaalla. Se on turhaa, se ei tule onnistumaan. Muuten ja ainakin muille, tarjoaa Rahkosen väitöskirja metodologista pohjaa, asiasta kiinnostuneet voivat lisäksi tutkia esim. Saarikiven erinomaista Substrata Uralicaa tms.:

" There may be only a few dozens of motifs in frequently repeated stems of hydronyms (see Kiviniemi 1990: 188–189; Saarikivi 2004b: 181–187; 2006b: 18–21). If the number of toponyms belonging to the same type is sufficient, it is possible to observe regularities or irregularities in the structure, phonology and morphology (see Matveev 2001: 73–75 ).

...There are lakes, rivers, brooks, etc., which are named according to a regular semantic criterion, in many cases on the grounds of specialized geographical terms...However, there must be a sufficient number of this type of material and their topographical position must be regular.

...The study of formants is very useful (Matveev 2001; 2004; Mullonen 2002: 191–228;
Saarikivi 2006b: 29–34).

...The principle presented by Salmons (1992: 267), Ageeva (1989) and Saarikivi (2006b: 15) is essential in my work when determining whether a toponym is a substrate name. That is, irregular phonetic correspondences occur between the languages or dialects which reflect similar toponyms or loanwords originating in a substrate language."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1

Siis: vetisten maastokohteiden nimistön tutkiminen on ihan mielekästä puuhaa. Eräs tavoite on etsiä nimistöä, joka on levinnyt saman oletetun/tunnistetun kantasanan pohjalta eri suuntiin, mutta muuntuneissa muodoissa, rajaten nimistön siten että se yhdistää samankaltaisia maastokohteita, esim. soita tai soistuneita lahtia. Siksi pöllä, "heinäsuo" ja pöllä, "pieni saari" eivät kuulu samaan nimisikermään, kuten eivät viron sanat palo, "heinäinen suo" ja palo, "palanut maa". Näissä tapauksissa sanastoa on käyttänyt/levittänyt eri ryhmä.

Viimeinen, lihavoitu kohta on oleellinen suhteessa mahdollisiin bala, pala...bolo > palo tai ?po(o)la ?>puol- ja toisaalta >pölö- sekä mala > ?malo ja ?mo(o)lV, muola sekä toisaalta > mölö-tyypin kehityskulkuihin/periytymisiin/lainautumisiin. Mahdollinen selitys näille nimille maastossa on esim. Kalmistonmäen substraattiaines Kaakkois-Suomessa, inkerois- tai vörolaisvaikutteet tms.

[Sigfrid]

Tarkoittanet myös Vahtolaa. Silti hänen tuloksensa eivät sinulle käy. Miksi? Vastaan itse. Ne ovat ristiriidassa omien puutteellisten tietojen varassa tekemiesi päätelmiesi kanssa.

Menettelet itse juuri niin kuin väität minun tekevän. Minä vetoan olemassa olevaan tutkimukseen. Muilta osin olen tuonut esille arvioiden epävarmuuden, enkä ole väittänyt niiden olevan tieteellisesti päteviä. Vai olenko?

Niin, oletus Torniojokilaakson asuttamisesta etelästä jo 1000-luvulla ei näy kaikissa tutkimuksissa. Muuta en ole kiistänyt. Vahtolahan on historioitsija, ei kielitieteiljä. Siirtosanojen ajoitus olisi kielitieteen aluetta. Sensijaan asutusnimien vertaileva tutkimus on historiantutkimusta. Jos esmerkiksi Kouri esiintyy talonnimenä Pirkanmaalla 1300-luvulla ja Torniojokilaaksossa 1500-luvulla ja vastaavia nimiyhteyksiä löytyy kymmeniä, niin onhan se jo löytö. Jos lisäksi löytyy muita näkemystä tukevia asiakirjoja, niin ollaan historiatutkimuksen todisteissa. Sensijaan jos kielen ajoituksiin perustuen arvioidaan esihistoriaa, niin todistus on epävarmempi ja kielitieteellinen.

Taitaapi Vahtolan tutkimus olla ainoa juuri tuohon asiaan liittyvä. En ainakaan tiedä muista. Silti se ei kelpaa. Kertoisitko tarkemmin miksi se ei sinulle kelpaa. Sinun pitäisi perustella miksi tieteellinen tulos ei sinulle käy. Kyllä se niin on, että tältä osin todistelutaakka on sinulla.

Minä myönnän kyllä, että pöllä sanan levikin perusteella, ei pysty varmoja päätelmiä tekemään. Sen levikki on silti mielenkiintoinen ja antaa aihetta pohdiskeluun. Sillä on neljä keskittymää. Yhtään paikkaa ei ole pöllä nimellä ristitty Tornionlaaksossa. Pitää olla muuta näyttöä, jos väität, että pöllää kuljettanut porukka oli samaa länsisuomalaista lähtöä, kuin Tornionlaakson asuttaneet ja pitää olla selitys sille miksi pöllä ei Tornionlaaksossa kelvannut nimeämiseen. Ei minun näkemykseni ole perusteeton koska pöllää löytyy niin paljon, yli kaksisataa paikkaa jakautuneena neljään maantieteelisesti eri alueeseen. Savolaisten leviäminen selittäisi alueista kolme, lounaissuomi ei siihen sovi. Silti lounaassa paikkoja on selvästi vähiten ja sillä on nimetty hieman erilaisia paikkoja, kuin muualla. Pitäisikö lounaan nimiin yrittää etsiä muuta perustetta, kuin sen sijaan torpata todennäköisimmältä vaikuttava selitys?

Eihän Torniojokilaakson ja Limingan eteläpuolinen migraatio väestö samaa ole ollut. Torniojokilaaksoon siirtyi sisämaan pirkkalaisia, asiaa on käsitelty edellämainitsemallani tavalla tilanimien tutkimuksella. Limingan eteläpuolinen väestö tuli Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikolta. Tämäkin näkyy tilanimissä ja tutkimuksissa, pl. Vahtola.