Muinainen Suomi

Saisitteko te ammattilaiset tähän minua kiehtovaan Mursu-nimeen jotain historiallista perspektiiviä?
Agricolahan "keksi" antaa mursu ja norsu-nimet nyk. tunnetuille eläimille, mutta Mursu-nimi ihmisillä on kyllä käsittääkseni paljon vanhempi. Nimistössä löytyy yllättävän paljon Mursu-alkuisia nimiä Laatokan pohjois/luode-suunnalla, tunnetuin tietysti pieni Mursulan kylä - nimen on oltava käsittääkseni ainakin 1200-1400 luvulta peräisin. Lisäksi mm. Mursunmäki ja -lampi, joita on minun käsittääkseni vaikea yhdistää muuhun kuin siellä kerran kulkeneisiin saman nimisiin ihmisiin. Vanhin Mursu-nimi löytyy Savon maakirjasta v. 1541, joten tod. näköisesti suku siirtyi Laatokan seudulta Sääminkiin joskus aik. Joskus olen pähkäillyt onko mursu-sanalla ollut joskus joku toinen merkitys vrt. Mursujaiset ja/tai jonkinlainen kapitalistien haukkumasana Repolan itsenäistymispyrkimyksissä. Yleisestihän mursu-sanan sanotaan olevan lainasana saamen ja venäjänkielistä, josta se edelleen löytyy muodossa
морж {m} (morž).

Kiitollinen jo etukäteen kommenteista.

Toki mursun on täytynyt olla tunnettu jo ennen Agricolaa, siitä lähtien kun Ruijan-kävijöitä on etelässä liikkunut. Mursunnahka on erityisen lujaa ja on perinteisesti ollut kauppatavara. Syöksyhampaillekin on varmaan ollut ostajia.

Saamessa morša on levikiltään itäinen sana: löytyy kautta itäsaamen, sekä pohjoissaamesta (jossa se voisi olla ruijansaamen itäsaamelaista substraattia). Vaikuttaisi luontevalta, että eläin & sen nimi ovat samoin tulleet Karjalassa tunnetuksi ennen Länsi-Suomea.

Kiitos tiedosta. Onko tietoa kumpi on vanhempi kieli, saame vai venäjä, eli voidaanko mursu/morša/morž ajoittaa johonkin aika-ikkunaan? Toisaalta löytyykö vastaavaa nimeä muista pohjoisten alueiden alkuperäiskielistä?

KAISA HÄKKINEN
Mursun ja norsun jäljillä
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2007_482.pdf

t.ajvxyz

Liittykö "mursunsydän" mitenkään tähän?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tursaansyd%C3%A4n

Mortti kirjoitti:Kiitos tiedosta. Onko tietoa kumpi on vanhempi kieli, saame vai venäjä, eli voidaanko mursu/morša/morž ajoittaa johonkin aika-ikkunaan? Toisaalta löytyykö vastaavaa nimeä muista pohjoisten alueiden alkuperäiskielistä?

Määrittelykysymys... Kaikki kielet käyvät jatkuvasti läpi muutoksia, eikä saame tai venäjä nyt ole samanlainen kieli kuin 1000 vuotta sitten. Kuitenkin kaikkien kielten juuret ovat yhtä vanhat, olettaen että ihmiskieli on syntynyt vain kerran.

Hyvä linkki Ajvxyziltä!

Swen kirjoitti:Liittykö "mursunsydän" mitenkään tähän?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tursaansyd%C3%A4n

Joissain murteissa näköjään liittyy, ks. tuo Ajvxzysin linkki sivulta 484.

Joo, loistava linkki, kiitos siitä!
Sitä vain vielä mietin, että jos linkin artikkelissa mainitaan mursun löytyvän kirjallisuudesta vasta 1700-luvulla Porthanin toimesta, niin eikö v. 1541 Savon maakirjan Mursuin sitten ole saman sanan ensi esiintyminen kirjallisuudessa?

Sinälläänhän mursu-laina saamesta on hyvinkin luonnollinen, toisin kuin artikkelin alkusanoissa esitetään, koska mursuja on ollut myös mm. Vienanmeressä. Vienanmeren länsirannaltakin löytyy Mursuniemi suunnilleen Suomussalmen korkeudella.

Mortti kirjoitti:Sinälläänhän mursu-laina saamesta on hyvinkin luonnollinen, toisin kuin artikkelin alkusanoissa esitetään, koska mursuja on ollut myös mm. Vienanmeressä. Vienanmeren länsirannaltakin löytyy Mursuniemi suunnilleen Suomussalmen korkeudella.

Mielenkiintoinen tieto. Miten myöhään mursu on Vienanmereltä sitten hävitetty?

Mursu ja norsu eivät olleet vielä 50-luvun alussa kovin syvälle sanastoon juurtuneita. Naapurissamme as hyvin harvapuheinen mies, joka haasteli kerran näin "n o r s u se on j ä ä karhun p a hin v i h o l l i n en". Oli jäänyt selvittämättä norsun ja mursun ero ja sekös meitä kakruja nauratti vieraan lähdettyä.

Pystynen kirjoitti:

Mortti kirjoitti:Sinälläänhän mursu-laina saamesta on hyvinkin luonnollinen, toisin kuin artikkelin alkusanoissa esitetään, koska mursuja on ollut myös mm. Vienanmeressä. Vienanmeren länsirannaltakin löytyy Mursuniemi suunnilleen Suomussalmen korkeudella.

Mielenkiintoinen tieto. Miten myöhään mursu on Vienanmereltä sitten hävitetty?

En kyllä tarkoittanut, että mursut olisivat sieltä hävinneet -eikös niitä ole siellä edelleen.?

Mortti kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:

Mortti kirjoitti:Sinälläänhän mursu-laina saamesta on hyvinkin luonnollinen, toisin kuin artikkelin alkusanoissa esitetään, koska mursuja on ollut myös mm. Vienanmeressä. Vienanmeren länsirannaltakin löytyy Mursuniemi suunnilleen Suomussalmen korkeudella.

Mielenkiintoinen tieto. Miten myöhään mursu on Vienanmereltä sitten hävitetty?

En kyllä tarkoittanut, että mursut olisivat sieltä hävinneet -eikös niitä ole siellä edelleen.?

Ei minun tietääkseni. Mursun nykylevinneisyys näyttää tältä:

Jotkin lähteet merkkaavat levinneisyyden Ruijassa ja Barentsinmerellä laajemmaksi, ja merinisäkkäiden hajayksilöitähän nyt lisäksi saattaa eksyä vaikka mihin (esim. Skotlantiin).

Ilmeisesti Vienanmereltä laji on tosiaan jossain vaiheessa tapettu. Löysin mm. artikkelin n. 20 vuoden takaa joka ohimennen mainitsee mursujen olevan "viime" vuosikymmeninä (= 70-80-luvuilla) olleen palaamassa jälleen Vienanmerelle.

Hiukan tätäkin aihetta sivuten: mielenkiintoinen väitöstilaisuus ja -työ tulossa.
http://www.uhtua.info/index.php/ajankohtaista

ajvxyz kirjoitti:KAISA HÄKKINEN
Mursun ja norsun jäljillä
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2007_482.pdf

t.ajvxyz

Hyvin kiintoisaa. 'Mursu' on aika harvinainen paikannimielementti: Kansalaisen karttapaikka löysi vain 29 Mursu-alkuista paikannimeä. Ne ovat jakautuneet hiukan hassusti, suurin osa on tiiviihkösti eteläisimmässä Lapissa: pohjoisessa on ainoastaan yksi, Mursulahti Inarinjärvessä, inarinsaameksi Murâšluohtâ (??). 'Mursu'-tiivistymät ehkä ovat tulosta sanan esiintymisessä sukunimenä?
'Nursu' esiintyy ainoastaan yhdessä paikannimessä: saari Säkylän Pyhäjärvessä.

Sana näyttää Kaisa Häkkisen artikkelin perusteella tosiaan olevan peräisin jostain Vienanmeren tai Kuolan seuduilta. Se on siis varmaan lainattu itäsaamesta johonkin itämerensuomalaiseen kieleen (tai päinvastoin) ja sieltä edelleen venäjään ja suomeen. Liekö vanha substraattisana? Ilmeisesti juuri venäjän kautta se on sitten levinnyt laajemmallekin, mm. englannin morse. 'Inspector Morse' on siis suomeksi komisario Mursu. Niin ja morsetus on siis suomeksi 'mursutusta'.
Venäjässä taitaa olla enemmänkin uralilaisperäistä eläinsanastoa: hakematta tulee mieleen ainakin norppa ja taimen.