Muinainen Suomi

Kalevanserkku kirjoitti:Kiitos ajxyz:lle valistuksesta. Mainitsemasi Pinganvalkama panee kysymään, olisiko Pinkjärven alkuosa saatu sanasta pinka. Siis yhdellä k:lla, mikä sitten lienee merkitys ollutkaan.

Kun sekä Pinkjärvi että pinganvalkama ovat vesistösanoja, niin tekee mieli ottaa esille googlaamalla löytämäni Pink river. Pink-niminen joki alkaa Itävallasta ja jatkuu Unkarin puolelle. Pituus on n. 55 km, ja joki on siitä erikoinen, että ylittää usean kerran Itävallan ja Unkarin rajan.

Jos joen nimi Pink on saksaa, niin voisi ajatella tämmöisen sanan kulkeutuneen saksaa puhuneiden kauppiaiden mukana Eurajoellekin joskus aikojen alussa.

Nyt jää tietysti leegio muitakin mahdollisia etymologioita.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Kalevanserkku kirjoitti:Kiitos ajxyz:lle valistuksesta. Mainitsemasi Pinganvalkama panee kysymään, olisiko Pinkjärven alkuosa saatu sanasta pinka. Siis yhdellä k:lla, mikä sitten lienee merkitys ollutkaan.

Kun sekä Pinkjärvi että pinganvalkama ovat vesistösanoja, niin tekee mieli ottaa esille googlaamalla löytämäni Pink river. Pink-niminen joki alkaa Itävallasta ja jatkuu Unkarin puolelle. Pituus on n. 55 km, ja joki on siitä erikoinen, että ylittää usean kerran Itävallan ja Unkarin rajan.

Jos joen nimi Pink on saksaa, niin voisi ajatella tämmöisen sanan kulkeutuneen saksaa puhuneiden kauppiaiden mukana Eurajoellekin joskus aikojen alussa.

Nyt jää tietysti leegio muitakin mahdollisia etymologioita.

Keitä nämä liiviläiset ovat, joita on haastateltu ajvxyz:n lainaamassa artikkelissa, mitä arvailet?

Kalevanserkku kirjoitti:Kiitos ajvxyz:lle valistuksesta. Mainitsemasi Pinganvalkama panee kysymään, olisiko Pinkjärven alkuosa saatu sanasta pinka. Siis yhdellä k:lla, mikä sitten lienee merkitys ollutkaan.

Kun sekä Pinkjärvi että pinganvalkama ovat vesistösanoja, niin tekee mieli ottaa esille googlaamalla löytämäni Pinka river. Pinka-niminen joki alkaa Itävallasta ja jatkuu Unkarin puolelle. Pituus on n. 55 km, ja joki on siitä erikoinen, että ylittää usean kerran Itävallan ja Unkarin rajan.

Jos joen nimi Pinka on saksaa, niin voisi ajatella tämmöisen sanan kulkeutuneen saksaa puhuneiden kauppiaiden mukana Eurajoellekin joskus aikojen alussa.

Nyt jää tietysti leegio muitakin mahdollisia etymologioita.

Kalevanserkku kirjoitti:Kiitos ajvxyz:lle valistuksesta. Mainitsemasi Pinganvalkama panee kysymään, olisiko Pinkjärven alkuosa saatu sanasta pinka. Siis yhdellä k:lla, mikä sitten lienee merkitys ollutkaan.

Kun sekä Pinkjärvi että pinganvalkama ovat vesistösanoja, niin tekee mieli ottaa esille googlaamalla löytämäni Pinka river. Pinka-niminen joki alkaa Itävallasta ja jatkuu Unkarin puolelle. Pituus on n. 55 km, ja joki on siitä erikoinen, että ylittää usean kerran Itävallan ja Unkarin rajan.

Jos joen nimi Pinka on saksaa, niin voisi ajatella tämmöisen sanan kulkeutuneen saksaa puhuneiden kauppiaiden mukana Eurajoellekin joskus aikojen alussa.

Nyt jää tietysti leegio muitakin mahdollisia etymologioita.

Kalevanserkku kirjoitti:Jos ja kun meripihkaa on kaupiteltu Satakunnankin rannikolla, tulee mieleen oravan- ym. nahkojen lisäksi millä muulla tämä ambra on maksettu. Eri puolilla nykyistä Suomea on aikoinaan kerätty jokihelmisimpukoita. Näin myös Satakunnassa. Siinä eräs sopiva vaihtotavara.

Purjehdus ja kalastus

Eurajoki on 1500-1700-luvuilla ollut likimain Raumaan verrattava satamapaikka ja Eurajoen talonpojat ovat harrastaneet purjehdusta ja kalastusta kuuteillaan siinä määrin, että lähikaupunkien porvarit ovat asiasta valittaneet kuninkaalle useaan otteeseen, tosin mitään aikaansaamatta. Ruotsin vallan aikana kärhämä johtui siitä, että Eurajoen talonpojat katsoivat omaavansa merenkulkuun ikimuistoiset oikeudet, vaikka mitään erityistä ei paperilla ollutkaan. Koska nämä talonpojat osaltaan huolehtivat Tukholman elintarvikehuollosta ja valittivat etteivät ilman tätä lisäansiota voi verojaan maksaa kunnon kansalaisen tapaan, kuningas ei ollut erityisemmin innokas heitä tuomitsemaan. Mainittakoon, että eurajokelaiset tekivät 1560-luvun aikana, siis kymmenessä vuodessa, 48 dokumentoitua purjehdusmatkaa Tukholmaan. Tottin Hämeestäkin keräämiä veroja (tavaraa) säilytettiin Eurajoella ja kuljetettiin edelleen tätä kautta. Myöhemmin 1700-luvulla Kauttuan ruukille, Eurajoen yläjuoksulle menevää rautamalmia kuljetettiin Orjansaaren kautta. Tarkkaan ottaen talonpojat olisivat saaneet viedä myyntiin vain rajoitetusti omia tuotteitaan, mutta tulliluetteloiden perusteella on ilmeistä, että kuljetettujen määrien perusteella joukossa on ollut runsaastikin ostamalla hankittuja tuotteita.

Kalastuksesta ja sen määrästä on vaikea sanoa kovin pitkältä ajalta, sillä kalastajanimikettä ei ammattina yleensä tunnettu kirkonkirjoissa ja veroluetteloissa, vaan kalastajat olivat nimellisesti torppareita tai itsellisiä. 1800-luvun lopulla kalastuksella eläviä ruokakuntia oli 22 ja 1900-luvun alussa jopa 50. Aiemmin kalastus oli nuotta-, verkko, merta- katiska- ja rysäkalastusta rannan tuntumassa, sisäjärvissä tai joissa, myöhemmin mentiin avomerellekin. Mutta joka tapauksessa on selvää, että rannikon asukkaille kalastus on aina ollut vähintäänkin sivuelinkeino ja tuonut arvokkaan lisän ruokavalioon.

Erikoisuutena on mainittava rapujen ja nahkiaisten (Eurajoen vaakunaeläimet) lisäksi Eurajoessa elänyt raakku eli helmisimpukka, joka on nykyään lähes sukupuuttoon kuollut koko Suomessa. Niitä on täällä pyydetty ja helmiä on myyty korujen valmistukseen. Kartano, jonka mailla ajoittain reipastakin pyyntiä on harjoitettu, on sen toisinaan pyrkinyt estämään. Kruunu määräsi 1690-luvulla helmien kuuluvan sen omiin etuuksiin, mutta tämä unohtui isonvihan aikoihin eurajokelaisilta kuten muiltakin kansalaisilta. Aika ajoin kuitenkin kansaa muistutettiin myymään löytämänsä helmet valtiolle.

ajvxyz kirjoitti:Vai onko Liikistö kysessä?
Eikä liiviläiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikist%C3%B6

t.ajvxyz

putkonen kirjoitti:

ajvxyz kirjoitti:Vai onko Liikistö kysessä?
Eikä liiviläiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikist%C3%B6

t.ajvxyz

Liikistö Ulvilassa olisi jo paljon loogisempi kotipaikka Porin seudun kalastajille kuin Liivinmaa, josta on Poriin jo todella pitkä soutumatka. Eli porilaiset hävisivät sillisodan kokemäkiläisille ja ulvilalaisille.

ajvxyz kirjoitti:Vai onko Liikistö kysessä?
Eikä liiviläiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikist%C3%B6

t.ajvxyz

Kalevanserkku kirjoitti:

ajvxyz kirjoitti:Vai onko Liikistö kysessä?
Eikä liiviläiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikist%C3%B6

t.ajvxyz

Juolahti mieleeni sekin vaihtoehto, että Liikistö olisi saanut nimensä muinaisista liiviläisistä. Tarkoitan tässä nyt koko vanhan Liivinmaan asukkaita, siis myös lätin ja saksan puhujia. Liikistö-nimi olisi ennen nykyistä muotoaan ollutkin *Liivistö liivinmaalaisten asukkaidensa mukaan. Miksi ja miten *Liivistön v olisi vaihtunut k:ksi? Tähän saamme vastauksen Terho Itkosen tutkielmasta Astevaihtelun tempauksia (Virittäjä, jokunen vuosikymmen sitten). Muistan nyt vain yhden Itkosen esittämän tapauksen tyvi >>tykö. Em, artikkelissa niitä on lisää. Näin ymmärrämme miksi Liikistön asukkaita on voitu sanoa liiviläisiksi.

Joku voi ihmetellä, miksi vanha nimi olisi säilynyt, siis miksei Satakunnan liiviläisiä jatkossa olisi sanottu liikistöläisiksi. Varmaan on sanottukin, mutta Liikistössä asuville liiviläisille on kyllä rinnakkaistapauksia. Mainitsen tässä nyt vain että esimerkiksi Sverigessä asuvat svenskit eivätkä suinkaan *sverigeläiset.

...Lopuksi oli kalastuskin, sekä jokikalastus että vielä enemmän silakan kalastus saaristossa, porvariston tärkeimpiä elinkeinoja. Kappelinsaari Tahkoluodon saaristossa oli ikimuistoisista ajoista useiden apajapaikkojen keskustana, jollaisia, olivat esim. Pakari, Pihlava, Kallio jne. Näiden luokse kokoontui kesällä lukuisia kalastajaseurueita Ulvilasta ja Kokemäeltä saakka. Oikeastaan olisi näiden kalastuspaikkojen pitänyt kuulua porvaristolle, sillä olihan se saanut saaret lahjoitusmaiksi. Mutta ulvilalaiset ja kokemäkeläiset, joiden hallussa kaikki saariston nuotta-apajat aina keskiajasta saakka olivat olleet, eivät luopuneet kalastusoikeuksistaan kaupunginkaan saarien luona, ja lopuksi he sulkivat kaupunkilaiset sieltä kokonaan pois. Nämä alkoivat nyt harjoittaa omaa silakanpyyntiä Reposaaren luona. Tätä siihen aikaan aivan asumatonta saarta käytettiin muuten ainoastaan kaupungin hevosten kesälaitumena, paitsi että yksi ja toinen porvari välistä kaatoi itselleen kasken saarella kasvavan suuren metsän reunasta.

...Mutta tästäkään eivät asiat paljon parantuneet, sillä porvarit olivat aikoja sitä ennen hankkineet itselleen kokemäkeläisiltä ja Ulvilan ylikulman asukkailta lehdenteko-, pärepuunotto- ja hirrenhakkuuoikeuden siinä valtavassa yhteismetsässä, joka ulottui Eurajoen pitäjän rajoihin saakka. Tämä oikeus antoi vastaisuudessa aihetta moniin riitoihin ja oikeudenkäynteihin mainittujen pitäjäläisten kanssa, varsinkin kun se kytkettiin monimutkaiseen Tahkoluodon saariston kalavesien omistusoikeutta koskevaan kysymykseen. - Täällä olivat näet olot muodostuneet sille kannalle, ettei kaupunki huolimatta omistusoikeudestaan saariin voinut saada nautintaoikeutta niiden vieressä aina pakanuuden ajoilta asti harjoitettuun tuottavaan silakanpyyntiin, jonka kokemäkeläiset ja Ulvilan ylipääläiset vanhan nautintansa nojalla, pidättivät yksinomaisena oikeutenaan. He arvelivat sitä paitsi kaupunkilaisten luopuneen koko osuudestaan siihen saa maansa kalastusoikeutta vastaan. Jos kaikkiin nyt mainittuihin sekaviin omistusoloihin vielä lisäämme epävarmuuden niiden maatumien omistuksesta, jotka parin vuosikymmenen kuluttua kaupungin perustamisesta alkoivat kohota sen vieressä olevan lahden vedenpinnasta näkyviin, huomaamme kyllä, että, kaupungin aluehistoriaan liittyi jo tällä sen ensimmäisellä aikakaudella monta kysymystä, joihin kätkeytyi monta vastaisten riitojen siementä.

Fagus kirjoitti:Eiköhän liiviläisillä yleensä näissä yhteyksissä tarkoiteta virolaisia. Ainakin sukututkimuksen yhteydessä arkistomateriaalissa Liivinmaa ja liiviläiset viittaa yleensä Viroon, ei etelämmäksi. Varsinkin Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa Liivinmaalta tulleita mainitaan kirkonkirjoissa silloin tällöin, ei koskaan Viroa (Estland) tms.