Muinainen Suomi

Lappajärven pohjoispäässä lähellä Ähtävänjoen (Välijoen) Niskaa on huomattavan kokoinen Veanteen saari. Kiinnostaisi tietää, mistä moinen nimi Veanne periytyy? Kalaisa Lappajärvi oli Kyrön ja Pietarsaaren pitäjien kiistojen kohde. Kustaa Vaasan ajoilla, jolloin seudulle siirtyi savolaisasutusta. Ruotsalaisasutusta syntyi järven itärannalle samoihin aikoihin. Lappajärvi oli muinaisten pirkkalaisten eränkävijöiden kulkureitillä Lapinmaalle. Siellä on ollut myös lappalaisasutusta (järven nimikin nimikin on kai tästä johtuva). Joku edellämainituista tahoista lienee Veanteensaaren nimen takana?

Näyttää olevan C. Mörtin kartassa vuodelta 1709 merkityn ”Väande Sari” nimellä, mutta monta muutakin nimeä on kartoissa kirjoitettu miten sattuu.

Googlen mukaan Suku foorumilla on keskusteltu 1800-luvusta ja siitä että evijärveläisillä oli Veanteen saaren laiteella kuha-apaja-lupa kirkon verojen maksuja varten.

Tomppa kirjoitti:Googlen mukaan Suku foorumilla on keskusteltu 1800-luvusta ja siitä että evijärveläisillä oli Veanteen saaren laiteella kuha-apaja-lupa kirkon verojen maksuja varten.

Onkohan seudulla Evijärvi ja periaatteessa koko Ähtävän joen varsi mukaan lukien nykyistä tai aiempaa taloa tai sukunimeä, suomen tai ruotsin kielistä, josta tuo genetiivimuotoinen nimi olisi johdettu?

Äkkiseltään Veanne vaikuttaa jostain muusta kielestä lainatulta. Ehdotankin lähtökohdaksi, epäröiden, ruotsin murteissa esiintyvää sanaa kve(j)a (=kvia), jolla on tarkoitettu mm. aidattua karjan laidunta. Tähän sanaan olisi liitetty suomalainen johdin nne (vrt.oja~ojanne) ja näin saatu Veanne.

Toisena vaihtoehtona olisi Svea>Vea, ja edelleen Veanne.

Lähiseudulla ei ole veanne nimistä taloa, mutta paljon ruotsista suomalaistettuja paikannimiä. On todennäköistä, että tämänkin sanan alkuperä on vanha murreruotsi, jota ei löydy sanakirjoista.

Koska Veanteen saari nimi esiintyy jo vuosien 1709 (Väande") ja 1762 (Veande) kartoissa liki nykymuotoisena, sen täytynee olla siis vanha. Veanne-nimen ruotsalaisperäisyys tuntuu varteenotettavalta, onhan Veanteen saari Ähtavänjoelta Lappajärvelle tultaessa ensimmäinen näyttävä saari. Evijärven suunnalla Ähtävänjoen molemmin puolin suunnalla on runsaasti ruotsalaisperäisiä paikannimia, länteen mentäessä yhä enemmän.

Veanteen saari on kuitenkin useiden satojen metrien etäisyydellä mantereesta, joten karjan kuljettaminen sinne laidunnettavaksi on ollut hankalaa ja vaikka näin olisi tapahtunutkin, saaren aitaaminen olisi ollut tarpeetonta.Siksi nimen johtaminen kve(j)a-sanasta tuntuu epäloogiselta.

Lähellä on Kielaankangas-niminen paikka, jonka nimen taustalla on arveltu olevan lappalaisperäinen sana "kiela". Lappajärvessä on myös muita kenties lappalaisperäisiä saaria kuten Kannus-saaret ja Mänkki(?). Veanteensaaren läheistä Nykälänniemeä on arveltu lappalaisten asuinpaikaksi, vaikka nimi onkin savolaisinvaasion ajalta ja myöhempää perua. Siksi Veanteen saaren nimi voisi periytyä lappalaisiltakin.

Hyviä pohdintoja, porukat.
Ruotsi tai saame ovat mahdollisia lähtökieliä. "Parasta" nimiselitystä joudutaan vielä odottelemaan...

Pedro kirjoitti:Veanteen saari on kuitenkin useiden satojen metrien etäisyydellä mantereesta, joten karjan kuljettaminen sinne laidunnettavaksi on ollut hankalaa ja vaikka näin olisi tapahtunutkin, saaren aitaaminen olisi ollut tarpeetonta.Siksi nimen johtaminen kve(j)a-sanasta tuntuu epäloogiselta.

Ajattelin asian niin, että jos Veanne tulee ruotsalaisesta murresanasta kvea ja suom. päätteestä -nne. niin kysessä on kvea-sanan metaforinen käyttö. Tällöin siis saarta ajatellaan ikään kuin se olisi aitaus (paikka jonne pääsy ja josta poispääsy on vaikeaa). Olematta mikään laiduntamisen asiantuntija olen ajatellut tämmöistä saarilaiduntamisen yhdeksi motiiviksi aina kun olen sellaisesta lukenut tai kuullut.

Taisinpa syyllistyä kapeaan näkökulmaan ajattelemalla vain lehmikarjaa ja laidunmaan ympäröimistä riukuaidalla. Todellakin, kun ajatellaan kvea - aitaus tarkoittamallasi tavalla kuvaannollisesti ja karja tarkoittaisi porokarjaa, Kveanne - Veanne johdos tulisi järkeenkäyväksi.

Järviseudun Historia ei tunne saarien käyttöä lehmien laiduntamiseen, mutta niiden käytön heinäsadon korjuumaana kylläkin. Karja kävi kesäisin vapaasti metsällä. Em. ansiokas teos mainitsee toisaalta saarien käytön porojen kesälaitumena mm. Kemin Lapisssa, Lappajärven Kärnänsaarenkin arvellaan olleen tällainen. Pohjois-Norjassa käytäntö on voimassa tänä päivänäkin. Jokin aika sitteen näytetyssä TV-dokumentissa suuri porokarja ui helponnnäköisesti monisatametrisen matkan meressä saareen ja syksyllä sieltä takaisin vasat mukanaan. Miksei siis Veanteensaarikin lähiseudun lappalaisperinne huomioiden olisi voinut olla porokarjan kesälaidunpaikka ja nimi siitä johtuva.

Pedro kirjoitti:Koska Veanteen saari nimi esiintyy jo vuosien 1709 (Väande") ja 1762 (Veande) kartoissa

Suomen ja ruotsin sekainen ve(d)enhenkikö (ande ruots. henki) se on aiemmin ollut?

Eskous kirjoitti:

Pedro kirjoitti:Koska Veanteen saari nimi esiintyy jo vuosien 1709 (Väande") ja 1762 (Veande) kartoissa

Suomen ja ruotsin sekainen ve(d)enhenkikö (ande ruots. henki) se on aiemmin ollut?

Nyt kun tuolle linjalle lähdetään, niin skandinaavissa on sana vé 'pyhä paikka', ruotsissa vi josta paikannimet Visby ja Viborg.
http://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%A9_(shrine)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Vi_(helgedom)

Jos nimi olisi ve+ande 'pyhän paikan henki', sen pitäisi olla hyvin vanha tai norjalainen. Lisäksi tällainen merkitys (sanajärjestyksestä johtuen) paikannimen taustalla on täysin mahdoton perustella uskottavasti - jää vain aasinsiltoja. Mutta pallotellaan nyt...

Tai sitten kyseessä voisi olla savo-karjalainen Veänteen eli 'väänteen' saari - vaikea selittää senkin merkitys/nimeämismotiivi...

Jaska kirjoitti:
"Tai sitten kyseessä voisi olla savo-karjalainen Veänteen eli 'väänteen' saari - vaikea selittää senkin merkitys/nimeämismotiivi..."

Veanteen saaren muodosta ei äkkiseltään tule mieleen "väänne",jos sillä tarkotetaan "vääntynyttä" , sillä kysymyksessä on pitkänomainen itä- ja pohjoispuolella puolella jyrkkärantainen jääkauden muovailema drumliiniharju. Jylhä ja yksi Lappajärven komeimmista saarista.

Tietoa ei ole, vaikuttaisiko Veanteen saari jotenkin avoimelta etelänpuoleiselta selältä vyöryvään aallokkoon "vääntäen " sitä. Muinaiset kalamiehet ja eränkävijät kiinnittivät varmaan tällaisiin käytännöllisiin seikkoihin huomiota. Vai olenko ymmärtänyt savo-karjalaisen "väänne" -sanan väärin?

Veanteensaarta sivuaa itäpuolella Veanteen syväykseksi kutsuttu kallioperän murroskohtaa myötäilevä syvänne, yksi Lappajärven syvimmistä. Mörtin 1709 kartassa mantereella, saaren itäpuolella oleva niemi on nimetty "Turjan niemeksi". Myöhemmissä kartoissa ja nykyisinkin tämä niemi tunnetaan Viinaniemenä.

Merkillistä, että aiemmin lappalaisperäiseksi mainittu Nykälänniemi on Mörtin kartassa nimellä "Aitaniemi". Tukeneeko silti läheisen Veanteensaaren nimen "kvea- aitaus" lähtöisyyttä?

Simosta löytyy kylä nimeltään Viantie, nimensä saanut Viantienjoesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viantie

Paikka on tuossa:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi

Sopii kuin nyrkki silmään Jaskan pallotteluun tämän Viantien osalta, ei huono hahmotelma:) varhaiset germaanikontaktitkin. En tiedä sitten vaikuttaako tämä havainto oikeasti tuohon alkuperäiseen kysymykseen mitenkään.

jussipussi kirjoitti:Simosta löytyy kylä nimeltään Viantie, nimensä saanut Viantienjoesta.

..
Sopii kuin nyrkki silmään Jaskan pallotteluun tämän Viantien osalta, ei huono hahmotelma:) varhaiset germaanikontaktitkin.

Rovaniemeltä löytyy myös Viantie, mutta sen alkuperänä on kylläkin ihan kotoisa Vikajärvi.

Tarjoilemani Veanne-pähkinä taisi osoittautui liian kovaksi. Aika paljon siitä on silti saatu irti. Kukapa tietää, vaikka totuuden siemenet ovatkin jo pöydällä.

Siitä huolimatta, että eväät alkavat olla jo vähissä, rohkenen maallikkona heittää vielä yhden "arvauksen" pojautuen Lappajärven - Alajärven seudun vahvaan kainulaisnimistöperinneteeseen. Tässä palattaneen ajassa savolais - ruotsalais ja pirkkalaiskausiakin vielä paljon kauemmaksi, ehkäpä rautakaudelle. Ähtävänjoen Välijoen osaakin väitetään kutsutun Kainuunjoeksi. Lappajärven pohjoispäästä Niskasta tunnetaan pari rautakautista solkilöytöäkin.

Voisiko siis Veanne nimi juontua tarunomaisista kainulaisista. Siis Kven(anne) - Veanne? Tästä saattaisi löytyä epävarna yhtymäkohta myös Viantiehen.

Mutta, mitä kauemmaksi historian hämäriin mennään, sitä enemmän arvailun puolella ollaan.

Pedro kirjoitti:Em. ansiokas teos mainitsee toisaalta saarien käytön porojen kesälaitumena mm. Kemin Lapisssa, Lappajärven Kärnänsaarenkin arvellaan olleen tällainen. Pohjois-Norjassa käytäntö on voimassa tänä päivänäkin. Jokin aika sitteen näytetyssä TV-dokumentissa suuri porokarja ui helponnnäköisesti monisatametrisen matkan meressä saareen ja syksyllä sieltä takaisin vasat mukanaan. Miksei siis Veanteensaarikin lähiseudun lappalaisperinne huomioiden olisi voinut olla porokarjan kesälaidunpaikka ja nimi siitä johtuva.

Tiettävästi ei ole mitään merkkiä sellaisesta, että etelän lappalaiset olisivat harjoittaneet poronhoitoa. Mainitsemasi ansiokas teos on ollut tällä kohtaa vähemmän ansiokas. Poro eli tunturipeura soveltuu parhaiten tundralle, jossa se menestyy paremmin kuin lehmikarja. Maanviljelystä sen sijaan on joitain merkkejä. Jos Lappajärven lappalaiset olivat lihakarjan kasvattajia, niin kasvattivat ilmeisemmin ihan samanlaisia etelään hyvin soveltuvia elikoita kuin suomalaiset. Sellaisia elikoita on voitu saaressakin pitää.

Suomesta löytyy pari niemeä, joilla on ruotsin kielinen nimi Vedanäs. Tästä saisi runneltua savolaistetun muodon 'veannes', jonka genetiivi olisi sopivasti 'veanteen'. Sanan taustalla voisi olla ved eli polttopuu, halko. Lappajärvellä kolmen kilometrin päässä on Halkosaari.

Vea- ja fea-alkuisista paikannimistä lähes kaikki ovat saamenkielisiä.

Via- ja viia-alkuisia sanoja löytyy. Lähin vastine on aiemmin mainittu Viantienjoki Simossa. Vähän saman tyyppinen on myös Vianta Maaningalla. Väännöksiä saamen vea-nimistä? Löytyyköhän paikannimikirjasta kelvollista selitystä Viialan taajamalle?

aikalainen kirjoitti:Suomesta löytyy pari niemeä, joilla on ruotsin kielinen nimi Vedanäs. Tästä saisi runneltua savolaistetun muodon 'veannes', jonka genetiivi olisi sopivasti 'veanteen'. Sanan taustalla voisi olla ved eli polttopuu, halko. Lappajärvellä kolmen kilometrin päässä on Halkosaari.

"Veannes" sopii hyvin nykyiseenkin Järviseudun murteeseen (vrt. Ammesmäki, vanne(s), vene(s), halme(s) jne). Voisiko "ved" sana tarkoitettaa tässä tervaspuuta? Veanteen saarestahan löytyy tervahautakin. Mutta miksi suurta saarta olisi kutsuttu niemeksi?

Halkosaari-nimen lähtökohtana lienee "halkojen" sijasta halkoa-verbi. Saarihan tavallaan halkaisee Välijoen suun kahdeksi päähaaraksi, joiden välissä Halkosaari sijaitsee. Ennen järven 1820-luvulla tehtyjä kaivutöitä ja järven pinnanlaskua huomattava osa virtauksesta Lappajärvestä Välijokeen kulki Halkosaaren länsipuolelta.

Saamekin on edelleen mahdollinen. Paikannimikirjassa mainitaan mm. pohjoissaamen sana veadji '(yleensä pienehkö) joki', jota on käytetty paikannimissä, enimmäkseen pienehköjen jokien mutta myös isompien nimissä, kuten Paatsjoessa (Báhčaveadji). Jokien nimissä se on usein lyhentynyt muotoon veai (Jeagelveaijohka).

Ja johdos -nne esiintyy monissa vesistönimissä kuten on todettu, erityisesti saamelaisperäisiksi arvelluissa.

Fagus kirjoitti:Saamekin on edelleen mahdollinen. Paikannimikirjassa mainitaan mm. pohjoissaamen sana veadji '(yleensä pienehkö) joki', jota on käytetty paikannimissä, enimmäkseen pienehköjen jokien mutta myös isompien nimissä, kuten Paatsjoessa (Báhčaveadji). Jokien nimissä se on usein lyhentynyt muotoon veai (Jeagelveaijohka).

Ja johdos -nne esiintyy monissa vesistönimissä kuten on todettu, erityisesti saamelaisperäisiksi arvelluissa.

Äänestän tätä. Hyvin perusteltu arvio.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Fagus kirjoitti:Saamekin on edelleen mahdollinen. Paikannimikirjassa mainitaan mm. pohjoissaamen sana veadji '(yleensä pienehkö) joki', jota on käytetty paikannimissä, enimmäkseen pienehköjen jokien mutta myös isompien nimissä, kuten Paatsjoessa (Báhčaveadji). Jokien nimissä se on usein lyhentynyt muotoon veai (Jeagelveaijohka).

Ja johdos -nne esiintyy monissa vesistönimissä kuten on todettu, erityisesti saamelaisperäisiksi arvelluissa.

Äänestän tätä. Hyvin perusteltu arvio.

Joo, tämä oli kyllä hyvä! Pari mutkaa siinäkin on:
- -nne on vesistöjohdin, eli pitäisi olettaa nimen viitanneen ensin järveen ja vasta toissijaisesti saareen; vain jälkimmäinen nimi olisi sitten säilynyt kirjallisten lähteiden aikaan.
- nimen pitäisi kai olla muodostunut suomessa noista elementeistä; luulisin, että kokonaan saamelaisperäisessä nimessä tuo veadji-elementti olisi säilynyt, kun kyseessä ei ole moniosainen nimi.

Ehkä tähän jotenkin liittyvä voisi olla Vääntiä (vakaveden osa, Suomussalmi).