Muinainen Suomi

Vinsa on levinneisyydeltään lähes yhtenevä keron kanssa. Sillä erotuksella, että sitä ei varsinaisesta Lapista löydy ollenkaan. Vinsa sanan selityksenä olen jostain meänkielen sanastosta löytänyt kostea, rehevä vaara. Sellaisia ne usein täällä ovat. Taitavat olla kaikki joissa olen käynyt. Kartan mukaan kuitenkin osa on kuivia, kallioisia mäntyvaaroja. Pari löytyy mielenkiintoisesti etelästäkin. Algusta en löytänyt apuja. Löytyykö ideoita tai tietoa sanan etymologiasta?

Ohessa kartta vinsoista suomen maassa. Ruotsista löytyy samalla tavalla:

Nykyilmasto ei välttämättä vastaa sitä, mikä se oli silloin kuin nämä paikat nimettiin.

Jännänmuotoinen sana, en ole ennen kuullutkaan. Vinsseihin ja vinksottimiin tuskin liittyy, eikä varmaan myöskään saamen "noutaa"-sanueeseen (**vēńćë- > pohj. viežžat). Levikki voisi viitata joko paikalliseen meänkieliseen "deskriptiivisanaan" (jolloin etelä-Suomen tapaukset olisivat varmaan jotain muuta perua) tai sitten lainaa Ruotsin pohjoismurteista…?

Huonona spekulaationa voisin heittää sen mahdollisuuden, että kyse on äänteellisesti jotenkin vääristyneistä "finskavaaroista". Jokunen vinska-paikannimikin tosiaan löytyy, mutta nämä ovat ihan eri suunnalla (pieni kasauma Ikaalisten suunnalla + hajaosumia Savossa).

Pystynen kirjoitti:Jännänmuotoinen sana, en ole ennen kuullutkaan. Vinsseihin ja vinksottimiin tuskin liittyy, eikä varmaan myöskään saamen "noutaa"-sanueeseen (**vēńćë- > pohj. viežžat). Levikki voisi viitata joko paikalliseen meänkieliseen "deskriptiivisanaan" (jolloin etelä-Suomen tapaukset olisivat varmaan jotain muuta perua) tai sitten lainaa Ruotsin pohjoismurteista…?

Huonona spekulaationa voisin heittää sen mahdollisuuden, että kyse on äänteellisesti jotenkin vääristyneistä "finskavaaroista". Jokunen vinska-paikannimikin tosiaan löytyy, mutta nämä ovat ihan eri suunnalla (pieni kasauma Ikaalisten suunnalla + hajaosumia Savossa).

Lainasin tähän Vankka ketjusta aikalaisen virittäjästä löytämän Heikkilän artikkelin. Jos *wangaz lainautuu suoraan suomeen, mitä siinä tapahtuu. Saako siitä vinsaa mitenkään? Voisit Pystynen muuten kommentoida tuota vankka ketjuakin. Siinä on minusta joitakin kummallisuuksia.

Lainaus Virittäjä-lehden tiivistelmästä:
"Pohjoissaamen nominin vággi merkitys on laakso; tasanne; lahti. Sana on lainattu kantaskandinaavin nominista *wangaz kenttä, keto, niitty; kirjaimellisesti mutka, kaarre, taive. Äännekehitys on ollut ksk. *wangaz > vksa. *vāŋkā > mksa. *vāŋGē > saPo. vággi. Sana esiintyy lainautuneena myös pohjoissuomalaisessa paikannimessä Vankanvuoma."

Wangazasta ei tunnettujen Pohjolan kielten kautta oikein mitenkään kyllä päästä vinsaan, vaikka 2.5 konsonanttia täsmääkin.

Mitäs noista Vangoista pitäisi sanoa? Oliko kummallista merkitys vai levikki vai mikä?

Pystynen kirjoitti:Wangazasta ei tunnettujen Pohjolan kielten kautta oikein mitenkään kyllä päästä vinsaan, vaikka 2.5 konsonanttia täsmääkin.

Kiitos, varmistuipa tämäkin minulle. Eihän nuo edes näytä samoilta sanoilta, mutta joskus näissä alkuperäinen sana muuttuu käytännössä tunnistamattomaksi muutaman äänteenmuutoksen jälkeen. Vielä sellainen varmistus, että mikä wangaz sanan luoteis- tai kantagermaaninen vastine on, ja muuttaako se asiaa mitenkään?

Muokkaus: wangaz on näköjään kantagermaania, että se siitä.

Pystynen kirjoitti:Mitäs noista Vangoista pitäisi sanoa? Oliko kummallista merkitys vai levikki vai mikä?

Mielestäni hieman outoa olivat mitä alunperin ihmettelin; ensimmäiseksi sanan alkuperäinen merkitys on minusta aivan eri kuin nykyinen ja toinen on se, että sana löytyy kaikista saamelaiskielistä vaikka sanan lainautuminen on ajoiteettu 600 jkr, sekä lainautumisen paikaksi on määritetty Pohjois-Skandinavia.

Jaskan mukaan esim suomesta on lainautunut sanoja samalla tavalla saameen myöhäänkin, mutta hän jätti kuitenkin vastaamatta mitä tällaiset sanat ovat. Uskon kyllä, että nykyaikaisen tiedonvälityksen aikana näin käy vieläkin, mutta 1500 vuotta sitten...