Muinainen Suomi

Muutamissa kommenteissa toisissa ketjuissa on tuotu esille, että pyhä tarkoittaisi rajaa, yhtä monessa sitä on sitten joku toinen epäillyt. Kukahan tämän "pyhä = raja"-teorian on ensimmäisenä esittänyt?

Raja-teoriaa on perusteltu ainakin sillä, että usein raja-alueet ja pyhä nimiset paikat sijaitsevat samoilla seuduilla. Siihen löytyy vaihtoehtoisiakin selityksiä.

Itselläni tuli rajateoriaa puoltavana mieleen, että olen ainakin itälappilaisten kuullut käyttävän tavallisessa keskustelussa metsäpalstoja erottelevista linjoista paasi-nimitystä. Paasi mielletään usein suureksi kiveksi, kivi paadeksi. Uskoisin kuitenkin, että tässä tapauksessa kyseessä on uusi ilmiö, lähinnä kuuluisan Paasikivemme mukanaan tuoma mielleyhtymä. Eli varsinaisesti paasikivi = rajakivi, rajapyykki.


Pyhään on aina suhtauduttu varovaisesti, niin vieläkin. Samoin menetellään rajan suhteen. Asia on ehkä helpoin mieltää, kun ajatellaan vaikkapa valtion rajaa. Suomessa hyvä vertailukohta on Venäjän raja. Vielä paremmin olisi sopinut aiempi Neuvostoliiton raja. Uskoisin että vieläkin Venäjän rajan läheisyys tuo tiettyä tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta liikkumiseen, varsinkin jos liikkuja on maastossa. Eli raja mielletään vieläkin, jotenkin pyhäksi. Ainakin vahvimmat rajat.

jussipussi kirjoitti:Muutamissa kommenteissa toisissa ketjuissa on tuotu esille, että pyhä tarkoittaisi rajaa, yhtä monessa sitä on sitten joku toinen epäillyt.

Luontevin selitys on, että pyhä tarkoittaa pyhää. Jos halutaan jokin rinnakkainen merkitys, sille pitäisi esittää tukevat perustelut.

sumu kirjoitti: ... sanonta pestään pyykkiä selvitelläänkö silloin raja erimielisyyksiä

Ei, kun silloin puhdistetaan vaatteita

Veikko Anttonen on kirjoittanut aiheesta väitöskirjassaan. Ks. myös http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html

Fagus kirjoitti:Veikko Anttonen on kirjoittanut aiheesta väitöskirjassaan. Ks. myös http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html

Kiitos.

Avartavaa luettavaa. Onko muista murteista havaintoja tuosta esimerkistäni paasi = raja.

Tuohan on aika konkreettinen esimerkki, jossa alunperin pyhää tarkoittavaa sanaa käytetään merkityksessä raja.

Fagus kirjoitti:Veikko Anttonen on kirjoittanut aiheesta väitöskirjassaan. Ks. myös http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/anttonen.html

Vähän tyhjästähän tuo tohtori-setä noita väitteitään heittelee. Perustelut jäävät olemattomiksi.

Väitöskirjasta: "Varhaiskantasuomea puhuneet pronssikauden metsästäjät ja kalastajat sekä mahdollisesti kaskeamiseen perustuvan maanviljelyksen ensimmäiset harjoittajat omaksuivat sanan todennäköisesti rannikkoalueella asuneilta kantagermaaneilta. Rajaa tarkoittavana sanana sillä ilmaistiin sekä maa-alueiden rajat että vesistöjen risteyskohdat."

Tarkoittaakohan kirjoittaja, että sana tarkoitti rajaa jo lähtökielessä eli germaanikielessä? Vastaava sana näkyy olevan myös eestissä ja muistaakseni samaa kantaa oleva sana on saamessa. Jos germaanilaina, niin lainattu varhain.

Jos sana tarkoitti germaanissa rajaa, niin se ei vielä tarkoita, että imsut ja saamet olisivat tulkinneet sen tarkoittavan rajaa maastoterminä. Sehän olisi voitu jo alunperin lainata symbolisessa ja uskonnollisessa merkityksessä, eli sisällöltään ihan nykyistä pyhää tarkoittavana. Pitäisi löytää jotain selkeää perustelua.

Mielelläni näkisin kartalta jonkinlaisen osoituksen, että pyhä-nimiset paikat keskittyvät ilmeisille rajapaikoille. Ainakin toisin päin on osoitusta, sillä pyhä-nimien yhteydessä on usein hiisi-nimistöä, mikä tietääkseni tarkoittaa pyhään paikkaan liittyvää uhrilehtoa tai hautuumaata tai polttokalmistoa tai raamatullisesti "kaikkein pyhintä". Ja yhdessä ketjussa totesin, että pyhän ja hiiden yhteyteen kuuluu usein myös nais-nimistöä, mikä kai liittyy jotenkin muinaiseen uskonnon harjoittamiseen. Hautuumaita ei varmaankaan pyritty sijoittamaan rajoille, vaan asutuksen keskeisille seuduille. Sanakin (hiisi) on samaa kantaa kuin lappalaisten siida eli talvikylä, jollaisen vierelle luulisi vainajat jemmatun, eikä jonnekin selkosten taakse.

Tässä yksi kohde, jossa vierekkäin nimiainesta pyhä, hiisi ja nais sekä esihistoriallinen asuinpaikka.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

jussipussi kirjoitti:Itselläni tuli rajateoriaa puoltavana mieleen, että olen ainakin itälappilaisten kuullut käyttävän tavallisessa keskustelussa metsäpalstoja erottelevista linjoista paasi-nimitystä. Paasi mielletään usein suureksi kiveksi, kivi paadeksi. Uskoisin kuitenkin, että tässä tapauksessa kyseessä on uusi ilmiö, lähinnä kuuluisan Paasikivemme mukanaan tuoma mielleyhtymä. Eli varsinaisesti paasikivi = rajakivi, rajapyykki.

Paasikivi tai kivipaasi, käsittääkseni se tarkoittaa jonkinlaista kivenlohkaretta tai toistensa päälle pinottuja lohkareita, ja sellaisiahan rajamerkit perinteisesti ovat olleetkin. Tästä voisi hyvinkin tulla sanan merkityksen lavennus niin, että koko rajalinjaa kutsutaan nimellä "rajapyykkilinja/paasilinja" tai vielä lyhyemmin "rajapyykki/paasi". Mutta en ihan ymmärtänyt, kuinka tästä vedit johtopäätöksen, että pyhä tarkoittaisi rajaa.

aikalainen kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Itselläni tuli rajateoriaa puoltavana mieleen, että olen ainakin itälappilaisten kuullut käyttävän tavallisessa keskustelussa metsäpalstoja erottelevista linjoista paasi-nimitystä. Paasi mielletään usein suureksi kiveksi, kivi paadeksi. Uskoisin kuitenkin, että tässä tapauksessa kyseessä on uusi ilmiö, lähinnä kuuluisan Paasikivemme mukanaan tuoma mielleyhtymä. Eli varsinaisesti paasikivi = rajakivi, rajapyykki.

Paasikivi tai kivipaasi, käsittääkseni se tarkoittaa jonkinlaista kivenlohkaretta tai toistensa päälle pinottuja lohkareita, ja sellaisiahan rajamerkit perinteisesti ovat olleetkin. Tästä voisi hyvinkin tulla sanan merkityksen lavennus niin, että koko rajalinjaa kutsutaan nimellä "rajapyykkilinja/paasilinja" tai vielä lyhyemmin "rajapyykki/paasi". Mutta en ihan ymmärtänyt, kuinka tästä vedit johtopäätöksen, että pyhä tarkoittaisi rajaa.

Ajatuksenjuoksu (-taaperrus) oli seuraava: pyhä = bassi - > paasi.

Eli saamen pyhää tarkoittavaa sanaa käytetään merkityksessä raja.

Paasikivi on mielestäni selvä: rajaa osoittava kivi. Voi olla minkä kokoinen tahansa.

Kivipaasi taas on edellisestä muuntunut tarkoittamaan suurta, massiivista kiveä. Tässä paasi ei enää tarkoita pyhää, eikä rajaa, vaan suurta kokoa. Yksistään käytettynä paasi tarkoittanee useimmille nykyään suurta kiveä. Silti siihen halutaan yleensä liittää tuo tarkenne; kivi. Siis kivikivi. Miksi?

Paasi ikävä kyllä taipuu paaden eikä paasen, joten tämä ei oikein pyhä-sanueeseen voi liittyä. Useissa sukukielissä ja myös ainakin minun kielentajussani paasi on sitten iso ja litteä kivi ilman erityistä rajamerkkikäyttöä.

Rajapyykki on lainaa ruotsista (pyk "kasa tms.")

Pystynen kirjoitti:Paasi ikävä kyllä taipuu paaden eikä paasen, joten tämä ei oikein pyhä-sanueeseen voi liittyä. Useissa sukukielissä ja myös ainakin minun kielentajussani paasi on sitten iso ja litteä kivi ilman erityistä rajamerkkikäyttöä.

Rajapyykki on lainaa ruotsista (pyk "kasa tms.")

Minulla on alunperin sama käsitys paaden merkityksestä. Toin esille tuon Itä-Lapissa kuulemani sanan käytön, josta vedin edellä mainitut johtopäätökset.

Voihan ne olla perusteettomia. Yritin esittää että tarkoitus olisi muuttunut, ehkä entisen presidenttimme myötä. Kun paasi-sanan alkuperäinen merkitys on hämärtynyt, se on sitten yhdistetty tarkoittamaan tietynlaista kiveä, juuri Paasikiven esimerkin mukaan.

Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.

Saamessa tämä pyhä, raja yhteys on ehkä vahvempi, kuin suomessa. Itä-Lapissa sana on substraattina, joten se lienee käytössä samassa merkityksessä kuin alun perinkin. Ei olisi lainautumisen yhteydessä tapahtunutta, merkityksen muuttumista, joka on ilmeisesti tavallista.

Missä kielissä paasi tarkoittaa kiveä?

jussipussi kirjoitti:Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.
(…)
Missä kielissä paasi tarkoittaa kiveä?

SSA listaa vastineina:
- inkeroinen paasi "pehmeä kivi"
- karjala poaje "arina; uunin päällys" (vastaisi suomen asua paade), poatero "kivilaatta"
- vatja paasi "paasi"
- viro paas "liuskekivi"
- liivi pǭž "liuskekivi, kalkkikivi"

"Standardietymologia" (Koivulehdolta 1986) on, että sanue tulee liuskekiveä tarkoittavastai germ. kannasta *spāda- (nykysaksaksi Spat "maasälpä").

Pystynen kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.
(…)
Missä kielissä paasi tarkoittaa kiveä?

SSA listaa vastineina:
- inkeroinen paasi "pehmeä kivi"
- karjala poaje "arina; uunin päällys" (vastaisi suomen asua paade), poatero "kivilaatta"
- vatja paasi "paasi"
- viro paas "liuskekivi"
- liivi pǭž "liuskekivi, kalkkikivi"

"Standardietymologia" (Koivulehdolta 1986) on, että sanue tulee liuskekiveä tarkoittavastai germ. kannasta *spāda- (nykysaksaksi Spat "maasälpä").

Ohessa linkki Saarikiven tutkimukseen, jossa käsitellään paljolti tätä teemaa. Poimin kirjoituksesta toisista sukukielistä pyhää tai sen suuntaisia merkityksiä omaavia, ilmeisesti suomen pyhän kanssa samaa lähtöä olevia sanoja. Nämä ovat ilmeisesti eri alkuperää, kuin nuo Pystysen luetteloimat suomen lähikielten kiveä tarkoittavat sanat, eivätkä varmaan kehittyisi paasi sanaksi mitenkään?

http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf

- komi = pož, ’pakanallinen, epäpyhä, likainen; lika’
- udmurtti = pež, ’likainen; saastainen’
- ersämordva = pežet = synti

Pystysen luettelosta puuttuu tässä yhteydessä (bassi=paasi=raja) tärkein kieli eli saame. Käytännöllisesti katsoen koko nykyinen Suomi on ollut saamenkielisten asuttamana. Pystysen esimerkin mukaisten kielten puhujat eivät ole karjalaa lukuunottamatta juurikaan nykysuomen alueella liikkuneet. Viro - Suomi yhteys on tietenkin tiukka ja vaikuttaa koko suomen kieleen voimakkaasti. Karjala pudonnee vaihtoehdoista pyhä nimisten paikkojen nimeäjistä nuoruutensa takia. En tosin tiedä, kuinka vanhoiksi Suomen Pyhä-nimiset paikat arvioidaan, mutta olettaisin, että vanhemmiksi ja varsinkin laajemmiksi, kuin karjalan leviäminen.

Voisiko tämä pyhä / raja-yhteys perustua nimenomaan saamen kieleen ja saamelaisiin? He ovat joka tapauksessa nimenneet paikkoja ympäri Suomenniemen ja jos heillä oli raja ja pyhä nimillä yhteys, niin selittäisikö se koko tämän keskustelun?

Yhteenvetona, miten asian ajattelen keskustelun tässä vaiheessa: Suomen "paasi" tarkoittaa kiveä ja on varmaan aina sitä tarkoittanutkin. Saamen bassi sen sijaan sisältää mahdollisesti molemmat merkitykset; pyhä ja raja. Saamen sana on aiheuttanut koko pyhä / raja hämmennyksen.

Et vastannut, Pystynen, tähän liittyvään aiempaan kysymykseeni mitään:

Itälapin murteessa on aika voimakas saamen vaikutus. Jos paasi ei siellä ole saamen substraattia ja nimenomaan bassi-sanasta, niin osaatko arvioida mikä sen alkuperä olisi. Melkoinen yhteensattuma mielestäni tähän pyhä, raja-teemaan liittyen kuitenkin.

Paasi sanan taivuttelua itälapin murteessa en tiedä. Siitä kuitenkin olen varma, etten ole koskaan kuullut kenenkään taivuttavan sitä paasi - paaden.

Eipä tuo paasi = raja ole etelässäkään aivan tuntematon mielleyhtymä:

Lounaissuomessa rajakivistä on käytetty paljolti vaha nimitystä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Halkivahankivi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halkivaha
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pallivahankivi

aikalainen kirjoitti:Vähän tyhjästähän tuo tohtori-setä noita väitteitään heittelee. Perustelut jäävät olemattomiksi.

Väitöskirjasta: "Varhaiskantasuomea puhuneet pronssikauden metsästäjät ja kalastajat sekä mahdollisesti kaskeamiseen perustuvan maanviljelyksen ensimmäiset harjoittajat omaksuivat sanan todennäköisesti rannikkoalueella asuneilta kantagermaaneilta. Rajaa tarkoittavana sanana sillä ilmaistiin sekä maa-alueiden rajat että vesistöjen risteyskohdat."

Tarkoittaakohan kirjoittaja, että sana tarkoitti rajaa jo lähtökielessä eli germaanikielessä? Vastaava sana näkyy olevan myös eestissä ja muistaakseni samaa kantaa oleva sana on saamessa. Jos germaanilaina, niin lainattu varhain.

Jos sana tarkoitti germaanissa rajaa, niin se ei vielä tarkoita, että imsut ja saamet olisivat tulkinneet sen tarkoittavan rajaa maastoterminä. Sehän olisi voitu jo alunperin lainata symbolisessa ja uskonnollisessa merkityksessä, eli sisällöltään ihan nykyistä pyhää tarkoittavana. Pitäisi löytää jotain selkeää perustelua.

Olen samaa mieltä tuon perustelun suhteen. Yleisesti hän mielestäni perustelee rajan ja pyhän yhteyttä ja samankaltaisuutta tunne- / ajatustasolla monipuolisesti. Jotain samantapaista ajoin valtakunnanraja esimerkilläni.

Saarikivellä on vastaavantasoinen perustelu tuossa linkkaamassani tutkielmassa:

Saarikivi kirjoitti:3
Eräissä tähän yhteyteen kuuluvissa paikannimissä heijastunee pikemminkin merkitys ’alku’ kuin
’raja’, ts. ainakin eräät pyhäjärvet ovat pyhiä siksi, että ne ovat vesistön ylimpiä, eivät siksi, että
niiden luona kulkisi raja. Toisaalta vedenjakajat ovat tietenkin myös luonnollisia rajoja. Pyhä-
kantaisten paikannimien motivaatioiden tutkiminen olisi kuitenkin erillinen tehtävä, joka ei kuulu
tähän yhteyteen.

Millä perusteella hän voi sanoa, että pyhyys tulee ylimpänä olosta eikä rajasta? Saarikiven kunniaksi kuitenkin on sanottava, että hän toteaa itsekin, että asiaa pitäisi tutkia tarkemmin. Silti, miksi sitten teki tuon heiton ollenkaan...

aikalainen kirjoitti:Mielelläni näkisin kartalta jonkinlaisen osoituksen, että pyhä-nimiset paikat keskittyvät ilmeisille rajapaikoille. Ainakin toisin päin on osoitusta, sillä pyhä-nimien yhteydessä on usein hiisi-nimistöä, mikä tietääkseni tarkoittaa pyhään paikkaan liittyvää uhrilehtoa tai hautuumaata tai polttokalmistoa tai raamatullisesti "kaikkein pyhintä". Ja yhdessä ketjussa totesin, että pyhän ja hiiden yhteyteen kuuluu usein myös nais-nimistöä, mikä kai liittyy jotenkin muinaiseen uskonnon harjoittamiseen. Hautuumaita ei varmaankaan pyritty sijoittamaan rajoille, vaan asutuksen keskeisille seuduille. Sanakin (hiisi) on samaa kantaa kuin lappalaisten siida eli talvikylä, jollaisen vierelle luulisi vainajat jemmatun, eikä jonnekin selkosten taakse.

Pyhä ja hiisti nimillä varmaan on yhteys, mutta sulkeeko se pois pyhä / raja-teorian?

Tein karttahakuja, mutta on vaikeaa löytää suoraa yhteyttä Pyhä- / raja merkityksille. Pitäisi olla paikallistuntemusta. Omalta nurkalta tunnen yhden Pyhä-nimiparin . Järvi on vedenjakalla, vaarakin vieressä. Alueella kulkee kolmen kylän raja, joka ilmenee metsästysmaiden rajoina. Kylät ovat kaikki silti samassa kunnassa.

koltti kirjoitti:Lounaissuomessa rajakivistä on käytetty paljolti vaha nimitystä

Tuo on kai kivenlohkareista yleisemminkin käytetty nimi.

Vaha-nimet keskittyvät maan lounaisiin osiin ja Kanta-Hämeeseen. Harvoin näkee karttahaussa niin tiukkaa alueellista keskittymää, kuin mitä saa tulokseksi hakusanalla *vaha. Voisikohan tuosta keskittymästä päätellä jotain liittyen Suomen asutushistoriaan?

jussipussi kirjoitti: Yleisesti hän mielestäni perustelee rajan ja pyhän yhteyttä ja samankaltaisuutta tunne- / ajatustasolla monipuolisesti. Jotain samantapaista ajoin valtakunnanraja esimerkilläni.

Ainakaan venäläiset eivät pitäneet Ukrainan rajaa kovinkaan pyhänä.

jussipussi kirjoitti: Pyhä ja hiisti nimillä varmaan on yhteys, mutta sulkeeko se pois pyhä / raja-teorian?

Oleellisempaa onkin, löydätkö rajan ja pyhän välille jotain selkeästi toistuvaa yhteyttä.

aikalainen kirjoitti:

jussipussi kirjoitti: Yleisesti hän mielestäni perustelee rajan ja pyhän yhteyttä ja samankaltaisuutta tunne- / ajatustasolla monipuolisesti. Jotain samantapaista ajoin valtakunnanraja esimerkilläni.

Ainakaan venäläiset eivät pitäneet Ukrainan rajaa kovinkaan pyhänä.

No eivät pitäneet, kun eivät tunne raja - pyhä yhteyttä. Me sen sijaan tunnemme ja pidämme omaamme pyhänä ja varaudumme siihen. Siitä on keskutelua toisaalla.

aikalainen kirjoitti:

jussipussi kirjoitti: Pyhä ja hiisi nimillä varmaan on yhteys, mutta sulkeeko se pois pyhä / raja-teorian?

Oleellisempaa onkin, löydätkö rajan ja pyhän välille jotain selkeästi toistuvaa yhteyttä.

On oleellisempaa, mutta olenhan siihen jotain aika konkreettista tuonutkin. Vasta-argumenttina tuo hiisi juttu on vähän ponneton, mutta ehkä et sitä varsinaisesti vasta-argumentiksi tarkoittanutkaan.

En itsekään ole aiemmin ollut raja - pyhä teorian kannattaja, mutta pyhä - bassi - paasi - raja havainnon jälkeen olen tuota edellisessä postissa kertomaani mieltä. Eli saamesta se tulee ja siksi se on meillä niin epämääräinen.

Miten itse selität nuo etelästäkin löytyvät paasi - raja yhteydet? Kivi juttu ontuu.

aikalainen kirjoitti:

koltti kirjoitti:Lounaissuomessa rajakivistä on käytetty paljolti vaha nimitystä

Tuo on kai kivenlohkareista yleisemminkin käytetty nimi.

Vaha-nimet keskittyvät maan lounaisiin osiin ja Kanta-Hämeeseen. Harvoin näkee karttahaussa niin tiukkaa alueellista keskittymää, kuin mitä saa tulokseksi hakusanalla *vaha. Voisikohan tuosta keskittymästä päätellä jotain liittyen Suomen asutushistoriaan?

Vaha tarkoittaa suurta kiveä/siirtolohkaretta, Hämeen murteessa.

jussipussi kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Oleellisempaa onkin, löydätkö rajan ja pyhän välille jotain selkeästi toistuvaa yhteyttä.

On oleellisempaa, mutta olenhan siihen jotain aika konkreettista tuonutkin.

Empä oo huomannu.

jussipussi kirjoitti:Miten itse selität nuo etelästäkin löytyvät paasi - raja yhteydet?

Mitkä ihmeen yhteydet?

jussipussi kirjoitti:Eli saamesta se tulee ...

Vai niin.

aikalainen kirjoitti:Vaha-nimet keskittyvät maan lounaisiin osiin ja Kanta-Hämeeseen. Harvoin näkee karttahaussa niin tiukkaa alueellista keskittymää, kuin mitä saa tulokseksi hakusanalla *vaha. Voisikohan tuosta keskittymästä päätellä jotain liittyen Suomen asutushistoriaan?

Tältä Satakunnan Lapin Vahalan tontilta löytyy pronssikautinen röykkiö ja Vahalan mailta on löydetty pronssinen tikari, joka viittaa yhteyksiin Saksan ja Tanskan suuntaan nuoremmalla pronssikaudella. Voisiko Vahala-nimi liittyä juuri tähän halkaisijaltaan 8 metriseen kumpareeseen? Korkeutta töppärällä on metri. Tällöin Vaha-nimi ei tarkoittaisi pelkästään irtokiveä vaan sillä voisi olla laajempikin merkitys käsittäen myös kiviröykkiöt. Tällaisia pronssikaudella meren rannalla sijaitsevia kiviröykkiöitä on näillä seuduilla useita, kuuluisimmat ja suurimmat näistä ovat Sammallahdenmäen hautaröykkiöt. Tässä yhteydessä myös merkitys "pyhä" sopisi vaha-nimeen, mutta olisiko nimitys niinkin vanha kuin myöhäinen pronssikautinen?







Tätä Vahalaa ei Kansalaisen Karttapaikasta löydy, mutta nykyisen Kepolan tilan tilan entinen nimi oli Wahala ja sitä viljeli esi-isäni ollessaan siinä ohessa Köyliön vanhankartanon vouti. Juuri Kepolastahan oletetaan Lallinkin olleen ja ehkä tämä on aikoinaan viljellyt samoja maita kuin tämä Vahalan Jaakko. Ympäristössä on useita rautakautisia kalmistoja, mutta kunnon kivilohkaretta en pystynyt Vahalan kohdalta paikantamaan.