Muinainen Suomi

Onko äijä sanalle vanhempa merkitystä kuin isosisä, iso? Onko se lainasana? Kuinka vanha? Kaikki sanaan liittyvä kiinnostaa, mikä on yli etymologisen sanakirjan tietojen, jonka kohta etsin käsiini

Toki samat kysymykset ämmä sanan suhteen kiinnostavat myös

Ja mihin aikoihin liittyy sanojen pejoratiivisten, halventamien merkitysten ilmaantuminen? (lie osin mahdoton kysymys)

Veikko Tarvainen kirjoitti:Onko äijä sanalle vanhempa merkitystä kuin isosisä, iso? Onko se lainasana? Kuinka vanha? Kaikki sanaan liittyvä kiinnostaa, mikä on yli etymologisen sanakirjan tietojen, jonka kohta etsin käsiini

Toki samat kysymykset ämmä sanan suhteen kiinnostavat myös

Ja mihin aikoihin liittyy sanojen pejoratiivisten, halventamien merkitysten ilmaantuminen? (lie osin mahdoton kysymys)

Äijästä ja ämmästä on täällä joskus aikaisemmin keskusteltukin. Kun laitat äijä-sanan etsintään, niin voit löytää muitakin aiheeseen liittyviä pohdintoja:
viewtopic.php?f=24&t=291&p=17544&hilit=%C3%A4ij%C3%A4#p17544
viewtopic.php?f=11&t=1279&p=24050&hilit=%C3%A4ij%C3%A4#p24050

En tunne äijälle halventavaa merkitystä. Se ei mielestäni merkitse isoisää, vaan miestä, isoisä on vaari. Ämmä on oudohdo, isöäiti on mummu. Samoin ukki on ainakin lapsuudesta vieras sana. Tästä päättelen, että uusia merkityksiä on tullut viimeisen 60 vuoden aikana

sumu kirjoitti:Ämmä ja äijä/äijö esiintyvät harvakseltaan perämeren paikan nimissä mutta itselläni ei ole tietoa että rannikon murteissa niitä juurikaan käytettäisiin liekö muinaiset saamelaiset merenkävijät näitä nimenneen.No tässäkin tapauksessa löytyy yksi äijä niminen luoto naatalin edustelta.

Kirjallisuudessa mainitaan äijä saamelaiseksi, siis nykykäytäntönä. Muinainen käyttö on voinut olla laajempaa, onhan Äijälä länsisuomalainen sukunimi. Talonnimenä se on tuskin tarkoittanut vaarilaa, vaan jostain syystä on korostettu talon miesväkeä.

Meillä on Kittilän perukoilla ämmi = ahku ja äiji = äijä

Anskuq kirjoitti:Meillä on Kittilän perukoilla ämmi = ahku ja äiji = äijä

eli äitin puolta: ämmi ja äiji
isäni puolta tietysti äijä ja ahku
omat mummot ja papat. Ei kait tosiaakaan voi olla halventavat?
Äidin puolelta minun mummo ja pappa olivat ämmi (Kittilän peruja > Petsamo) äiji (omaksui vaikka oli >Hämeenlinnasta) isäni vanhemmat saamelaisia.

Anskuq kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:Meillä on Kittilän perukoilla ämmi = ahku ja äiji = äijä

eli äitin puolta: ämmi ja äiji
isäni puolta tietysti äijä ja ahku
omat mummot ja papat. Ei kait tosiaakaan voi olla halventavat?
Äidin puolelta minun mummo ja pappa olivat ämmi (Kittilän peruja > Petsamo) äiji (omaksui vaikka oli >Hämeenlinnasta) isäni vanhemmat saamelaisia.

Pappa on isä (merkitys mm. sanonnassa pappa betalar, pappa maksaa), mutta enemmän menee modernimman rantaruotsin vaikutuksen puolelle, kuten selvemmin famut, mufat ja mumut. Mummu ja vaari ovat puolestaan vanhakantaisia sanoja suomenkielessä. Kielitoimistolle huutia. Muokkaa asioita oman kielikorvansa mukaisiksi.

Toisinsanoen meillä suomenlaajuisesti on paljon samoja sanoja eri merkityksessä. Konnotaatioista ei tarvinne keskustella enempää, jos ei halua olla nurkkapatriootti

Sigfrid kirjoitti:Mummu ja vaari ovat puolestaan vanhakantaisia sanoja suomenkielessä.

Näitä minäkin käytin isäni vanhemmista, minulle siis hyvin tuttuja.

Äijä on tämän sanaryhmän vanhin vanha perintösana jolla on esim. varma vastine saamessa (nykypohjoissaameksi áddjá) ja epävarmat vastineet komissa & udmurtissa.

Mielenkiintoista kyllä, muinaisintian prakriteissa isoisä on ajja (äännetään: [addža]). Olen joskus epäillyt, kuuluisiko tämä suomen kielen muinaisiin indoiranilaisiin lainasanoihin — eteenkin kun myös isän on esitetty olevan vastaavaa alkuperää.

Ukki, joka jostain syystä saattaa hämätä ihmisiä (vrt. loppuosa -kki lainasanoissa kuten dekki, mikki, pakki, pukki, sakki, lankki, tunkki, purkki…) on johdettu samasta vartalosta kuin ukko. Näiden alkuperä on osin hämärä, mutta ainakin kantasuomeen asti tämä ulottuu.

Ämmä on edelleen nuorempi; saattaa olla alkujaan yhdistelmä emä + äijä.