Muinainen Suomi

Sain tämän viestin englanniksi. Käänsin googlella ettei tartu google-hakuun ihmeteltäväksi, koska on yksityisviesti. Teksti sisältää kysymyksen.

Ehkä voit ehdottaa hyvä materiaali teräkseen käytetään terien Baltiassa. Kun se alkoi ja mistä lähteestä tätä tietoa oli (eli Ural, Scandinavia tai Keski-Euroopassa)? Syynä Olen kiinnostunut on, että Latvian tērauds (teräs) tulee Liivin tierōda (lyhennetty muotoon entisen yhdistettä Tiera / Roda "terä rautaa). Joten, haluaisin löytää varhaisin ajankohta tämän lainanoton latvia etsimällä kun "terä rauta" alettiin käytettävä terien lähellä Baltiassa. :)
***************

Etymologista pohdintaa latvian tērauds, liivin tierōda ja tietenkin sanoille teräs ja rauta.

Sigfrid kirjoitti:Sain tämän viestin englanniksi. Käänsin googlella ettei tartu google-hakuun ihmeteltäväksi, koska on yksityisviesti. Teksti sisältää kysymyksen.

Ehkä voit ehdottaa hyvä materiaali teräkseen käytetään terien Baltiassa. Kun se alkoi ja mistä lähteestä tätä tietoa oli (eli Ural, Scandinavia tai Keski-Euroopassa)? Syynä Olen kiinnostunut on, että Latvian tērauds (teräs) tulee Liivin tierōda (lyhennetty muotoon entisen yhdistettä Tiera / Roda "terä rautaa). Joten, haluaisin löytää varhaisin ajankohta tämän lainanoton latvia etsimällä kun "terä rauta" alettiin käytettävä terien lähellä Baltiassa. :)
***************

Etymologista pohdintaa latvian tērauds, liivin tierōda ja tietenkin sanoille teräs ja rauta.

Mielenkiintoista! Latvian sana näyttää vanhalta, siis jo jostain muinaisliivistä lainatulta - ennen kuin liivissä *ee > ie ja *au > oo. Koska jos sana olisi lainattu latviaan vasta näiden jo tapahduttua, niin todennäköisin substituutio olisi ie --> ie ja oo > uo, eli sana olisi latviassa **tieruods.
(Latviassa on diftongit ai ui ɛi au iɛ uɔ iu (ɔi) ɛu (ɔu); https://lv.wikipedia.org/wiki/Latvie%C5 ... lod.C4.81m )

Muinaisliivin äänteenmuutoksia en tiedä tarkasti vielä ajoitetun, mutta ehdoton "raja jonka jälkeen" on myöhäiskantasuomen Riianlahden murteen eriytyminen; se näyttäisi nykytiedon valossa tapahtuneen karkeasti joskus ensimmäisen vuosituhannen puolivälin tienoilla. Lainasana lienee omaksuttu latviaan siis todennäköisimmin aikavälillä 500-1000 jaa.

Äänteenmuutosten puolesta kyse voisi olla jo myöhäiskantasuomalaisesta sanasta, mutta moisesta yhdyssanasta ei liene merkkejä muualla kuin liivissä, joten muinaisliiviläinen alkuperä on uskottavin.

Jaska kirjoitti:Mielenkiintoista! Latvian sana näyttää vanhalta, siis jo jostain muinaisliivistä lainatulta - ennen kuin liivissä *ee > ie ja *au > oo. Koska jos sana olisi lainattu latviaan vasta näiden jo tapahduttua, niin todennäköisin substituutio olisi ie --> ie ja oo > uo, eli sana olisi latviassa **tieruods.
(Latviassa on diftongit ai ui ɛi au iɛ uɔ iu (ɔi) ɛu (ɔu); https://lv.wikipedia.org/wiki/Latvie%C5 ... lod.C4.81m )

Muinaisliivin äänteenmuutoksia en tiedä tarkasti vielä ajoitetun, mutta ehdoton "raja jonka jälkeen" on myöhäiskantasuomen Riianlahden murteen eriytyminen; se näyttäisi nykytiedon valossa tapahtuneen karkeasti joskus ensimmäisen vuosituhannen puolivälin tienoilla. Lainasana lienee omaksuttu latviaan siis todennäköisimmin aikavälillä 500-1000 jaa.

Äänteenmuutosten puolesta kyse voisi olla jo myöhäiskantasuomalaisesta sanasta, mutta moisesta yhdyssanasta ei liene merkkejä muualla kuin liivissä, joten muinaisliiviläinen alkuperä on uskottavin.

Kiitos. Terä on ilmeisesti hyvin vanha SU-sana ja rauta lainaus muinaisskandinaavista.

Jaska, älä kirjoita minun nimissäni

Sigfrid kirjoitti:Jaska, älä kirjoita minun nimissäni

Sori, piti lainata mutta tööttäsin vahingossa viereistä edit-painiketta!
Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta...

Korjattu... Tässä siis se minun osuuteni vastauksesta, joka sai lukijat haukkomaan henkeään Sipin äännehistoriallisen tietämyksen edessä.

Rauta-sanalle on esitetty myös mahdollinen varhainen slaavilainen alkuperä, mutta se olisi kai sen verran myöhäinen (ellei jo baltoslaavin asu olisi äänteellisesti perusteltu, kuten Kallio ehdottaa?), että pitäisi sitten olettaa viitatun rautaan sitä ennen jollain muulla sanalla. Heikkilä on perustellut, että koska saamessakin on *t eikä spiranttia *dh kuten kantagermaanista lähtien aina nykyislantiin, sanan pitäisi edeltää germaanisia konsonanttisiirroksia eli olla (myöhäis)kantagermaania vanhempi. Peruste on pätevä, olettaen että baltoslaavilainen etymologia osoittautuu vähemmän uskottavaksi. Ajallisesti tuo varhainen germaaninen taso olisi osuva, suunnilleen pronssi- ja rautakausien taitteesta.