Muinainen Suomi

Silloin tällöin näkee ihmeteltävän, miten lainasanat ovat aina kulkeneet vain yhteen suuntaan: indoeuroopasta uralilaisiin kieliin. Lainasanan alkuperä selvitetään kuitenkin aina objektiivisesti, ottaen huomioon sanan vastineiden levinneisyys kielikunnissa, sanan äännerakenne ja sanan suhde kielten vanhaan perussanastoon. Näillä kriteereillä ei ole löydetty montaakaan sanaa, jotka olisi lainattu varhaisista uralilaisista kielentasoista indoeurooppalaisiin kieliin.

Syynä tähän on todennäköisesti se, että arkeologian tulosten mukaan metsävyöhykkeelle (uralilaisten kotiseutu) on levittäytynyt arovyöhykkeeltä (indoeurooppalaisten kotiseutu) väkeä paljon useammin kuin päinvastaiseen suuntaan. Koska nuo uralilaisten alueelle tulleet indoeurooppalaiset ovat lopulta aina uralilaistuneet, ei heidän kieleensä ole voinut jäädä uralilaisia lainasanoja. Sen sijaan he ovat kielensä vaihtaessaan tuoneet uralilaiseen kieleen indoeurooppalaisia lainasanoja.

Jonkin verran on kuitenkin löydetty vanhoja toisensuuntaisiakin lainoja, lähinnä länsiuralista germaaniin:

G *jek- < *jeg- 'jää' <-- U *jäŋi (> sm. jää)

G *hwala- < *kwala- 'valas' <-- U *kala (> sm. kala)

G *maϸōn < *matōn <-- LU *mačo (> sm. mato ~ saa. muocco 'koi') <-- Iran *maca
http://books.google.com/books?id=wdQ0bSk8MvoC&pg=PA117&lpg=PA117&dq=Germanic+%27Maggot%27+and+%27Moth%27&source=bl&ots=5PvfPm4TpL&sig=-qBlZUU8D1IyWc2IdCgZ2bdD9K4&hl=en&ei=-NitTsq1CK7S4QS4--zgDg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBoQ6AEwAA#v=onepage&q=Germanic%20%27Maggot%27%20and%20%27Moth%27&f=false

Joskus huomasin, että germaanissa on vailla indoeurooppalaista etymologiaa oleva sana *ϸuftōn (> ru. toft) 'tuhto, veneen penkki'. Se palautuisi kai suunnilleen paleogermaanin asuun *tupdon. Kantauralissa tuhto-sana oli asussa *tukta, joten ainoa äänteellinen ongelma lainaselityksessä on että uralilainen *kt vastaa germaanista *pd-yhtymää. Se on tietysti hankala ongelma, vaikka merkitysvastaavuus onkin täsmällinen.

Jaska kirjoitti:...
G *hwala- < *kwala- 'valas' <-- U *kala (> sm. kala)

ja latinan squalus "a kind of large sea fish."

http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0

Jaska kirjoitti:Joskus huomasin, että germaanissa on vailla indoeurooppalaista etymologiaa oleva sana *ϸuftōn (> ru. toft) 'tuhto, veneen penkki'. Se palautuisi kai suunnilleen paleogermaanin asuun *tupdon. Kantauralissa tuhto-sana oli asussa *tukta, joten ainoa äänteellinen ongelma lainaselityksessä on että uralilainen *kt vastaa germaanista *pd-yhtymää. Se on tietysti hankala ongelma, vaikka merkitysvastaavuus onkin täsmällinen.

Mordvassahan on kehitys *kt > *ft (> vt). Samanlainen välivaihe ei liene aivan mahdotonta lännempänäkin, kun kuitenkin *kt ja *pt edustuvat samoin?

Germaanissa on toisaalta joukko sanoja, joissa on *f odotetun *hw:n tilalla; *kʷetwōr > *fedwōr "4", *wlkʷos > *wulfaz "susi", jne. Ja sugreilta kun puuttuu labialisaatiokontrasti, niin mahdollisesti laina olisi omaksuttu asussa *tukʷt-. Näinkin saataisiin epäsäännöllisyys ainakin pienemmäksi.

Pertinax kirjoitti:ja latinan squalus "a kind of large sea fish."

Mielenkiintoista... jos sana kuuluu germaanin sanan yhteyteen, se tuskin voi olla enää uralilaista perua. Toisaalta tuo s-alku voi viitata siihen, että sanoilla ei olekaan mitään tekemistä keskenään.

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Joskus huomasin, että germaanissa on vailla indoeurooppalaista etymologiaa oleva sana *ϸuftōn (> ru. toft) 'tuhto, veneen penkki'. Se palautuisi kai suunnilleen paleogermaanin asuun *tupdon. Kantauralissa tuhto-sana oli asussa *tukta, joten ainoa äänteellinen ongelma lainaselityksessä on että uralilainen *kt vastaa germaanista *pd-yhtymää. Se on tietysti hankala ongelma, vaikka merkitysvastaavuus onkin täsmällinen.

Mordvassahan on kehitys *kt > *ft (> vt). Samanlainen välivaihe ei liene aivan mahdotonta lännempänäkin, kun kuitenkin *kt ja *pt edustuvat samoin?

Germaanissa on toisaalta joukko sanoja, joissa on *f odotetun *hw:n tilalla; *kʷetwōr > *fedwōr "4", *wlkʷos > *wulfaz "susi", jne. Ja sugreilta kun puuttuu labialisaatiokontrasti, niin mahdollisesti laina olisi omaksuttu asussa *tukʷt-. Näinkin saataisiin epäsäännöllisyys ainakin pienemmäksi.

Loistava havainto! Tuota pitää yrittää penkoa, josko joku olisi löytänyt jonkin äänne-ehdon tai muun selityksen tuolle germaanin f-kehitykselle.

Jaska kirjoitti:

Pertinax kirjoitti:ja latinan squalus "a kind of large sea fish."

Mielenkiintoista... jos sana kuuluu germaanin sanan yhteyteen, se tuskin voi olla enää uralilaista perua. Toisaalta tuo s-alku voi viitata siihen, että sanoilla ei olekaan mitään tekemistä keskenään.

IE-kielissä tunnetaan etuliitteenä esiintyä s, joten ei välttämättä.

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Joskus huomasin, että germaanissa on vailla indoeurooppalaista etymologiaa oleva sana *ϸuftōn (> ru. toft) 'tuhto, veneen penkki'. Se palautuisi kai suunnilleen paleogermaanin asuun *tupdon. Kantauralissa tuhto-sana oli asussa *tukta, joten ainoa äänteellinen ongelma lainaselityksessä on että uralilainen *kt vastaa germaanista *pd-yhtymää. Se on tietysti hankala ongelma, vaikka merkitysvastaavuus onkin täsmällinen.

Mordvassahan on kehitys *kt > *ft (> vt). Samanlainen välivaihe ei liene aivan mahdotonta lännempänäkin, kun kuitenkin *kt ja *pt edustuvat samoin?

Germaanissa on toisaalta joukko sanoja, joissa on *f odotetun *hw:n tilalla; *kʷetwōr > *fedwōr "4", *wlkʷos > *wulfaz "susi", jne. Ja sugreilta kun puuttuu labialisaatiokontrasti, niin mahdollisesti laina olisi omaksuttu asussa *tukʷt-. Näinkin saataisiin epäsäännöllisyys ainakin pienemmäksi.

Loistava havainto! Tuota pitää yrittää penkoa, josko joku olisi löytänyt jonkin äänne-ehdon tai muun selityksen tuolle germaanin f-kehitykselle.

Ehdotuksia olen nähnyt; mm. numeroille "4" ja "5" (*penkʷe > *fimfe) lainautumista jostain lähteestä, jossa *kʷ > *p (vaikka galliassa petuarios, pinpetos), ja tämän jälkeen Grimmin lailla *p > f. Sitä en tiedä, onko lopputulokseen päästy. Voisin kaivella olikohan minulla joku dokumenttikin aiheesta ladattuna

Pertinax kirjoitti:

Jaska kirjoitti:...
G *hwala- < *kwala- 'valas' <-- U *kala (> sm. kala)

ja latinan squalus "a kind of large sea fish."

http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0

Mielenkiintoista että indoeurooppalaiset vastineet tarkoittavat isohkoa kalaa. Sampihan (beluga) voi kasvaa kahdeksan metriseksi...

Pertinax kirjoitti:

Pertinax kirjoitti:

Jaska kirjoitti:...
G *hwala- < *kwala- 'valas' <-- U *kala (> sm. kala)

ja latinan squalus "a kind of large sea fish."

http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0

Mielenkiintoista että indoeurooppalaiset vastineet tarkoittavat isohkoa kalaa. Sampihan (beluga) voi kasvaa kahdeksan metriseksi...

http://books.google.fi/books?id=cWDhKTj1SBYC&pg=PA24
As an example of a probable loan from Finno-ugrian we may quote Engl.
whale, O.N. hvalr, O. Pruss. kalis : Av. kara- 'mythical fish living
in the Ran,ha: (= Volga) : Finn. kala 'fish' etc. The restriction of
the meaning indicates that the IE languages are the borrowers, and it
is likely that Iranian and the northern IE languages have done so
separately.

Kiitos, tärkeä lisätieto: avestassakin on sana kara? Se voisi teoriassa olla jopa säännöllinen vastine germaanin sanalle, koska arjassa *kw > *k ja *l > *r. Tällöin olisi äänteellisesti mahdollista rekonstruoida sana jo kantaindoeurooppaan: *kwala-. Tästä taas seuraisi, että sana voisi olla IE laina uralissa, koska IE *kw olisi tietysti korvattu uralin ainoalla eli tavallisella *k:lla, kun taas uralin *k olisi odotuksenmukaisesti lainattu indoeurooppalaisella *k:lla eikä *kw:lla.

Toinen vaihtoehto on, että sana on uralista erillinen laina germaaniin ja iraniin - etenkin jos levikki on näin aukkoinen IE puolella.

Kolmas vaihtoehto on, että kaikki ovat lainanneet sen paleoeurooppalaisilta asusta *#@&$...

from Proto-Indo-European *(s)kʷálos 'sheatfish'

http://en.wiktionary.org/wiki/whale#Etymology

Ei sampi vaan monni
Esiintymisen painopiste on kuitenkin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa joissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monni

OK, eli tämäkään sana ei sitten voi olla uralista lainattu.

Jaska kirjoitti:OK, eli tämäkään sana ei sitten voi olla uralista lainattu.

Masentavaa.

Substituutiota *k > *kʷ on käsittääkseni perusteltu rekonstruktioilla, joiden mukaan kantauraliin tulisi *å eikä *a. Tai sitten laina voisi olla sellaisesta kielimuodosta jossa esiintyy kehitys *a > o (lähinnä esim. marilainen haara?)

Jos kara tarkoittaa nimenomaan Volgassa elävää kalaa, uralilainen alkuperä ainakin tuolle sanalle vaikuttaa minusta aika päivänselvältä. Samaten kreikan /a-/ on tarpeeksi odottamaton että tuossa voi hyvin olla kyse varhaisesta lainasta eikä aidosta perintösanasta.

"Monni" taas vaikuttaa olevan ei alkuperäinen merkitys vaan nimenomaan johdoksen *kʷal-is merkitys. Tämä taas rajoittuu muinaispreussiin ja saksaan (~naapuruksia), joten tässä tapauksessa kahden kielihaaran levikki selittynee kätevämmin jonkinsuuntaisella lainautumisella kuin alkuperäisellä johdoksella. Ei tarvitse edes olla erityisen varhainen sellainen, luullakseni baltissa germaaninen *xwalis olisi substituoitu juuri asuun *kalis?

Jaska kirjoitti:Kolmas vaihtoehto on, että kaikki ovat lainanneet sen paleoeurooppalaisilta asusta *#@&$...

Ei paleoeurooppalaisuudesta IE-puolella välttämättä vielä seuraa sen olevan lainaa myös uralilaiskielissä; uralin sisarhaaraa edustava paleokieli on myös mahdollisuus.

Joka tapauksessa IE-asu *kʷa viittaa lainaan jossain vaiheessa; /a/ on varhaiskantaindossa perin harvinainen ja lähinnä illabiaalisten velaarien kieppeillä esiintyvä vokaali, ja keskittyy myöhemmässäkin sanastossa kulttuuri/substraattiaihepiirin sanoihin (a la *tawros "härkä" < seem. *θ-w-r)

A Uralic loanword in late Proto-Indo-European?

http://www.christopherculver.com/langua ... opean.html