Muinainen Suomi

Janne Saarikivi
ystävästä, uskosta ja vokaaleista

https://www.sgr.fi/sust/sust259/sust259_saarikivi.pdf


Voiko liittyä toisiinsa?

[i]In Scandinavia, the Wild Hunt is known as Oskoreia, a corruption of Ásgård-reið, and as Oensjaegeren ('Odin's Hunters').[11] The names Asgårdsreia (originally oskurreia) (Norwegian: "noisy riders", "The Ride of Asgard"),[b] and Odens jakt or Vilda jakten (Swedish: "the hunt of Odin" or "wild hunt") are also attested.[

https://en.wikipedia.org/wiki/Wild_Hunt#Germanic_Europe[/i]

Minusta sana usko ei välttämättä alunperin ollut abstraktia vain johonkin esim. kummitukseen uskomista vaan pikemminkin konkreettista seuraamista, tottelemista. Ja siinä on ollut selkeä hierarkia : ylempi - alempi kuten Jumala - ihminen, Isäntä - työväki, vanhempi - lapset, kenties jopa aviomies ja vaimo..

Sanalla usko on merkityksinä :

- Usko kerralla.. Eli ymmärrä, tottele (tämä on käsky).

- uskollinen eli lojaali, tottelevainen

- uskoton eli pettäväinen, epälojaali, tottelematon

Myöhemmin lienee tullut tämä abstrakti merkitys uskolle eli usko näkymättömään, olemattomaan...
Minusta sanalle usko on ollut siis selkeä arkipäiväisen käytännöllinen merkitys alkujaan.

Siispä sanan etymologiaa tutkittaessa pitää ottaa huomioon myös merkityspuoli.

rcislandlake kirjoitti:Siispä sanan etymologiaa tutkittaessa pitää ottaa huomioon myös merkityspuoli.

Näin pitää. En hahmota, miten Oskoreia liittyy merkitykseltään uskomiseen, vaikka hiukan samalta näyttääkin.

Mainittu germaanin *wunskijan- myös tarkoittaa yleisemmin toivomista: tämä on se verbi josta tulee englannin wish, saksan wünschen, ruotsin önska jne.

Oskoreain oma etymologia ei ole varma ja toiseksi kyse oli laajemmin sanueista.