Vuotso

[jussipussi]

Vuotso, vuohčču (pohjoissaameksi) tarkoittaa yleisen tulkinnan mukaan kapeaa suota, mielellään vieläpä laaksossa olevaa.

Juolahti mieleeni, että pohjoissaamen versio muistuttaa Rahkosen esille tuomaa vanhaa vetokannas sanastoa: "vuoht-".

Karttapaikkaa selailemalla vuotsot ja vastaavat ovat useimmiten tällaisilla vedenjakajilla, parhaimpana esimerkkinä Vuotson kylä, Kitisen ja Luiron latvoilla. Nykyisin todennäköisen vetokannaksen (-suon) paikalla on Vuotson kanava, joka yhdistää jokien latvoilla olevat Porttipahdan ja Lokan tekoaltaat.

Monta muutakin esimerkkiä löytyy, eivätkä suot useinkaan ole kapeita, kuten yleisin etymologia edellytyäisi.

Koska käyttämäni metodi, (sana näyttää samalta) on peräti epätieteellinen kysyisinkin onko tuo Vuotson ja vuoht sanaston yhdistäminen tieteellisesti mahdollista.

Vuotsot lienevät myös nimenomaan soita ei niinkään kuivia kannaksia.

[Kinaporin kalifi]

Vuohto-paikat eivät kai määritelmänomaisesti taas ole taas soita, esim. lahti tai joki voi olla vuohto-, vuotto- tjsp.

[jussipussi]

Vuohto-paikat eivät kai määritelmänomaisesti taas ole taas soita, esim. lahti tai joki voi olla vuohto-, vuotto- tjsp.

Osaatko sanoa, voisivatko nuo sanat olla samaa alkuperää? Vaikka eivät aivan samaa tarkottaisikaan, niin käytännön käyttötarkoitus olisi kuitenkin sama.

[Kinaporin kalifi]

Vuohto-paikat eivät kai määritelmänomaisesti taas ole taas soita, esim. lahti tai joki voi olla vuohto-, vuotto- tjsp.

Osaatko sanoa, voisivatko nuo sanat olla samaa alkuperää? Vaikka eivät aivan samaa tarkottaisikaan, niin käytännön käyttötarkoitus olisi kuitenkin sama.

Jaska tai Pystynen osaavat arvioida asiaa, minä en. Minusta käyttötarkoitus ei kuitenkaan ole sama. Vuohto voi olla ihan muuta kuin suo.

[Jaska]

Vuohto-paikat eivät kai määritelmänomaisesti taas ole taas soita, esim. lahti tai joki voi olla vuohto-, vuotto- tjsp.

Osaatko sanoa, voisivatko nuo sanat olla samaa alkuperää? Vaikka eivät aivan samaa tarkottaisikaan, niin käytännön käyttötarkoitus olisi kuitenkin sama.

Jaska tai Pystynen osaavat arvioida asiaa, minä en. Minusta käyttötarkoitus ei kuitenkaan ole sama. Vuohto voi olla ihan muuta kuin suo.

Vuoht-paikannimet johdetaan kantauralin sanasta *ukti 'tie'. Jos se olisi säilynyt täällä läntisissä kielihaaroissa, se olisi suomessa säännönmukaisesti **uksi : **uhden ja pohjoissaamessa **ovta.

Vuotso, Uosso jne. tulevat myöhäiskantasaamen asusta *vuoččō < keskikantasaame *vaččo, joka tulee luoteisgermaanin sanasta *wātjō- 'märkä' < kantagermaanin *wētjō-.

Teoriassa osa Vuoht-sanoista voisi olla "savolaisväännöksiä" saamen vuotso-sanueesta. Se kuitenkin edellyttäisi, että
- niitä esiintyisi savolaismurteiden alueella;
- savolaiset olisivat lainanneet ne länsisuomalaisilta ja etymologisesti nativisoineet vastaamaan vanhaa sanastoa: mettä, messä ~ mehtä; kattoa, kassoa ~ kahtoa jne.

Mutta maastonkohtinakin 'kulkukannas' ja 'pitkä suo' ovat vastakohtia, joten kartta paljastaisi kyllä nämä erikoistapaukset. Rahkonen 2013 kirjoittaa:

"SPK (2007) esittää, että Vuoht(V)-nimet olisivat peräisin saamen sanasta, joka kantasaamen tasossa palautuu asuun *vuoččō ’pitkä, kapea suo’ (SPK s. v. Vuohtajärvi, Vuohtomäki; Aikio 2006: 12). Äänteellisesti selitys on moitteeton, mikäli oletetaan savolaistyyppistä adaptaatiota *-ts- > -ht-. Vuoht(V)-järvien topografia ei kuitenkaan tue tätä selitystä. Esimerkiksi Reisjärven Vuohtajärven ja Pihtiputaan Vuohtojärven ympäristössä ei ole minkäänlaista suota. Kärsämäen Vuohtojärvi vuorostaan sijaitsee laajalla Vuohtosuolla, joka ei ole millään lailla pitkä ja kapea, siis vuotsomainen. Vastaavaa Karjalan Prääsän piirin Vuoht(V)-nimistöä ei voi selittää savolaisvaikutuksella. Livvin kielessä ei *-ts- > -ht- ole mahdollinen. Sama koskee Hämeenlinnan Vohtenoinen-kannasta, koska hämeen murteessa *-ts- > -tt-. Suomen Vuoht-nimistö liittyy selkeästi kannaksiin (kartta 1). Reisjärven Vuohtajärvi ja läheinen Pihtiputaan Vuohtojärvi yhdistävät kannaksien kautta Kalajoen, Lestijoen ja Kymijoen vesistöt toisiinsa (kartta 2)."

[Kinaporin kalifi]

Vuoht-paikannimet johdetaan kantauralin sanasta *ukti 'tie'. Jos se olisi säilynyt täällä läntisissä kielihaaroissa, se olisi suomessa säännönmukaisesti **uksi : **uhden ja pohjoissaamessa **ovta.

Selitys on tietysti merkityksen osalta looginen ja soveltuneekin uht-tyypin tapauksiin. Vuoht- on taas tältä pohjalta jotenkin kömpelö. Uht- (näin erotuksena ohto-sanastosta, EDIT vrt. esim. Uhtua Tervo ja Ohtua- Vihanti) < oht- <<< akt- ja toisaalta vuoht- < vo:ht- < << akt- tuntuisi jotenkin paremmalta.

[jussipussi]

Minusta käyttötarkoitus ei kuitenkaan ole sama. Vuohto voi olla ihan muuta kuin suo.

Niin mutta käyttötarkoitus on sama, vaikka maaston laatu on eri. Vuoht, jne: vetokannas tai vesistö jonka kautta vaihdetaan toiseen vesistöön.

Vuotso: latvajännkä, jonka kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen.

Mutta maastonkohtinakin 'kulkukannas' ja 'pitkä suo' ovat vastakohtia, joten kartta paljastaisi kyllä nämä erikoistapaukset.

Kts edellä. Ei kai olisi kovin erikoista että toisessa kielessä on ollut Vuoht, sanoja joita lainaava kieli on sitten käyttänyt hieman eri tavalla eli käyttötarkoituksen mukaan, ei maaston muodon mukaan?

Karttapaikasta löytyy kyllä paljon erilaisia vuotsoja. Usein pitkiä ja kapeita, usein aivan vain soita, melko usein niissä on puro ja myös löytyy vedenjakaja jänkkiä.

Sellainen erikoisuus myös, että karttapaikalla *vuots* haku antaa paikannimet käytännössä täysin keminsaamen alueelle. Muutama eteläsuomeen.

[jussipussi]

Ajatus siis on se, että vuotso, joka tätä nykyä ymmärretään pitkänä ja kapeana jänkkänä, olisi alunperin erikoissana latvasuolle, joita on käytetty kuljettaessa vesistöstä toiseen. Tälläiset suot ovat usein pitkiä ja kapeita, johtuen siinä virtaavasta ojasta. Myöhemmin käyttötarkoitus on laventunut käsittämään kaikki pitkät ja kapeat suot.

Vuoht on vetokannas tai kuten Rahkonenkin selittää noissa esimerkeissään latvajärvi tai siitä lähtevä joki, jonka kautta vaihdetaan vesistöä. Mutta ei suo, vaikkakin osa noista esimerkeistä on kyllä latvasoita...

[Jaska]

Minusta käyttötarkoitus ei kuitenkaan ole sama. Vuohto voi olla ihan muuta kuin suo.

Niin mutta käyttötarkoitus on sama, vaikka maaston laatu on eri. Vuoht, jne: vetokannas tai vesistö jonka kautta vaihdetaan toiseen vesistöön.

Vuotso: latvajännkä, jonka kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen.

Mutta maastonkohtinakin 'kulkukannas' ja 'pitkä suo' ovat vastakohtia, joten kartta paljastaisi kyllä nämä erikoistapaukset.

Kts edellä. Ei kai olisi kovin erikoista että toisessa kielessä on ollut Vuoht, sanoja joita lainaava kieli on sitten käyttänyt hieman eri tavalla eli käyttötarkoituksen mukaan, ei maaston muodon mukaan?

Kyllä yleensä merkitysero maastonmuodossa on olennainen tekijä, vaikka "funktio" olisi sama. Venereitti ei ole tie; vain maareitti on tie. Kannas ei ole salmi jne., vaan nämä nimetään aina eri sanoilla.

Karttapaikasta löytyy kyllä paljon erilaisia vuotsoja. Usein pitkiä ja kapeita, usein aivan vain soita, melko usein niissä on puro ja myös löytyy vedenjakaja jänkkiä.

Sellainen erikoisuus myös, että karttapaikalla *vuots* haku antaa paikannimet käytännössä täysin keminsaamen alueelle. Muutama eteläsuomeen.

Se johtuu siitä, että suomen murteissa ei vanhastaan ollut *ts:ää, vaan se on lähes kaikkialla nuori. Länsimurteissa vanha affrikaatta *cc on edustunut tt:nä tai ss:nä tai spiranttina kuten Raumalla; savolaismurteissa ht:nä. Vain kaakkoisimmissa murteissa on "aina" ollut ts.

Useimpiin murteisiin uusi ts on tullut vasta nuorien lainasanojen mukana; Kemin Lapissa esimerkiksi saamelaisten lainasanojen mukana.

Sekin pitää muistaa, ettei alkuperäistä merkitystä voi venyttää äärikauas. Vuotson alkuperä on germaanin sanassa 'märkä'; vrt. myös suomen murteiden vataja 'vesiperäinen, alava maa'. Vuotsokin on voinut etelämpänä olla alkuaan minkälainen tahansa suo tai kosteikko, ja vasta myöhemmin sen tarkoite on ehkä kaventunut entisestään. Vaikka etelänkin paikannimissä se saattaa liittyä jo kapeisiin soihin.

[jussipussi]

Ok, mennään näillä.

[Kinaporin kalifi]

Ok, mennään näillä.

No ei tod:

Spekulatiivinen rekonstruktio aktV (vrt. ukti "tie"), jonka pohjalta:

- a > o, vrt. ohtua-
- a > vo, vrt. vuohto, siis < *vo:hto, *voohto
- kt > ht
- mutta ei ti > si, joten V ei ole i, vaan ehkä o tai u, vrt. vuohto, uhtua

< ?*akto, *aktu, ehkä jopa *< ?*akta ja taka-a olisi muuntunut vokaaliharmonian pohjalta?

a > o ja a > vo ovat jotain merjan ja saamen suuntaisia muunnoksia, kt > ht viiteryhmän tasolla ainakin minulle tässä vaiheessa epäselvä. Ei siis kuitenkaan imsua.

P.S. voisikohan vuohto-nimistö osoittaa reittiä, jolla vene vedettiin telapuille kannaksen ylittämistä varten?

"PU * ikta1­ ~ * ikta2­ ‘to hang up’ > Fi ahtaa ‘to cram, stuff (dial.) to hang up (a net), to set up(a trap)’, SaaS voektenje ‘pole for hanging up nets’ (PSaa *vuoktńe), MdM aft- ‘to setup (a net, a trap)’, MariE okt4š ‘trap; noose’ (PMari *å/oktš), Komi okt n ‘to set up (atrap)’, KomiUS o"kt n ‘to set up (a trap)’ (PKomi *okt- <PPerm *kt­), KhV γt- ‘tohang up’, KhKaz ĭχt- ‘to hang up’ (PKh *γt­), PSam * tå- ‘to hang up’ [UEW: 506;Sammallahti 1988: 536"

Mikhail Zhivlov Russian State University for the Humanities; School for Advanced Studies in the Humanities, RANEPA (Moscow); zhivlov@yandex.ru Studies in Uralic vocalism III*

Jotain Volhavan suuntaan siis ehkä: vähän saamea, vähän imsua?

Lissee EDITtiä :

PU *ikta- ‘to hang up’ > PFi *akta­, PSaa *vuoktń, PMd *avt­, PMari *å/oktš, PPerm *kt­,PKh *γt­, PSam * tå­;

[Jaska]

Ok, mennään näillä.

No ei tod:

Spekulatiivinen rekonstruktio aktV (vrt. ukti "tie"), jonka pohjalta:

- a > o, vrt. ohtua-
- a > vo, vrt. vuohto, siis < *vo:hto, *voohto
- kt > ht
- mutta ei ti > si, joten V ei ole i, vaan ehkä o tai u, vrt. vuohto, uhtua

< ?*akto, *aktu, ehkä jopa *< ?*akta ja taka-a olisi muuntunut vokaaliharmonian pohjalta?

a > o ja a > vo ovat jotain merjan ja saamen suuntaisia muunnoksia, kt > ht viiteryhmän tasolla ainakin minulle tässä vaiheessa epäselvä. Ei siis kuitenkaan imsua.

P.S. voisikohan vuohto-nimistö osoittaa reittiä, jolla vene vedettiin telapuille kannaksen ylittämistä varten?

"PU * kta1­ ~ * kta2­ ‘to hang up’ > Fi ahtaa ‘to cram, stuff; (dial.) to hang up (a net), to set up(a trap)’, SaaS voektenje ‘pole for hanging up nets’ (PSaa *vuoktń), MdM aft- ‘to setup (a net, a trap)’, MariE okt4š ‘trap; noose’ (PMari *å/oktš), Komi okt n ‘to set up (atrap)’, KomiUS o"kt n ‘to set up (a trap)’ (PKomi *okt- <PPerm *kt­), KhV γt- ‘tohang up’, KhKaz ĭχt- ‘to hang up’ (PKh *γt­), PSam * tå- ‘to hang up’ [UEW: 506;Sammallahti 1988: 536"

Mikhail Zhivlov Russian State University for the Humanities; School for Advanced Studies in the Humanities, RANEPA (Moscow); zhivlov@yandex.ruStudies in Uralic vocalism III*

Jotain Volhavan suuntaan siis ehkä: vähän saamea, vähän imsua?

Ei huono suunta!
Jokin *akta-tyyppinen sana sopineisi tosiaan lähtömuodoksi. Ims. ahtaa-sanan laajalevikkisin merkitys on 'virittää pyydys'... ja äänteellisesti alkuaan ensitavun *ë (perinteisesti *ï). On vaikea selittää tämän toiminnon leimautuneen nimenomaan kannaksiin, jollaisia ne nimetyt paikat ovat.

Mitään parempaa sanaa kuin *ukti 'tie' ei näytä toistaiseksi olevan tarjolla. Saamessahan *u > *o, joten samanlainen kehitys on mahdollinen merjalaiskielissäkin.

[Kinaporin kalifi]

On vaikea selittää tämän toiminnon leimautuneen nimenomaan kannaksiin, jollaisia ne nimetyt paikat ovat.

Mitään parempaa sanaa kuin *ukti 'tie' ei näytä toistaiseksi olevan tarjolla. Saamessahan *u > *o, joten samanlainen kehitys on mahdollinen merjalaiskielissäkin.

Eiköhän kyse ole vakiintuneista telataipaleista veneitä varten ja ukti on kyllä selvästi huonompi lähtökohta kuin ikta. Vuohto olisi siis EDIT telapuille nostopaikka tai telataival.



"Kauppiailla oli usein oma vene mukana ja sen saaminen maanselän yli vaati tiettyjä erityistoimenpiteitä. Oletettavaa on, että kaikilla pääreittien varrella sijainneilla vesistöjakajan ylityskohdissa on ainakin jossain vaiheessa ollut veto- tai telataival."

VIENAN REITTIEN JÄLJILLÄ – Katsaus Vienan kauppareittien historiaan, merkitykseen Kainuun asutuksessa sekä kartografinen johdatus aiheeseen

Museovirasto 15.7.2009 Muinaisjäännösten hoitoyksikkö Laatija: FM Jouni Toivanen

[Jaska]

On vaikea selittää tämän toiminnon leimautuneen nimenomaan kannaksiin, jollaisia ne nimetyt paikat ovat.

Mitään parempaa sanaa kuin *ukti 'tie' ei näytä toistaiseksi olevan tarjolla. Saamessahan *u > *o, joten samanlainen kehitys on mahdollinen merjalaiskielissäkin.

Eiköhän kyse ole vakiintuneista telataipaleista veneitä varten ja ukti on kyllä selvästi huonompi lähtökohta kuin ikta. Vuohto olisi siis telapuu.

"Kauppiailla oli usein oma vene mukana ja sen saaminen maanselän yli vaati tiettyjä erityistoimenpiteitä. Oletettavaa on, että kaikilla pääreittien varrella sijainneilla vesistöjakajan ylityskohdissa on ainakin jossain vaiheessa ollut veto- tai telataival."

Joitain ongelmia:
1. Miten johdat uskottavasti merkityksen 'telataival' merkityksestä 'virittää pyydys' tai edes merkityksestä 'ahtaa'?
2. Miten niin *ukti on huonompi? Merkityksen osalta se on on paljon parempi, ja äänneasun kannalta toistaiseksi aivan mahdollinen. Ellei voida osoittaa merjalaiskielissä tapahtuneen *u:lle jokin muu muutos kuin > *o(o).
3. Miten Uht-nimet selittyisivät alkuperäisestä *a:sta?

[Kinaporin kalifi]

Joitain ongelmia:...

"1. Miten johdat uskottavasti merkityksen 'telataival' merkityksestä 'virittää pyydys' tai edes merkityksestä 'ahtaa'?"

Proto: *akta
English meaning: hang up, put up (a trap, net)
German meaning: aufhängen, -stecken, -stellen (Falle,Netz)
Finnish: ahta- 'drängen, (zusammen)packen, (voll)stopfen, (zusammen)pferchen', ahtaa- 'Riege aufstecken'
Estonian: ahta-, ahti- 'aufstecken (Getreide zum Darren)'
Saam (Lapp): wŭ͕o͕kχtȧje, wŭ͕o͕kχtȧŋ͕́ɛ̮ (Wfs.) 'in die Erde eingeschlagener Pfahl zum Aufhängen und Trocknen der Netze'
Mordovian: afto- (M) 'поставить сеть, капкан', aftuma (E), aftoma (M) (SKES) 'Netz'
Mari (Cheremis): opte- (KB U B) 'legen; gießen, schütten (Wasser, Getreide), errichten, stellen, aufladen', (B) optoš, optǝ̑š, (Č) oktǝ̑š 'петля для ловли уток'
Komi (Zyrian): okti̮- (S Lu.) 'eine Falle od. ein Fangeisen) aufstellen', o̯kti̮- (SO) 'насторожить звероловное оружие', okta (V) 'Falle', okti̮m- (Ud.) 'großer Haken (Angel) an einer Schnur zum Fangen von Fischen'
Khanty (Ostyak): i̮ɣǝt- (V), eχǝt- (DN), ĭχǝt- (Kaz.) 'aufhängen'
Sammalahti's version: *i6kta - mit Sam.!
References: FUV; SKES; КЭСКЯ; DEWO 49; Collinder Comp.Gr. 84; ИВПЯ 57

Vuohto-paikoissa vene siis nostetaan siellä tunnetusti olevien telojen päälle, aktahan ei verbinä sellaisenaan erottele mitä nostetaan. Mielikuvissa sanavalintaa ehkä tukee se, että lintujen pyydystämistä varten ylös viritetyt verkot roikkuvat telojen kaltaisten salkojen varassa. Ahtimet purjelaivoissa olivat sittemmin raakapurjeen levittämistä varten kiinnitettyjä köysiä, mutta aiemmin tietääkseni korkeissa raakatakiloissa käytettiin myös ahdintankoja, joilla purjeen tuulenpuolen sivua käännettiin luovilla tuulta vasten jne. Ei tässä minusta mitään ongelmaa ole, vrt. "Saam (Lapp): wŭ͕o͕kχtȧje, wŭ͕o͕kχtȧŋ͕́ɛ̮ (Wfs.) 'in die Erde eingeschlagener Pfahl zum Aufhängen und Trocknen der Netze'".

"2. Miten niin *ukti on huonompi? Merkityksen osalta se on on paljon parempi, ja äänneasun kannalta toistaiseksi aivan mahdollinen. Ellei voida osoittaa merjalaiskielissä tapahtuneen *u:lle jokin muu muutos kuin > *o(o)."

Koska se on äänteellisesti huonompi suhteessa vuohtoon, enkä ole ihan vakuuttunut siitä, että merkityskään olisi sen parempi. Vuohtohan ei ole tie, vaan venetaival. Johdapa uktista vuohto.

"3. Miten Uht-nimet selittyisivät alkuperäisestä *a:sta?"

Joko ohtua-tyypin nimistä on tullut uhtuoita siksi, että vältetään otso > ohto-sanuetta tai sitten nimenomaan esim. uhtua ja mm. Rahkosen esille tuoma Ohtimus ovat ukti-sanoja, onhan se mahdollista. Vuohto taas ei kuitenkaan olisi ukti-sana. Ehkä ikta>akta on telataival, ukti taas vetotaival?

[jussipussi]

Tuli mieleen, että miksi vuoht, ukti, jne halutaan yhdistää kuivalle maalle? Mikseivät ne voi olla vesistönimiä? Juuri niitä latvavesiä joiden kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen. Ainakin nuo Rahkosen esimerkit Suomesta ovat vesistöjä.

[Kinaporin kalifi]

Tuli mieleen, että miksi vuoht, ukti, jne halutaan yhdistää kuivalle maalle? Mikseivät ne voi olla vesistönimiä? Juuri niitä latvavesiä joiden kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen. Ainakin nuo Rahkosen esimerkit Suomesta ovat vesistöjä.

Onhan esim. Vuottojoki < *Vuohtojoki vesistönimi, mutta Vuottosuon < * Vuohtosuo yli on silti pitänyt taivaltaa edetessä joelta kohti etelää. Taipale on siis nimennyt joen, ei joki taipaletta.

[jussipussi]

Tuli mieleen, että miksi vuoht, ukti, jne halutaan yhdistää kuivalle maalle? Mikseivät ne voi olla vesistönimiä? Juuri niitä latvavesiä joiden kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen. Ainakin nuo Rahkosen esimerkit Suomesta ovat vesistöjä.

Onhan esim. Vuottojoki < *Vuohtojoki vesistönimi, mutta Vuottosuon < * Vuohtosuo yli on silti pitänyt taivaltaa edetessä joelta kohti etelää. Taipale on siis nimennyt joen, ei joki taipaletta.

Tässäkin esimerkissäsi taival on kuitenkin suo, eli märkä paikka. Ei kannas tai kuiva paikka.

Muutenkin eikös tuo oli jonkin sortin kehäpäätelmä? Olettaen siis, että keskustellaan siitä, onko vuoht taipaleen vai sellaisen latvaveden nimi, jonka kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen.

[Jaska]

Tuli mieleen, että miksi vuoht, ukti, jne halutaan yhdistää kuivalle maalle? Mikseivät ne voi olla vesistönimiä? Juuri niitä latvavesiä joiden kautta vaihdetaan vesistöstä toiseen. Ainakin nuo Rahkosen esimerkit Suomesta ovat vesistöjä.

Onhan esim. Vuottojoki < *Vuohtojoki vesistönimi, mutta Vuottosuon < * Vuohtosuo yli on silti pitänyt taivaltaa edetessä joelta kohti etelää. Taipale on siis nimennyt joen, ei joki taipaletta.

Vuotto-nimet luultavammin liittyisivät vuotso-sanueeseen kuin vuoht-elementtiin. Itämerensuomessahan ht oli aivan mahdollinen ja säilyi (vanhoista < *kt, *št). Eli tässä tapauksessa sitten Vuottosuo olisikin se ensisijainen nimi.

[Jaska]

Joitain ongelmia:...

"1. Miten johdat uskottavasti merkityksen 'telataival' merkityksestä 'virittää pyydys' tai edes merkityksestä 'ahtaa'?"

Proto: *akta
English meaning: hang up, put up (a trap, net)
German meaning: aufhängen, -stecken, -stellen (Falle,Netz)
Finnish: ahta- 'drängen, (zusammen)packen, (voll)stopfen, (zusammen)pferchen', ahtaa- 'Riege aufstecken'
Estonian: ahta-, ahti- 'aufstecken (Getreide zum Darren)'
Saam (Lapp): wŭ͕o͕kχtȧje, wŭ͕o͕kχtȧŋ͕́ɛ̮ (Wfs.) 'in die Erde eingeschlagener Pfahl zum Aufhängen und Trocknen der Netze'
Mordovian: afto- (M) 'поставить сеть, капкан', aftuma (E), aftoma (M) (SKES) 'Netz'
Mari (Cheremis): opte- (KB U B) 'legen; gießen, schütten (Wasser, Getreide), errichten, stellen, aufladen', (B) optoš, optǝ̑š, (Č) oktǝ̑š 'петля для ловли уток'
Komi (Zyrian): okti̮- (S Lu.) 'eine Falle od. ein Fangeisen) aufstellen', o̯kti̮- (SO) 'насторожить звероловное оружие', okta (V) 'Falle', okti̮m- (Ud.) 'großer Haken (Angel) an einer Schnur zum Fangen von Fischen'
Khanty (Ostyak): i̮ɣǝt- (V), eχǝt- (DN), ĭχǝt- (Kaz.) 'aufhängen'
Sammalahti's version: *i6kta - mit Sam.!
References: FUV; SKES; КЭСКЯ; DEWO 49; Collinder Comp.Gr. 84; ИВПЯ 57

Vuohto-paikoissa vene siis nostetaan siellä tunnetusti olevien telojen päälle, aktahan ei verbinä sellaisenaan erottele mitä nostetaan. Mielikuvissa sanavalintaa ehkä tukee se, että lintujen pyydystämistä varten ylös viritetyt verkot roikkuvat telojen kaltaisten salkojen varassa. Ahtimet purjelaivoissa olivat sittemmin raakapurjeen levittämistä varten kiinnitettyjä köysiä, mutta aiemmin tietääkseni korkeissa raakatakiloissa käytettiin myös ahdintankoja, joilla purjeen tuulenpuolen sivua käännettiin luovilla tuulta vasten jne. Ei tässä minusta mitään ongelmaa ole, vrt. "Saam (Lapp): wŭ͕o͕kχtȧje, wŭ͕o͕kχtȧŋ͕́ɛ̮ (Wfs.) 'in die Erde eingeschlagener Pfahl zum Aufhängen und Trocknen der Netze'".

Tuo ei ole alkuaan mikään "yleisnostamisen" verbi, vaan kaikkialla hyvinkin spesifi virittämisen sana. Rekonstruoidun hakusanan merkitys on tuossa vain jätetty turhan väljäksi tytärkieliin verrattuna.

Kuivauspaalusta on silti pitkä matka telakannakseen. Siirtymän voisi ymmärtää ilman aasinsiltoja, jos sanan alkuperäinen merkitys olisi 'paalu, pölkky'. Nyt etenkin jos oletetaan hyvin yleistä verbiä 'nostaa', niin siitähän voisi "helposti" johtaa kaikki suomen kielen sanojen merkitykset aasinsiltojen kautta: kaikkeahan voi nostaa!

Uskottava merkityksenkehitys on sellainen, jossa ei tarvitse turvautua aasinsiltoihin vaan riittää yhden askeleen siirtymä.

"2. Miten niin *ukti on huonompi? Merkityksen osalta se on on paljon parempi, ja äänneasun kannalta toistaiseksi aivan mahdollinen. Ellei voida osoittaa merjalaiskielissä tapahtuneen *u:lle jokin muu muutos kuin > *o(o)."

Koska se on äänteellisesti huonompi suhteessa vuohtoon, enkä ole ihan vakuuttunut siitä, että merkityskään olisi sen parempi. Vuohtohan ei ole tie, vaan venetaival. Johdapa uktista vuohto.

Pysyn toistaiseksi Rahkosen töissä.
'Kannas'-merkitystä hän perustelee sillä, että Vuoht-nimiä on järvien välisen kannaksen kummallakin puolella. Samanlaista käyttöä nimielementillä on myös Pohjois-Venäjällä Pinegalle ja Ylä-Volgalle asti.

Kantauralin *ukti 'tie, polku' -sanalla on hantissa ja mansissa maastokäyttöä, mm. merkityksiä 'kannas kahden veden välissä' ja 'vesireitti kahden järven välissä'. Käytännössä siis käyttö on aivan sama kuin Vuoht-nimistössä!

Äänteellisesti homma mutkistuu erilaisista varianteista: vuoht-, oht-, uht-. Nämä voivat olla peräisin eri kielistä tai suodattuneet eri kielten läpi (venäjän, saamen tai itämerensuomen). Vokaalit kuitenkin edustavat kahta ylintä korkeusastetta, joten ne on helpointa selittää *o:sta tai *u:sta (toki huomioiden tunnetut äänteenmuutokset). Esim. uht-varianttia ei voi selittää muutoksella *a > *oo.