Muinainen Suomi

Akulov & Efimova 2019:
Hydronymy of Yeniseian origin in the basin of Oka river
https://www.academia.edu/41441720/Hydro ... _Oka_river

Kirjoittajat esittävät mahdollisesti jeniseiläiseen kielikuntaan palautuvan loppuelementin Okajoen paikannimistöstä. Kyse on Gus-sivujoen alueesta:

"In the basin of Oka river there are some rivers which names end with -ul/-ur: Chistur, Dandur, Mokshur, Nasmur, Ninur, Pynsur, Shershul. These hydronyms look much alike hydronyms of Yeniseian origin which exist in Siberia (for instance: Agul, Langur and so on). The ending of -ur/-ul looks much alike Yeniseian root “water” that has the following forms in different Yeniseian idioms: ul/ūl/ūr/kul."

Tämä nimenloppuinen elementti yksinään on kuitenkin aika heikko todiste. Asia muuttuisi, jos joennimien alkuosillekin löytyisi jeniseiläiskielistä selitys.

Kirjoittajat itse yhdistävät nimet kuoppakeraamiseen kulttuuriin, mutta nuorempi vaihtoehto siperialaisvaikutteille olisi Seima-Turbino-ilmiö: Seiman löytöpaikka sijaitsee juuri Okajoella. Tämä kauppaverkosto sai pronssiin tarvittavan tinan Altain-Sajanin seudulta, jonka kautta jeniseiläiset kielet ovat levinneet pohjoiseen.

Toisaalta jeniseiläiset on yhdistetty myös hunnien liittoutumaan, jolloin jeniseiläinen vaikutus Euroopan puolella voisi liittyä vasta Volgan Bolgariaan.
https://www.academia.edu/39959864/Xia_a ... tymologies

Jos joku onnistuisi löytämään kantajeniseiläisistä rekonstruktioista uskottavia selityksiä noiden joennimien alkuosille, saisi jätettyä jälkensä historiaan!
https://www.researchgate.net/publicatio ... omparisons

Jaska kirjoitti:Kirjoittajat itse yhdistävät nimet kuoppakeraamiseen kulttuuriin, mutta nuorempi vaihtoehto siperialaisvaikutteille olisi Seima-Turbino-ilmiö: Seiman löytöpaikka sijaitsee juuri Okajoella. Tämä kauppaverkosto sai pronssiin tarvittavan tinan Altain-Sajanin seudulta, jonka kautta jeniseiläiset kielet ovat levinneet pohjoiseen.

Toisaalta jeniseiläiset on yhdistetty myös hunnien liittoutumaan, jolloin jeniseiläinen vaikutus Euroopan puolella voisi liittyä vasta Volgan Bolgariaan.

Itselleni tuli juuri samat vaihtoehtoiset selitykset mieleen, erityisesti jälkimmäinen suhteessa nimien rajattuun levikkiin tuntuisi luontevalta. Luulen kuitenkin että hunnivaihe edeltää Bolgaria, joka taitaa olla jo enemmänkin oghur-turkin puhujien puuhia.

Näköjään jeniseiläiskielten sukuhaaraa, obilaisia kieliä, on puhuttu Uralilla asti lännessä:
https://www.veche.net/ochets/background

Tai tuon mukaan vielä on joitain pohjoisvenäjä-očets-kaksikielisiä ihmisiä.

Nyt voin rehellisesti sanoa, etten kyllä ole ikinä kuullutkaan moisesta kielestä. Ei sitä tunne edes englanninkielinen Wikipedia.

MUOX: ja syykin selvisi! Kieli on keinotekoinen.
"Očets is an artificially-constructed language"
Oli kyllä ihan uskottavat vertailut jeniseiläiskielten sanastoon ja kielioppiin.

Jeniseiläinen rekonstruktio vesi-sanalle on *xur, mutta kyllä ul- tai -ur-yhdistelmän tapaista veteen viiittavaa sanajuurta esiintyy muissakin kielissä:
armeeni yuṙtʰi kasteltu
sumeri urin vesi
hunza hurtá märkä, huróġo hiki
baski hur, ur vesi
avaari ħor järvi
halha xur sade, ursa- virrata
burjaatti ulam vuono,
manchu ulā joki, ulen kanaali
nanai ularịkō märkä
kore ŏru jää
japani kōri jää

Sitä paitsi onhan ugrilaisillakin kielillä sopiva sana tähän yhteyteen:
itähanti ùrɨ, pohjoishanti & Kazymin hanti wǝri järveksi muuttunut joki, hanti DN urə lammeksi kasvanut joen lahti

Ajatus jeniseiläis-ainulais-minoalaisesta kielikunnasta on aika raju.

Ei ihme, että Alexander Akulov on "independent scholar".

Hän on kehittänyt ilmeisesti melko yksinkertaisen menetelmän, jolla voi selvittää kaikkien kielten sukulaisuussuhteet 50 000 vuoden taakse. Menetelmän nimi on Verbal Grammar Correlation Index (VGCI).

Kristiina kirjoitti:Jeniseiläinen rekonstruktio vesi-sanalle on *xur, mutta kyllä ul- tai -ur-yhdistelmän tapaista veteen viiittavaa sanajuurta esiintyy muissakin kielissä:
armeeni yuṙtʰi kasteltu
sumeri urin vesi
hunza hurtá märkä, huróġo hiki
baski hur, ur vesi
avaari ħor järvi
halha xur sade, ursa- virrata
burjaatti ulam vuono,
manchu ulā joki, ulen kanaali
nanai ularịkō märkä
kore ŏru jää
japani kōri jää

Kiitos, erittäin havainnollista. Tästä nähdään, miten tulkinnanvaraiseksi todistus jää yhden hyvin lyhyen paikannimielementin perusteella.

Kristiina kirjoitti:Lisäksi hänen ajatuksensa jeniseiläis-ainulais-minoalaisesta kielikunnasta on aika raju.

Ei ihme, että Alexander Akulov on "independent scholar".

Ohhoh! Mies esittää myös kildininsaamen alueelta ainulaista substraattia.
https://www.academia.edu/44112979/Subst ... B%80%C5%8B

Itsenäisenä tutkijana en kuitenkaan jaa käsitystä kyseisen tittelin epäilyttävyydestä. Kunhan olisi näyttöä kielitieteellisestä koulutuksesta, mikä ilmeisesti tuolta herralta puuttuu...

Kristiina kirjoitti:Hän on kehittänyt ilmeisesti melko yksinkertaisen menetelmän, jolla voi selvittää kaikkien kielten sukulaisuussuhteet 50 000 vuoden taakse. Menetelmän nimi on Verbal Grammar Correlation Index (VGCI).

Joo, miehen sanavertailut ovat kyllä aika kritiikittömiä.