Sofia Hopiavuori
Maisterintutkielma
Suomenkieli
Kieli- ja viestintätieteiden laitos
Jyväskylän yliopisto
Kevät 2021
ALAVUDEN VESISTÖNIMISTÖN
ETYMOLOGIAT JA NIIDEN KIELELLISESTI
ERILÄHTÖISET KERROSTUMAT
Etymologioita ovat esimerkiksi: • Haaroon/ojanne ~ laajemmin nimistössä tavattu, yleiskielen haara • Ille/röömin/lampi < muin. ruots. illder ’paha, ilkeä’, ruots. murt. iller ’ond, elak, svår’, ruotsin ström ’virta’ • Jääskän/järvi < sukunimi Jääskä • Kaides/koski, -oja, -puro, Kairesluoama < pohjoissaamen skáidi ’ jokihaarojen välinen maa, niemi’ • Korteslampi ~ yleiskielen korte ’ontto- ja nivelikäsvartiset, pitkäjuurakkoiset sanikkaiset’ • Paats/joki < saamen ’käpyä’ merkitsevät bāccak (pohjoissaame) ~ paaccah (inarinsaame) ym. • Röön/oja < ruotsin rö ’ruoko, korsi’ vrt. paikannimi Röö/neva • Tevapuro < suomen kielestä kadonnut teva ’hirvisonni’. Alavuden vesistönimistön suomen kieleen pohjautuvia nimiä on 60–69%, saamelaisperäisiä 8% ja ruotsinkieleen pohjautuvia 2–3% sekä erikseen henkilönnimiin pohjautuvia nimiä 17–22%
Alavuden vesistönimistön tutkimus on ajankohtainen, sillä aihe kytkeytyy tulossa
olevaan, asutushistoriaa laajemmin käsittelevään Matti Leiviskän väitöskirjaan Pohjanmaan
synty – Asutus- ja väestöliikkeet Etelä-Pohjanmaalla keskiajalta 1600-luvulle (ks. Leiviskä).
Väitöskirjassa selvitetään Etelä-Pohjanmaan asutushistoriaa nimistöntutkimuksen pohjalta, ja
aineistona on 1500–1600-luvun asutusnimiä sekä vanhoja luontonimiä. Erityisesti Leiviskän
väitöskirja painottaa Kyrönjokilaakson, Lapuanjokilaakson ja Vöyrinjokilaakson nimistöä.
Väitöskirja julkaistaneen myöhemmin vuonna 2021. (ks. Leiviskä.) Leiviskän väitöskirja
tarjoaa ilmestyessään kiinnostavaa vertailupohjaa myös tämän tutkielman tuloksille (Alavus
sijaitsee Lapuanjoen alkulähteillä), sillä väitöskirjan tulosten perusteella tutkielmani
etymologioita pystytään kytkemään osaksi eteläpohjalaista asutushistoriaa.