Muinainen Suomi

Näin ajankohdan kunniaksi rupesin pohtimaan joulu-sanan tuloa suomeen. Ymmärtääkseni tämä on sama sana kuin ruotsin jul ja se taas periytyy jostain varhemmasta germaanisanasta siten, että Yule-juhlassa on kyse samasta juhlasta. Joulu olisi siis yhteisgermaaninen keskitalven juhla, jonka ajankohta arvatenkin alun perin määräytyi talvipäivänseisauksen perusteella.

Olisi mielenkiintoista kuulla lisätietoa, esim. milloin sana on lainattu itämerensuomeen?

Muistelisin, että diftongi /ou/ on sanassa suomenruotsalainen murrepiirre (muinaisnorjassa oli jól), eli ei tämä kovin varhainen sana taida olla. Ehkä 2. vuosituhannen puolella?

Varhempi mutta samaa juurta on sitten juhla.

Virolainen wikipedia tietää seuraavaa:

http://et.wikipedia.org/wiki/J%C3%B5ulud

Sõna jõul on eesti keelde arvatavasti laenatud muinasskandinaavia keelest tuhatkond aastat tagasi. "Talistepüha" oli levinum nimetus Lõuna-Eestis.

Vaikka en viroa osaakaan, niin luulisin tuossa sanottavan, että sana jõul lainattiin viroon luultavasti noin tuhatkunta ajastaikaa sitten muinaisskandinaavista. Lounais-Virossa käytettiin nimitystä "Talistepüha".

pektopah kirjoitti:Virolainen wikipedia tietää seuraavaa:

http://et.wikipedia.org/wiki/J%C3%B5ulud

Sõna jõul on eesti keelde arvatavasti laenatud muinasskandinaavia keelest tuhatkond aastat tagasi. "Talistepüha" oli levinum nimetus Lõuna-Eestis.

Vaikka en viroa osaakaan, niin luulisin tuossa sanottavan, että sana jõul lainattiin viroon luultavasti noin tuhatkunta ajastaikaa sitten muinaisskandinaavista. Lounais-Virossa käytettiin nimitystä "Talistepüha".

Lõuna = etelä, muuten oikein.

Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.

Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.

*jehwla = [jehʷla], ei [jehula]. Germanistiikassa näkee w:tä tässä yläindeksillä tai ilman, näiden välillä kun ei ole ollut kontrastia. Jossain vaiheessa nämä ovat tavun alussa auenneet konsonanttiyhtymiksi: *kʷ *gʷ >> *hw *kw (IE *gʷen- > ruots. kvinna, yms) mutta tavunloppuisina mitään todisteita tuollaisesta ei ymmärtääkseni ole.

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.

*jehwla = [jehʷla], ei [jehula]. Germanistiikassa näkee w:tä tässä yläindeksillä tai ilman, näiden välillä kun ei ole ollut kontrastia. Jossain vaiheessa nämä ovat tavun alussa auenneet konsonanttiyhtymiksi: *kʷ *gʷ >> *hw *kw (IE *gʷen- > ruots. kvinna, yms) mutta tavunloppuisina mitään todisteita tuollaisesta ei ymmärtääkseni ole.

OK, jos pyöreähuulisuus on liittynyt kiinteästi konsonanttiin, se on hyvinkin voinut pyöristää edeltävän vokaalin.

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.

OK! Sitten asia näyttää selvältä.

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.

OK! Sitten asia näyttää selvältä.

Kiinnostavaa! Muinaisislannissa (=muinaisnorjassa) jól äännettiin [jool], mutta nykyislannissa [joul].

Eli jos lainautuminen on tapahtunut ~kantagermaanista, niin milloin ja millä alueella?

Mikä on "talistepyhä"?

JakomäenNeruda kirjoitti:Eli jos lainautuminen on tapahtunut ~kantagermaanista, niin milloin ja millä alueella?

Mikä on "talistepyhä"?

Se näyttäisi olevan viron murre-edustuksen perusteella "talvistenpyhä":
http://et.wikipedia.org/wiki/J%C3%B5ulud

Ilmeisesti juhla-sanan germaanisessa lähtöasussa ei ole tapahtunut kummoisia muutoksia ennen luoteisgermaanista(?) *h:n katoa - sana voisi siis olla kai lainattu vielä ajanlaskun alun jälkeenkin. Lainautumispaikka voisi olla Lounais-Suomi, jossa on vanhoja germaanisia paikannimiä, tai miksei Viron rannikkokin.