Muinainen Suomi

Saamelaisperäinen vesiputousta tarkoittava sana on Kuusamon seudulla muuntautunut muotoon Köngäs.
Miten Jaska selittäisi sanan muuntautumisen reitin Keävngis -> Köngäs ?

Eli lähinnä: Miksi eä-diftongi muuttui ö:ksi ja i -kirjain ä:ksi ?

Näitä köngäs-sanoja löytyy Kemijoen Auttin -seudulta muutama, omien esivanhempieni sukujen seuduilta.
Tunnetuin niistä lienee Auttinköngäs, joka on jonkinlainen nähtävyyskin. Ja se tottatosiaan on vesiputous.
Mutta sitten on Auttinköngästä ympäröivät Könkäänvaara ja Könkäänlamminvaara.

Jatkumoa.. Löytyykö muita sanoja, joissa saamelainen eä -> ö, i -> ä ?
Vesiputousta tarkoittava sana Keävngis/Köngäs esiintyy muualla Kemin Lapissa ilmeisesti samanlaisena Kuusamosta Utsjoelle ja Kittilästä Sallaan.
https://www.suomenvesiputoukset.fi/vesi ... akoengaes/

rcislandlake kirjoitti:Saamelaisperäinen vesiputousta tarkoittava sana on Kuusamon seudulla muuntautunut muotoon Köngäs.
Miten Jaska selittäisi sanan muuntautumisen reitin Keävngis -> Köngäs ?

Eli lähinnä: Miksi eä-diftongi muuttui ö:ksi ja i -kirjain ä:ksi ?

Näitä köngäs-sanoja löytyy Kemijoen Auttin -seudulta muutama, omien esivanhempieni sukujen seuduilta.
Tunnetuin niistä lienee Auttinköngäs, joka on jonkinlainen nähtävyyskin. Ja se tottatosiaan on vesiputous.
Mutta sitten on Auttinköngästä ympäröivät Könkäänvaara ja Könkäänlamminvaara.

Jatkumoa.. Löytyykö muita sanoja, joissa saamelainen eä -> ö, i -> ä ?
Vesiputousta tarkoittava sana Keävngis/Köngäs esiintyy muualla Kemin Lapissa ilmeisesti samanlaisena Kuusamosta Utsjoelle ja Kittilästä Sallaan.
https://www.suomenvesiputoukset.fi/vesi ... akoengaes/

Suomen murteiden sanakirjassa on kaksikin köngäs-sanaa; toinen on varsinaissuomalainen ja merkitsee 'kumpua, mäkeä' ja liittyy sanoihin könkä, könkämä jne. Lappilainen sana köngäs merkitsee 'vesiputous', ja se on lainattu saamesta.

Tässä äännekorvauksessa olennainen on tavunloppuinen *v, joka on jäänyt suomen sanassa ilman konsonanttikorvaajaa. Sen pyöreys kuitenkin selittänee ensitavun vokaalin pyöristymisen, eli *eav --> ö. Paikannimissä olisi öy-korvaus ainakin nimessä Köyliö <-- *keavlee.

Tuo *eav on joka tapauksessa sen verran harvinainen äänneyhtymä lainasanoissa, etten osaa sanoa, onko se poikkeuskorvaus vai säännöllinen. En tähän hätään löydä vastaesimerkkejäkään, joissa *eav olisi --> eu.

Toisen tavun vokaaleissa on niin paljon kirjavuutta, että ainakin saamen *ë:n osalta (jollainen tässäkin sanassa oli) vaihtoehtoja oli useita: e, i, o, u. Ehkä huulikonsonantin (m, p) lähellä on suosittu pyöreää vokaalia, mutta tätä ei liene tutkittu. Suomen sanan ä voisi myös edustaa säilynyttä *ë:tä, mikä viittaisi itäisempään lähtökieleen. Savukosken- ja sompionsaamen näytteissä kirjaaja on kuullut tämän vokaalin (välillä) ä:nä. Mahdollista on sekin, että kadonneissa murteissa se sellaiseksi oli kehittynytkin, mutta sitä on vaikea enää varmistaa.

Kiitos vastauksesta.
Tuli mieleen, että onkohan noilla kahdella eri köngäs sanalla jokin varhaisempi yhteys ?

Putoushan nimittäin tarvitsee jonkinlaisen korkeamman kohdan voidakseen pudottaa (vettä).

Ja könkä/könkämä mäkenä/kumpuna tms on varmaankin tarkoittanut ennemmin jotain jyrkempää kuin loivempaa mäkeä ?
Tästä en kyllä tosin ole nyt tietoinen eli on oma olettamus.

Sitten sana törmä eli äkkijyrkkä mäen reuna ? Onko omaperäinen vai löytyykö sillekin saamelaisperäinen vastine ?
eli vaikkapa tuolla logiikalla teävrmi ?
Sitä voidaan tosin käyttää vaikkapa tapauksessa joen törmä eli joen reuna.. tuolloinkin jonkinlaisena hieman pudottavana sellaisena.

rcislandlake kirjoitti:Kiitos vastauksesta.
Tuli mieleen, että onkohan noilla kahdella eri köngäs sanalla jokin varhaisempi yhteys ?

Putoushan nimittäin tarvitsee jonkinlaisen korkeamman kohdan voidakseen pudottaa (vettä).

Ja könkä/könkämä mäkenä/kumpuna tms on varmaankin tarkoittanut ennemmin jotain jyrkempää kuin loivempaa mäkeä ?
Tästä en kyllä tosin ole nyt tietoinen eli on oma olettamus.

Sitten sana törmä eli äkkijyrkkä mäen reuna ? Onko omaperäinen vai löytyykö sillekin saamelaisperäinen vastine ?
eli vaikkapa tuolla logiikalla teävrmi ?
Sitä voidaan tosin käyttää vaikkapa tapauksessa joen törmä eli joen reuna.. tuolloinkin jonkinlaisena hieman pudottavana sellaisena.

Hyvin haettu kyllä. Törmä-sanan vastine karjalassa ja Suomen Pohjois-Karjalassa on termä, jota pidetään saamen sanan *tearmee vastineena. Siinä ei siis ole saamessa v:tä, ja sanan ö edustaakin epäsäännöllistä länsisuomalaista asua (hämäläismurteissa ja peräpohjassa esiintyy tällaista, esim. peljätä > pöljätä, eilen > öylön jne.).

Koska on myös lounaissuomeen rajoittuvia saamelaislainoja (Aikio 2009), voisi teoriassa sikäläinen könkä-sanue liittyä tuohon pohjoiseen könkääseen. Esittämäsi merkityksenkehitys voisi olla mahdollinen, etenkin jos saamen *-s voidaan selittää johdinainekseksi. Luultavasti mieluummin juuri 'jyrkänne' > 'putous' kuin päinvastoin.

Mites sitten Könkämäeno? Käsivarren rajajoki, joka muuttuu Muonionjoeksi Lätäsenon kanssa yhtyessään. Kumpi sana on pohjalla? Könkämä vai Köngäs. Asiantuntematon sanoisi, että ensin mainittu, kun on aivan saman näköinen, mutta kun sen alkuperä on tuhannen kilometrin päässä.

jussipussi kirjoitti:Mites sitten Könkämäeno? Käsivarren rajajoki, joka muuttuu Muonionjoeksi Lätäsenon kanssa yhtyessään. Kumpi sana on pohjalla? Könkämä vai Köngäs. Asiantuntematon sanoisi, että ensin mainittu, kun on aivan saman näköinen, mutta kun sen alkuperä on tuhannen kilometrin päässä.

Ehkä tuo voisi olla itsenäinen laina saamesta. Eli tuossa -mä voisi heijastella jotain saamelaista johdinta.