Muinainen Suomi

Jo pitkään on spekuloitu, voisiko slaavin tsuudin takana piillä goottilaistyyppinen thiudos, kansa. Myös tavast-tyyppiset nimet voisi ehkä liittää saman aiheeseen, lainaan erästä keskustelupätkää aiheen osalta:

"*touta, *teuta'- This stem is quite peculiar: its spreading over European languages seems a little bit strange. It is present in the Italic group, but only in one subgroup of it; it exists in all known Baltic languages but is absent in Slavic, a language closely related to Baltic. The noun this root denotes is always feminine. See the cognates:

Oscan touto (people, a tribe, Latin civitas), Umbrian totam (a tribe, cc.sg.), Lithuanian tauta (land, people; old meaning 'Westland', 'Germany'), Latvian tauta (a kin, a land, people), tautas (foreign people; pl.), Old Prussian tauto (people), Illyrian teut- (people; in the name Teutaplos), Common Germanic *thiut-, Gothic thiuda (people, German Volk), Old High German diota (people, Volk), Old Saxon thioda (people, Volk), Old English the'od (people), Old Norse thiod (people, Volk, Leute), Old Irish tuath (people, folk, a tribe), Welsh tu'd (people), Cornish tus, Middle Breton tut, Breton tud (people).

Mind that in Baltic speech the word sometimes means 'foreign land', 'foreigners', or even more exactly 'Germany'. Could it come from outside to Baltic people?"

Kun vielä vatja-termin takana voisi piillä germaanin tai baltin *vokia, joka myös tarkoittaa balttikielissä nimenomaan germaania, muodostaisivat nämä monet etnonyymit germaaneihin viittaavan kokonaisuuden, syystä tai toisesta.

P.S. Hämeen alueeseen tukeutuen tähän nimistöön voisivat liittyä mm. tausti, tastu ja tietysti myöhemmän ruotsin vaikutuksen pohjalta tavasti-tyyppiset nimet.

Hmmmm. Tässä rinnastuksessa hieman epäilyttää /-st-/, kun alkuasuissa on pelkkä /-t-/. Yhtymä voisi periaatteessa juontua indoeurooppalaiskielten kehityksestä *t+*t > *tst > st (joka on pysynyt toiminnassa pitkäänkin), mutta /tavast/-asun kaksitavuisuus ei näytä mistään tuon sanueen muodosta tätä kautta selittyvän. Olisiko sana voinut kiertää jonkun varhaisen imsumurteen kautta (jolloin /s/ olisi ieur. nominatiivin relikti tyyliin ies, porsas, ratas)? Astevaihtelullahan tulisi jotain tyyliin *tautas > *taudas > *tauðas > itämurt. *tavas.

Kumpikin näistä pohdinnoista sitten vaatii jonkin -t-päätteen lyödyn tuohon vielä perään. Lokatiivinen -ta-johdinaines ainakin suomesta kyllä löytyy, esim. edus-ta, jalus-ta (ja nykyisin yleinen -sto-pääte sisältää saman aineksen) mutta löytyykö hyviä esimerkkejä samantyyppisistä paikannimistä?

Tausti kuulostaa äkkiseltään pikemmin taka-vartalon johdokselta (vrt. taus).

Todella hankalalta näyttää Tavast-nimityksen yhdistäminen tuohon sanueeseen. Helpoin selitys lienee edelleen sen yhdistäminen skandinaaviseen henkilön/sukunimeen. Suomenkin Tavastit kuuluvat skandinaaviseen haaraan N1c1-puussa, vaikka tämä voisikin liittyä moneen eriaikaiseen vaikutukseen.

Pystynen kirjoitti:Tausti kuulostaa äkkiseltään pikemmin taka-vartalon johdokselta (vrt. taus).

Kannattaisin tässä tavastin etymologioinnissa kyllä taka-vartaloon liitettyä elatiivin päätettä st(V), josta vokaali on tippunut pois. Tavast(a) merkityksessä 'takaa' sopisi hyvin muinaisen varsinaissuomalaisen suuhun hämäläisistä puhuttaessa. Esimerkiksi: "Noi ovat tavast." = Nuo ovat takaa. Eli Hämeestä.

Siinä missä hämäläisen sanomana lattia pitäisi lakasta, se varsinaissuomalaisen mielestä pitää lavast(a). Tämä murre-esimerkkini, siis lavasta perustuu omiin kuulohavaintoihini. (Käytössä on, ainakin läntisissä hämäläismurteissa, myös lyhempi muoto laasta.)

Mitä mieltä olette perinteisestä selityksestä tavast-nimelle, eli tab+est, pölhöt eestiläiset?

Kalevanserkku kirjoitti:
Siinä missä hämäläisen sanomana lattia pitäisi lakasta, se varsinaissuomalaisen mielestä pitää lavast(a). Tämä murre-esimerkkini, siis lavasta perustuu omiin kuulohavaintoihini. (Käytössä on, ainakin läntisissä hämäläismurteissa, myös lyhempi muoto laasta.)

Isäni sanoi tavallisesti: laasta, äitini sanoi: lakasta, ne ovat tutuimpia muotoja, mutta olen kuullut myös lavasta muodon joskus. Olikohan tuo kolmas Toholammin vai jonkin muun paikkakunnan miehen sanontaa.

Kalevanserkku kirjoitti:Kannattaisin tässä tavastin etymologioinnissa kyllä taka-vartaloon liitettyä elatiivin päätettä st(V), josta vokaali on tippunut pois. Tavast(a) merkityksessä 'takaa' sopisi hyvin muinaisen varsinaissuomalaisen suuhun hämäläisistä puhuttaessa. Esimerkiksi: "Noi ovat tavast." = Nuo ovat takaa. Eli Hämeestä.

Oikeastaan ei hassumpi selitys, kun nyt mitään ylivoimaista selitystä ei ole toistaiseksi esitetty. Skandinaavisten lähteiden Tafstalont olisi siis puoliksi laina, puoliksi käännöslaina: <-- Tavastamaa 'takamaa'. Koska Tavast-nimiä ovat antaneet ruotsinkieliset ja nimenomaan Suomenlahden puoleisella rannikolla (ei Satakunnassa), olisi nimimotivaatiokin ymmärrettävä: hämäläiset asuivat suomalaisten takana sisämaassa Länsi-Uudellemaalle saakka, ja siitä itäänkään he eivät rannikkoa juurikaan asuttaneet - Uudenmaan asutus on myöhäistä.

Tietysti hieman ihmetyttää miksi sijapääte olisi alkuosassa eikä loppuosassa: miksei **Takamaasta, kuten se olisi sanottu suomeksi? Tätä voisi yrittää kiertää sillä, että alue oli hallinnollinen maakunta; siksi -lont/land-pääte. "Taustalaiset" olisivat siis olleet järjestäytynyt heimo.

Selitys on kyllä mahdollinen, mutta ei tämäkään vielä lopullisen uskottavalta vaikuta...

Jaska kirjoitti:

Kalevanserkku kirjoitti:Kannattaisin tässä tavastin etymologioinnissa kyllä taka-vartaloon liitettyä elatiivin päätettä st(V), josta vokaali on tippunut pois. Tavast(a) merkityksessä 'takaa' sopisi hyvin muinaisen varsinaissuomalaisen suuhun hämäläisistä puhuttaessa. Esimerkiksi: "Noi ovat tavast." = Nuo ovat takaa. Eli Hämeestä.

Oikeastaan ei hassumpi selitys, kun nyt mitään ylivoimaista selitystä ei ole toistaiseksi esitetty. Skandinaavisten lähteiden Tafstalont olisi siis puoliksi laina, puoliksi käännöslaina: <-- Tavastamaa 'takamaa'.
....
Tietysti hieman ihmetyttää miksi sijapääte olisi alkuosassa eikä loppuosassa: miksei **Takamaasta, kuten se olisi sanottu suomeksi?
....
Selitys on kyllä mahdollinen, mutta ei tämäkään vielä lopullisen uskottavalta vaikuta...

Joskus olen törmännyt ehdotukseen, jonka mukaan Tafsta(lont) tulisi taka-sanan johdannaisesta 'tausta' eli 'tavusta'.

aikalainen kirjoitti:Joskus olen törmännyt ehdotukseen, jonka mukaan Tafsta(lont) tulisi taka-sanan johdannaisesta 'tausta' eli 'tavusta'.

Kaipaisi tuekseen lisää esimerkkejä samanlaisesta substituutiosta, eli au > skandinaaviin af. Omasta takaa tuollaista kehitystä sieltä ei löydy (vaan *au > öy).

JakomäenNeruda kirjoitti:Mitä mieltä olette perinteisestä selityksestä tavast-nimelle, eli tab+est, pölhöt eestiläiset?

Niin siis tämä ei (valitettavasti) ollut mikään vitsi, vaan olen bongannut sen toiselta foorumilta:
http://www.hiitola-foorumi.net/v3/viewt ... a6fe#p7407

Tampereella on kaupunginosa nimeltään Holvasti. Mietin,että ruotsiksi Håll fast tarkoittaa pitää kiinni ja Ta fast tarkoittaa ottaa kiinni. Mielenkiintoisesti Google-kääntäjä käänsi Ta fast sanaksi "saalis". Ehkäpä Tavastland on ollut jonkinlaista saalistusmaata? Ei se ainakaan minusta sen pölhömpi selitys ole kuin pölvästit eestiläisetkään.

Muita vasti-loppuisia paikannimiä ovat kansalaisen karttapaikan mukaan

Ervasti, Haavasti, Hirvasti, Karvasti, Suuri- ja Pieni-Ulvasti, Rovasti, Silvasti ja Vähä-Hulvasti.

Rovastin merkitys on selvä. Haavastilla voi olla jotain tekemistä haavan kanssa, Hirvastilla hirvaan ja Karvastilla karvaan kanssa. Hulvasti voi olla sama kuin Holvasti. Ulvastista ja Silvastista on vaikea keksiä mitään. Ervastille sopisi edellä kuvattuun tapaan Är fast, eli on kiinni, ehkä myös Haavastille Har fast eli myöskin on kiinni.

Rovasti näköjään tulee ruotsin provastista, joka tulee latinan proposituksesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovasti

Rovasti (ruots. provast 'pappien esimies' < lat. propositus 'esimies')

pektopah kirjoitti:Tampereella on kaupunginosa nimeltään Holvasti. Mietin,että ruotsiksi Håll fast tarkoittaa pitää kiinni ja Ta fast tarkoittaa ottaa kiinni. Mielenkiintoisesti Google-kääntäjä käänsi Ta fast sanaksi "saalis". Ehkäpä Tavastland on ollut jonkinlaista saalistusmaata? Ei se ainakaan minusta sen pölhömpi selitys ole kuin pölvästit eestiläisetkään.

Holvasti tulee kaiketi ruotsalaisesta etunimestä Holvast, jonka taustalla luultavasti piilee "riimuruotsin" (runsvenska) aikainen miehen etunimi Holmfastr.

http://www.nordicnames.de/wiki/Holvaster

Kalevanserkku kirjoitti:

pektopah kirjoitti:Tampereella on kaupunginosa nimeltään Holvasti. Mietin,että ruotsiksi Håll fast tarkoittaa pitää kiinni ja Ta fast tarkoittaa ottaa kiinni. Mielenkiintoisesti Google-kääntäjä käänsi Ta fast sanaksi "saalis". Ehkäpä Tavastland on ollut jonkinlaista saalistusmaata? Ei se ainakaan minusta sen pölhömpi selitys ole kuin pölvästit eestiläisetkään.

Holvasti tulee kaiketi ruotsalaisesta etunimestä Holvast, jonka taustalla luultavasti piilee "riimuruotsin" (runsvenska) aikainen miehen etunimi Holmfastr.

http://www.nordicnames.de/wiki/Holvaster

Totta. Täällähän on Holvast eräs muunnos:

Related Names

Holfi ♂
Holmfast ♂
Holmfastr ♂
Hólmfastr ♂
Hólmfastur ♂
Holmvast ♂
Holvast ♂
Holvaster ♂

Onko tarvas poissuljettu tavastin alkuperänä? Jos oletetaan tarvaan viittaavan härkään tai nautaan ja alueelle on asettunut ryhmä varhaisia naudanpaimentajia elättäen sillä itsensä, olisivat he luonnollisesti olleet kansan suussa tarvasteja

Parooni kirjoitti:viittaavan härkään

Eikös sitä jo lorussakin puhuta hämäläisten härkätiestä?

Kaukaa haettua, kenties - vaan juolahtipa mieleeni.

Aleksi kirjoitti:
Eikös sitä jo lorussakin puhuta hämäläisten härkätiestä?
.

Ja kyseisen tien varrellahan sijaitsi kylänen nimeltä Tarvasjoki (nyk. kai Eura). Sikäli vain huonoa selityksen kannalta että tuossa sanan muoto on pysynyt ennallaan...

Sukufoorumilla joku kirjoittaa...

"Ettei vain tuo Tavast ole saamelaisalkuinen sana: saamen tavvis(t) 'pohjoisessa'. Siinä tapauksessa sana on hyvin vanha ja peräisin ajalta, jolloin rannikolla vielä oli riittävästi saamelaisasutusta, jotta heidän antamansa heimonimitys olisi jäänyt henkiin."
http://suku.genealogia.fi/showpost.php? ... stcount=14

Pertinax kirjoitti:Sukufoorumilla joku kirjoittaa...

"Ettei vain tuo Tavast ole saamelaisalkuinen sana: saamen tavvis(t) 'pohjoisessa'. Siinä tapauksessa sana on hyvin vanha ja peräisin ajalta, jolloin rannikolla vielä oli riittävästi saamelaisasutusta, jotta heidän antamansa heimonimitys olisi jäänyt henkiin."
http://suku.genealogia.fi/showpost.php? ... stcount=14

Mielenkiintoinen mahdollisuus. Tosin nuo oletetut sijapäätteet heimonnimessä aina epäilyttävät...

Jaska kirjoitti:

Pertinax kirjoitti:Sukufoorumilla joku kirjoittaa...

"Ettei vain tuo Tavast ole saamelaisalkuinen sana: saamen tavvis(t) 'pohjoisessa'. Siinä tapauksessa sana on hyvin vanha ja peräisin ajalta, jolloin rannikolla vielä oli riittävästi saamelaisasutusta, jotta heidän antamansa heimonimitys olisi jäänyt henkiin."
http://suku.genealogia.fi/showpost.php? ... stcount=14

Mielenkiintoinen mahdollisuus. Tosin nuo oletetut sijapäätteet heimonnimessä aina epäilyttävät...

Voitaisiinkohan tuo saamen tavvis(t) 'pohjoisessa' jotenkin yhdistää edellä esittämääni taka-sanaan?

On nimittäin niin, että kun etelä on edessä, silloin pohjoinen on takana. Tulee mieleen aikaisemmin pohdittu sana turja 'niska'. Niskakin on takana, ja eteläisen saamelaisasutuksen kadottua (toisin sanoen kun etelä-Suomen saamelaiset olivat vaihtaneet kielensä johonkin imsu murteeseen) saamelaisia oli vain hämäläisten pohjoispuolella eli niskan/turjan puolella. Näin siis selittyy ainakin saamelaisten turja/tyrjä-nimitys. ehkä hämäläisten tavast-nimikin.

katsoin vielä nopeasti algusta

SSS: davvi pohjoinen; länsi (R)
LpD: dâvve (as first part of compound) the water far out, the deep water, the deep part of a river, the part near the middle of the fjord; north, northern, northerly
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... sana=davvi

ÉSZAK = pohjoinen mely=syvä
http://mek.oszk.hu/08600/08658/08658.pdf