Kinaporin kalifi kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Bogdanin "jumalan antama tjsp." pohjalle perustuva Pohto on muuten sukunimi Ylistaron-Jurvan suunnassa. Ylistaron keskustassa on kyläkuntakin nimeltä Mäki-Pohto. Ehdotan että nimi liittyy paikalliseen pollari-nimistöön, eli Pohto on ollut termiä polla "vesijättöniitty" käyttäneiden, alueelle muuttaneiden karjalaisten, ehkä nimenomaan inkeriläisten nimistöä.
Pohto voi hyvinkin olla ollut inkeriläisten alueelta.
Niinhän tarina itseasiassa asian viittaa olevankin, Karjalan tai Novgorodin alueelta.
En tiedä, millä vuosisadalla sukunimi Pohto Ylistaroon on kerinnyt.
Mutta itse sanan merkitystä tässä mietin. Kuten sanoin voihan se toki olla finnougrilainenkin tausta..
Mutta onko Pohto sama kuin Pollari ? Vai onko pollari sana, joka vain tuli samalta väestöltä kuin Pohto ?
Karjalankin kieleen on tullut venäläisiä sanoja varmasti jo melko varhain.
Pohto on slaavitaustainen nimi, kuten esim. Ville on germaanitaustainen nimi. Pollari l. polla taas näyttäisi minusta olevan alun perin balttilainen maastotermi, *bala, pala "suo > vesijättöniitty", vrt. itäviron palo "vesijättöniitty", joka on lainautunut B-kielen läpi karjalaan, siksi a > o. Sekä Pohto että pollari saattoivat ajautua Ylistaroon jo joskus 1200-luvun vaiheilla. Ylistarokin on muuten slaavilaina sen taron osalta, "rajattu viljelys, kylä tjsp".
Yli - старо (staro) eli vanha ? Ylivanha ? Liittyisiköhän tuohon sellainen, että pirkkalaisiin liittyi karjalaisia, jotka halusivat oman osansa lappalaisten verotuskakusta ? Vai.. olivatko lappalaiset ja karjalaiset kimpassa ?
Kurejoki ei ole kaukana Lappajärvestä. Kurejoen arvellaan tarkoittaneen Kurjenjokea eli saaneen nimensä pirkkalaisesta Matti Kurjesta.
Ähtävänjoessa Alajärven ja Lappajärven välistä Kurejoen osuutta on kutsuttu paikallisen perimätiedon mukaan Kurenjoeksi tai Kurjenjoeksi. Joen Rannassa Anttilan kohdalla on näihin saakka ollut varastoaittojen jäännöksiä, joiden sanotaan kuuluneen Matti Kurjelle. (Läntinen 2001, 85-86)
https://www.narvasoft.fi/historia/mattikurki/index.htmlYlistaro on paitsi Kurejoesta vain 60 km länteen mutta mielenkiintoisesti Kokemäenjoen varrella Kokemäessä oleva kylä.
Matti Kurjen tarinaan liittyy Kokemäenjoki hyvin oleellisesti.
Isäntätupia oli Laukossa kolme. Ensimäisen oli rakentanut Matin isoisä ja sen jälkeen olivat hänen poikansa ja pojanpoikansa kumpikin valtaan päästyään rakentaneet itselleen uuden isäntätuvan. Tuon isoisän isä oli ollut mahtava mies, joka oli kuninkaana hallinnut koko Satakunnan maata aina Länkipohjaan saakka idässä. Siihen aikaan olivat vielä kaikki näillä main olleet pakanoita. Hänen kolme poikaansa olivat päättäneet jakaa laajan perintönsä siten, että laskisivat Länkipohjasta kolme lastua laineille ja missä kunkin lastu pysähtyisi, siihen asettuisi hän asumaan, saaden omakseen ympärillä olevan maan aina puolitaipaleeseen saakka toisten veljien asuntoja kohti. Siten olivat he tehneet ja vanhimman veljen lastu oli pysähtynyt Liuksialan, keskimmäisen taas Laukon kohdalle, mutta nuorimman veljen lastu oli kulkeutunut pitkin Kokemäenjokea aina Teljän kauppalan alapuolelle, jossa se vasta oli rannalle pysähtynyt. Niin oli Matin isoisä perustanut Laukon talon, mutta vanhin veli oli hallinnut kuninkaana Liuksialassa. Nyt oli kuitenkin suvun mahtavuus siirtynyt Laukkoon, sillä Matti, pirkkalaisten päämies, oli mahtavin mies koko laajassa Satakunnassa ja hänen nimensä tunnettiin niin Maunu-kuninkaan hovissa Tukholmassa kuin Lapin tuntureillakin.
kirjasta Suomalaisia sankareita.
Länkipohja on rajoittuu Jämsään.
Kylä nimeltä
Teljä sattuu olemaan aivan lähellä Ylistaro nimistä kylää Kokemäenjoella mutta se saattaisi ehkä olla jopa Porin varhainen nimi. Porissa nimittäin on
Teljä -niminen taajaman osa aivan keskellä kaupunkia. Liuksiala löytyy paitsi Kangasalalta myös Kokemäenjoen varrelta Sastamalasta.
Sanan teljä taustalla voisi olla sen ruotsinkielinen vastine tälje, veistää. Vesille laskettu lastuhan oli veistetty.
Laukon paikan tiedämmekin eli Vesilahdelta. Tosin tarinassa pitäisi kait olla nimenä Sakoinen, josta Matti Kurki oli kotoisin. Laukko tuli kuvioihin vasta Matti Kurjen aikana.
Kaikella tällä nyt oli vain tarkoitus osoittaa että Ylistarolla, karjalaisilla ja pirkkalaisilla/lappalaisilla on joku yhteys toisiinsa.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
