Muinainen Suomi

Mietin tässä kansantarinassa esiintyvän Matti Kurjen kaksintaistelijahaastajan nimeä.
Nimi esiintyy kahtena muotona, joko Pohto tai Potko.

Tuollaisen nimen finnougristinen tausta voisi olla mahdollinen.
Itse tarina oletettavasti sijoittuu 1200-luvun alkuun, sillä Matti Kurjen sanotaan kuolleen vuoden 1277 jälkeen.

Potkon/Pohton sanotaan tulleen jostain Karjalasta / Novgorodista.
Näin ollen katsoisin venäjänkielisen nimen olevan todennäköinen.

Joku tuon kahden nimen variaation selittää, ehkä epätietoisuus vieraasta kielestä ja sen säännöistä tai sitten heikkous kuulla erilaisia äänteitä.
Itsellenikin oli vaikea oppia 7 ässän erot venäjäntunnit aloittaessani.

1) Metsä voidaan lausua muodossa mehtä.
2) Eli variaatio Potko vaikka siinä s onkin k, voisi siis olla lausuttuna pohto.
Voisiko h olla lausuttuna g kuten hamburger -> gamburger.

Nämä eivät kumpikaan oikein kieltämättä suoraan istu ääntämyslakiin mutta sehän saattaa olla miten vain sen sanan
on kuullut ja muistanut.

Voisin kuvitella että hämäläinen Matti on kysynyt kaksintaistelijansa nimeä suoraan haastajaltaan ja kuullut sanottavan jotain...

Voisiko Pohto/Potko olla пох кто eli kuka h*lvetti ?

eli tuo haastaja onkin itse kysynyt ihan saman kysymyksen..
..tai пох то .. v*ttu se..

Bogdanin "jumalan antama tjsp." pohjalle perustuva Pohto on muuten sukunimi Ylistaron-Jurvan suunnassa. Ylistaron keskustassa on kyläkuntakin nimeltä Mäki-Pohto. Ehdotan että nimi liittyy paikalliseen pollari-nimistöön, eli Pohto on ollut termiä polla "vesijättöniitty" käyttäneiden, alueelle muuttaneiden karjalaisten, ehkä nimenomaan inkeriläisten nimistöä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Bogdanin "jumalan antama tjsp." pohjalle perustuva Pohto on muuten sukunimi Ylistaron-Jurvan suunnassa. Ylistaron keskustassa on kyläkuntakin nimeltä Mäki-Pohto. Ehdotan että nimi liittyy paikalliseen pollari-nimistöön, eli Pohto on ollut termiä polla "vesijättöniitty" käyttäneiden, alueelle muuttaneiden karjalaisten, ehkä nimenomaan inkeriläisten nimistöä.

Pohto voi hyvinkin olla ollut inkeriläisten alueelta.
Niinhän tarina itseasiassa asian viittaa olevankin, Karjalan tai Novgorodin alueelta.
En tiedä, millä vuosisadalla sukunimi Pohto Ylistaroon on kerinnyt.

Mutta itse sanan merkitystä tässä mietin. Kuten sanoin voihan se toki olla finnougrilainenkin tausta..
Mutta onko Pohto sama kuin Pollari ? Vai onko pollari sana, joka vain tuli samalta väestöltä kuin Pohto ?

Karjalankin kieleen on tullut venäläisiä sanoja varmasti jo melko varhain.

rcislandlake kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Bogdanin "jumalan antama tjsp." pohjalle perustuva Pohto on muuten sukunimi Ylistaron-Jurvan suunnassa. Ylistaron keskustassa on kyläkuntakin nimeltä Mäki-Pohto. Ehdotan että nimi liittyy paikalliseen pollari-nimistöön, eli Pohto on ollut termiä polla "vesijättöniitty" käyttäneiden, alueelle muuttaneiden karjalaisten, ehkä nimenomaan inkeriläisten nimistöä.

Pohto voi hyvinkin olla ollut inkeriläisten alueelta.
Niinhän tarina itseasiassa asian viittaa olevankin, Karjalan tai Novgorodin alueelta.
En tiedä, millä vuosisadalla sukunimi Pohto Ylistaroon on kerinnyt.

Mutta itse sanan merkitystä tässä mietin. Kuten sanoin voihan se toki olla finnougrilainenkin tausta..
Mutta onko Pohto sama kuin Pollari ? Vai onko pollari sana, joka vain tuli samalta väestöltä kuin Pohto ?

Karjalankin kieleen on tullut venäläisiä sanoja varmasti jo melko varhain.

Pohto on slaavitaustainen nimi, kuten esim. Ville on germaanitaustainen nimi. Pollari l. polla taas näyttäisi minusta olevan alun perin balttilainen maastotermi, *bala, pala "suo > vesijättöniitty", vrt. itäviron palo "vesijättöniitty", joka on lainautunut B-kielen läpi karjalaan, siksi a > o. Sekä Pohto että pollari saattoivat ajautua Ylistaroon jo joskus 1200-luvun vaiheilla. Ylistarokin on muuten slaavilaina sen taron osalta, "rajattu viljelys, kylä tjsp".

Kinaporin kalifi kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Bogdanin "jumalan antama tjsp." pohjalle perustuva Pohto on muuten sukunimi Ylistaron-Jurvan suunnassa. Ylistaron keskustassa on kyläkuntakin nimeltä Mäki-Pohto. Ehdotan että nimi liittyy paikalliseen pollari-nimistöön, eli Pohto on ollut termiä polla "vesijättöniitty" käyttäneiden, alueelle muuttaneiden karjalaisten, ehkä nimenomaan inkeriläisten nimistöä.

Pohto voi hyvinkin olla ollut inkeriläisten alueelta.
Niinhän tarina itseasiassa asian viittaa olevankin, Karjalan tai Novgorodin alueelta.
En tiedä, millä vuosisadalla sukunimi Pohto Ylistaroon on kerinnyt.

Mutta itse sanan merkitystä tässä mietin. Kuten sanoin voihan se toki olla finnougrilainenkin tausta..
Mutta onko Pohto sama kuin Pollari ? Vai onko pollari sana, joka vain tuli samalta väestöltä kuin Pohto ?

Karjalankin kieleen on tullut venäläisiä sanoja varmasti jo melko varhain.

Pohto on slaavitaustainen nimi, kuten esim. Ville on germaanitaustainen nimi. Pollari l. polla taas näyttäisi minusta olevan alun perin balttilainen maastotermi, *bala, pala "suo > vesijättöniitty", vrt. itäviron palo "vesijättöniitty", joka on lainautunut B-kielen läpi karjalaan, siksi a > o. Sekä Pohto että pollari saattoivat ajautua Ylistaroon jo joskus 1200-luvun vaiheilla. Ylistarokin on muuten slaavilaina sen taron osalta, "rajattu viljelys, kylä tjsp".

Yli - старо (staro) eli vanha ? Ylivanha ? Liittyisiköhän tuohon sellainen, että pirkkalaisiin liittyi karjalaisia, jotka halusivat oman osansa lappalaisten verotuskakusta ? Vai.. olivatko lappalaiset ja karjalaiset kimpassa ?

Kurejoki ei ole kaukana Lappajärvestä. Kurejoen arvellaan tarkoittaneen Kurjenjokea eli saaneen nimensä pirkkalaisesta Matti Kurjesta.

Ähtävänjoessa Alajärven ja Lappajärven välistä Kurejoen osuutta on kutsuttu paikallisen perimätiedon mukaan Kurenjoeksi tai Kurjenjoeksi. Joen Rannassa Anttilan kohdalla on näihin saakka ollut varastoaittojen jäännöksiä, joiden sanotaan kuuluneen Matti Kurjelle. (Läntinen 2001, 85-86)

https://www.narvasoft.fi/historia/mattikurki/index.html

Ylistaro on paitsi Kurejoesta vain 60 km länteen mutta mielenkiintoisesti Kokemäenjoen varrella Kokemäessä oleva kylä.
Matti Kurjen tarinaan liittyy Kokemäenjoki hyvin oleellisesti.

Isäntätupia oli Laukossa kolme. Ensimäisen oli rakentanut Matin isoisä ja sen jälkeen olivat hänen poikansa ja pojanpoikansa kumpikin valtaan päästyään rakentaneet itselleen uuden isäntätuvan. Tuon isoisän isä oli ollut mahtava mies, joka oli kuninkaana hallinnut koko Satakunnan maata aina Länkipohjaan saakka idässä. Siihen aikaan olivat vielä kaikki näillä main olleet pakanoita. Hänen kolme poikaansa olivat päättäneet jakaa laajan perintönsä siten, että laskisivat Länkipohjasta kolme lastua laineille ja missä kunkin lastu pysähtyisi, siihen asettuisi hän asumaan, saaden omakseen ympärillä olevan maan aina puolitaipaleeseen saakka toisten veljien asuntoja kohti. Siten olivat he tehneet ja vanhimman veljen lastu oli pysähtynyt Liuksialan, keskimmäisen taas Laukon kohdalle, mutta nuorimman veljen lastu oli kulkeutunut pitkin Kokemäenjokea aina Teljän kauppalan alapuolelle, jossa se vasta oli rannalle pysähtynyt. Niin oli Matin isoisä perustanut Laukon talon, mutta vanhin veli oli hallinnut kuninkaana Liuksialassa. Nyt oli kuitenkin suvun mahtavuus siirtynyt Laukkoon, sillä Matti, pirkkalaisten päämies, oli mahtavin mies koko laajassa Satakunnassa ja hänen nimensä tunnettiin niin Maunu-kuninkaan hovissa Tukholmassa kuin Lapin tuntureillakin.

kirjasta Suomalaisia sankareita.

Länkipohja on rajoittuu Jämsään.
Kylä nimeltä Teljä sattuu olemaan aivan lähellä Ylistaro nimistä kylää Kokemäenjoella mutta se saattaisi ehkä olla jopa Porin varhainen nimi. Porissa nimittäin on Teljä -niminen taajaman osa aivan keskellä kaupunkia. Liuksiala löytyy paitsi Kangasalalta myös Kokemäenjoen varrelta Sastamalasta.
Sanan teljä taustalla voisi olla sen ruotsinkielinen vastine tälje, veistää. Vesille laskettu lastuhan oli veistetty.

Laukon paikan tiedämmekin eli Vesilahdelta. Tosin tarinassa pitäisi kait olla nimenä Sakoinen, josta Matti Kurki oli kotoisin. Laukko tuli kuvioihin vasta Matti Kurjen aikana.

Kaikella tällä nyt oli vain tarkoitus osoittaa että Ylistarolla, karjalaisilla ja pirkkalaisilla/lappalaisilla on joku yhteys toisiinsa.

Ei kun ihan vain taro "raivattu alue > viljelys jne.", sanalla on sukulaissanoja baltista iraniin. Esimerkiksi Tarot, peltolohkojen nimi Askolan luoteispuolella, eikä mikään korttitermi.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ei kun ihan vain taro "raivattu alue > viljelys jne.", sanalla on sukulaissanoja baltista iraniin. Esimerkiksi Tarot, peltolohkojen nimi Askolan luoteispuolella, eikä mikään korttitermi.

Käy järkeen kyllä..

rcislandlake kirjoitti:Liittyisiköhän tuohon sellainen, että pirkkalaisiin liittyi karjalaisia, jotka halusivat oman osansa lappalaisten verotuskakusta ? Vai.. olivatko lappalaiset ja karjalaiset kimpassa ?

Luulen että Ylistaroon mentiin ihan vain kasvattamaan karjaa, viljelemään maata jne., yrittäen pitää perhe hengissä. Kyrön Kainuun kuviot satoja vuosia aikaisemmin olivat ihan muun ryhmän puuhastelua. Aika etelässä eli väärällä puolella rajaa kohdealue kyllä oli, jos muutto tapahtui jo 1200-luvulla, kun oletettu karjalaisalue alkoi vasta Perhonjoelta. Kyseeseen tulevat siksi myös muutot savolaisina vielä 1500-luvulla, vaikka hyvin karjalaisen oloisia muuttajat ilmeisesti olivat. Ehkä jokin Viipurinkarjalan rajaseutu pohjoisessa eli lähinnä kai Lappee voisi siksi toimia?

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ei kun ihan vain taro "raivattu alue > viljelys jne.", sanalla on sukulaissanoja baltista iraniin. Esimerkiksi Tarot, peltolohkojen nimi Askolan luoteispuolella, eikä mikään korttitermi.

Joo, löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... &word=taro

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ei kun ihan vain taro "raivattu alue > viljelys jne.", sanalla on sukulaissanoja baltista iraniin. Esimerkiksi Tarot, peltolohkojen nimi Askolan luoteispuolella, eikä mikään korttitermi.

Joo, löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... &word=taro

Mitäs mieltä olet muuten tuosta a:sta sanassa taro? Baltissakin sana näyttäisi ajautuneen eri suuntaan, jotenkin iranilaisen näköinen?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ei kun ihan vain taro "raivattu alue > viljelys jne.", sanalla on sukulaissanoja baltista iraniin. Esimerkiksi Tarot, peltolohkojen nimi Askolan luoteispuolella, eikä mikään korttitermi.

Joo, löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... &word=taro

Mitäs mieltä olet muuten tuosta a:sta sanassa taro? Baltissakin sana näyttäisi ajautuneen eri suuntaan, jotenkin iranilaisen näköinen?

Se saattaisi viitata jo vähän vanhempaan lainaan, ennen yhteisslaavilaisia vokaalimuutoksia. Toisaalta venäjän murteiden edustuskin on kirjava, mikä sekoittaa kuvaa (siis näissä vokaaleissa, ei välttämättä tässä sanassa).

Mitä baltin sanaa tarkoitat?

Jaska kirjoitti:Mitä baltin sanaa tarkoitat?

Esim. Trubachyovin slaavin etymologinen sanakirja Этимологический словарь славянских языков https://archive.org/details/ESSJa/ESSJa ... ew=theater доръ, .s79 luettelee erilaisia dor' pohjaisia vartaloita, joten toro olisi luontevampi lainamuoto kuin taro. Toropelto löytyykin Nimisammon mukaan Antreasta, Käkisalmesta ja Räisälästä, Toro "pelto" Hämeenkyröstä, Kokemäeltä ja Vesilahdelta, josta myös Toronniitty. Lisäksi lukuisia muita nimiä jotka varmaan osin liittyvät samaan sanavartaloon eri puolilta Suomea. Joten, ehkä tämä toro vs. taro on jonkinlainen lainan jälkeinen paikallinen jatkokehitys?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Mitä baltin sanaa tarkoitat?

Esim. Trubachyovin slaavin etymologinen sanakirja Этимологический словарь славянских языков https://archive.org/details/ESSJa/ESSJa ... ew=theater доръ, .s79 luettelee erilaisia dor' pohjaisia vartaloita, joten toro olisi luontevampi lainamuoto kuin taro. Toropelto löytyykin Nimisammon mukaan Antreasta, Käkisalmesta ja Räisälästä, Toro "pelto" Hämeenkyröstä, Kokemäeltä ja Vesilahdelta, josta myös Toronniitty. Lisäksi lukuisia muita nimiä jotka varmaan osin liittyvät samaan sanavartaloon eri puolilta Suomea. Joten, ehkä tämä toro vs. taro on jonkinlainen lainan jälkeinen paikallinen jatkokehitys?

Kun murteista ei löydy mitään toro-sanaa siinä merkityksessä kuin taro, niin luultavimmin silloin noiden Toro-paikannimien selitys on jokin olemassa oleva toro-sana:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... &word=toro

Repesin tuolle Gananderin sanakirjasta löytyneelle sanalle torojolli 'jörö'...