Muinainen Suomi

Iitti- ja Parikka-alkuiset paikannimet näyttävät ulottuvan länsirannikolta Hämeen kautta Kymenlaaksoon ja Karjalaan/Savoon. Mitä paikannimikirja tarjoaa selityksiksi Iitti- ja Parikka-nimille?

Ottamatta isommin kantaa, lisään Iitti-esiintymiin yhden 1500-luvun osuman entisen Lappeen kunnan itäreunalla. Nykyisin Lappeenrantaan kuuluvan Joutsenon taajaman länsiosa ja siitä etelään sijaitseva alue kulki muinoin verokirjoissa Ijtt-Kehälä / Ijtt-Kähälä nimellä. Veikkaisin samaa kantaa olevan tuonkin alkuosan.

Seppo T.

Seppo T. kirjoitti:Ottamatta isommin kantaa, lisään Iitti-esiintymiin yhden 1500-luvun osuman entisen Lappeen kunnan itäreunalla. Nykyisin Lappeenrantaan kuuluvan Joutsenon taajaman länsiosa ja siitä etelään sijaitseva alue kulki muinoin verokirjoissa Ijtt-Kehälä / Ijtt-Kähälä nimellä. Veikkaisin samaa kantaa olevan tuonkin alkuosan.

Seppo T.

Ala-Keiteleessä on Iitsalo- niminen paikka (saari tai niemi). Sen alkuosa saattaa olla loppu-insä hukannut Iitti.

Muistankohan oikein, kun arvelen jostakin lukeneeni, että *Hiitti voisi olla Iitin vanhempi muoto? Joka tapauksessa jossain päin Suomea, eikä välttämättä kovin kaukana Iitin pitäjästä, esiintyy kirjakielen hieho sellaisissa asuissa kuin ehmo, ehmonen, ieho, iehvo, ehvo. Älkää ampuko pianistia, jos joku edellä mainituista on minun keksintöäni. Kaikki eivät varmasti ole.

Jos siis on ollut vanhempi *Hiitti, niin silloin Turunmaan Hiittinen kuulu joukkoon.

Mielenkiintoinen pointti. Sattumoisin vatjassa sananalkuinen h on kadonnut...

Suomalainen paikannimikirja tietää, että 1500-luvulla Iitin nimi oli Iittimaa (horjuvin kirjoitusasuin, tietysti). Itse Iitti-osaa on yritetty selittää germaanisen (lähinnä kai keskiajan alasaksalaisen) miehennimen pohjalta. Mutta jos vain jokin "luonnollisempi" omaperäinen selitys löytyy, niin toki sellainen olisi uskottavampi.

Jaska kirjoitti:Mielenkiintoinen pointti. Sattumoisin vatjassa sananalkuinen h on kadonnut...

Läntisin Iitti näyttäisi olevan nykyisen Uudenkaupungin alueella, pelto tai niitty.

Sananalkuisen h:n katoa esiintyy myös vanhassa Roslagenin murteessa, jota Uudestakapungista katsoen on puhuttu koko lailla suoraan Selkämeren toisella puolella. Esimerkiksi muinaisskand. hors on siellä ollut ors. (Voisi verrata suomen sanaan orhi. Merkitys on sama.)

Niin että Iittien naapurina sananalkuisen h:n hukanneita murteita esiintymisalueen kummassakin päässä. Varmaan sattumaa. Tai sitten ei...