Muinainen Suomi

Näsijärvessä on Hornu-niminen saari. Kon paikallisessa kielenkäytössä ei tunneta tällaista sanaa, tekee mieli yhdistää se sanaan horna, jota jonkin verran on käytetty lähiseudun paikkoja nimettäessä. Joskus horna-pesyeessä on myös pitkä o kuten Karkun Hoorniossa, ainakin toisinaan. Hornaa ja horniotakin lienee käytetty useimmiten jollain tavoin jylhien paikkojen nimissä. Oliko se nyt Hämeenkyrössä, jossa on Penjamin horna -niminen rotko.

Mutta miksi Näsijärven saari on Hornu eika suoraan Horna tai Hornio kutan muiden Länsi-Suomen "hornamaisten" nimien kohdalla on laita? Ennen kuin yritän vastata tähän kysymykseen pitänee mainita, että Mauno Koski Hiisi-tutkimuksessan lyhyesti toteaa hiiden olevan enemmän länsisuomalainen kun taas sen osittainen synonyymi horna on enemmänkin itäsuomalainen (näin muistini mukaan).

Koski lieneekin oikeassa. Omien epäsystemaattisten havaintojeni mukaan läntisin vanha Horna-nimi löytyy Vampulasta, jossa Horna-niminen talo mainitaan jo 1500-luvulla. Jos oikein muistan, Huittisten pitäjänhistoriassa mainitaan seudulle muuttaneen väkeä Karjalasta 1200-luvulla. Jos näin on, se saattaisi selittää Horna-nimen esiintymisen Huittisten naapurissa Vampulassa.

Tästä saankin aasinsillan Näsijärven Hornun loppu-un selittämiseen. Entäpä jos Näsijärven seudulla on kyseisen saaren nimenantoaikoihin liikuskellut aunuksenkarjalaisia kauppamiehiä ja mahdollisesti muitakin sikäläisiä ihmisiä, jotka ovat tämän nimen antaneet? Ehkäpä saari on ollut tämän väen tukikohta? Aunuksen murteessahan usein (ehkä säännöllisesti?) kaksitavuiset a:han päättuvät sanat ovat saaneet loppu-a:n tilalle u:n. Hornasta siis saadaan hornu.

Täten selitettynä Hornu olisi siis toinen kielellinen merkki karjalaisten (lähetyssaarnaajien ja/tai kauppamiesten) liikkumisesta muinais-Pirkkalan sydänseuduilla. Toinen olisi aikaisemmin esittämäni Pohto< Bogdan/Bohdan.

Keski-Suomessa Korpilahdella on saman kaltainen muutos normaalissa loppukirjaimessa, Vaaru, Vaarunvuori Päijänteen itäpuolella. Pohjoisissa maakunnissa tunnetaan vaara, niin tässä voinee samalla pohtia, onko tietoa kyseisen Vaarun etymologiasta. Onko nimellä yhteyttä vaara sanaan, ja onko yhteyttä tämän avauksen Hornu muuntuman kanssa. Samankaltaisuus ainakin mietityttää.

Kalevanserkku kirjoitti:Näsijärvessä on Hornu-niminen saari. Kon paikallisessa kielenkäytössä ei tunneta tällaista sanaa, tekee mieli yhdistää se sanaan horna, jota jonkin verran on käytetty lähiseudun paikkoja nimettäessä. Joskus horna-pesyeessä on myös pitkä o kuten Karkun Hoorniossa, ainakin toisinaan. Hornaa ja horniotakin lienee käytetty useimmiten jollain tavoin jylhien paikkojen nimissä. Oliko se nyt Hämeenkyrössä, jossa on Penjamin horna -niminen rotko.
...
Entäpä jos Näsijärven seudulla on kyseisen saaren nimenantoaikoihin liikuskellut aunuksenkarjalaisia kauppamiehiä ja mahdollisesti muitakin sikäläisiä ihmisiä, jotka ovat tämän nimen antaneet? Ehkäpä saari on ollut tämän väen tukikohta?

Muutama asia vaatisi vielä lisää selittelyä:
1. Karttakuvasta ei käy ilmi mitään jylhyyttä. Pienen ja loivahkon saaren toinen pää on muutaman metrin järven pintaa korkeammalla.
2. Mikä ihmeen asia olisi vetänyt aunukselaisia tuollaiseen paikkaan asumaan. Luulisi löytyneen mukavampiakin paikkoja, kuin keskellä suurta järvenselkää oleva viimainen saari.
3. Miksi aunukselaiset olisivat keksineet saarelle uuden nimen. Miksi ympäristön väki, lappalaiset tai pirkkalaiset, olisivat heittäneet saaren vanhan nimen menemään ja ottaneet tilalle aunukselaisten keksimän uuden nimen.

Kalevanserkku kirjoitti:Täten selitettynä Hornu olisi siis toinen kielellinen merkki karjalaisten (lähetyssaarnaajien ja/tai kauppamiesten) liikkumisesta muinais-Pirkkalan sydänseuduilla. Toinen olisi aikaisemmin esittämäni Pohto< Bogdan/Bohdan.

Terävää päättelyä taas kerran. Mielestäni moni asia tosiaan viittaisi siihen, että Birgerin retkeä edelsi karjalainen kauppa- ja lähetyskausi. Hornun liepeiltä löytyy Kitroninhorna, joka voisi viitata Gidronin laaksoon ja liittyä siten Kapatuosian kaltaisiin raamatullisiin nimiaiheisiin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Mar_Saba

Voisiko horna olla lainasana? Hornun saarella ja Kitroninhornassa olisi silloin ollut ehkä vaikkapa ortodoksimunkin kammio. EDIT. Voi olla kaukaa haettua, mutta ehkä uskalikko pystyi rakentamaan sellaisen jopa entisen hiiden tai hornan liepeille, pyhälle paikalle.

Horna perustuisi sanajuureen gor'n' l. ylhäällä, korkea, joka on ainakin Halla-Ahon mukaan perusta sanalle gornica, huone, kamari. Gor'n' on ilmeisesti myös tuottanut sana gor(n?)a l. vuori.

Venäjän ja suomen välinen g- ja h-äänteiden vaihtelu on tuttua ainakin silloin, kun venäläinen yrittää ääntää suomen h-äännettä, mutta ehkä se voisi olla yleisemminkin mahdollista. Gornica-sana on ilmeisesti pohjana myös Turun Kaarnitalle, joka on myös saari, mikseipä siis luostarisaari. Lainautuminen olisi siis ollut jossain määrin horjuvaa, sekä h- että k-äänteiden pohjalta tai sitten gor'n' on lainautunut muodossa horna, gornica taas ainakin muodossa kaarnitta, ehkäpä vielä eri aikoina.

P.S. mielenkiintoista että länsislaavissa proto-slaavin gor'n' on ajautunut h-alkuisiin muotoihin, mm.:

http://en.wiktionary.org/wiki/horn%C3%AD

Ehkä horna lainasanana liittyykin siihen länsislaavin piirteitä omaavaan, myöhäisemmän Novgorodinmaan varhaiseen slaaviin, josta on todettu olevan jälkiä muissakin lainasanoissa? Hora länsislaavissa tarkoittaa ilmeisesti nykyisellään paitsi vuorta, myös yleensä metsäistä seutua, siis hieman samoja asioita kuin hiisikin alkuaan. Horna olisi siis ehkä lainasanaan perustuva vastine sanalle hiisi.

"Kirmu ei ollut kristitty, hänestä tuli sotapäällikkö ja Hunnun Herran verivihollinen. Kirmu näki Hunnun Herrassa uhan ja päätti tuhota hänet. Kirmu joukkoineen vei Hunnun Herran Naulinkarille Sakaselälle. Naulinkarilla oli pieni metsikkö ja keskellä suuri puu. Kirmu uhkasi: Jos luovut uskostasi ja asetut hämäläisten puolelle vihollista vastaan, säilytät henkesi. Hunnun Herra ei suostunut. Hänet jätettiin miettimään ja kuolemaan nälkään.

Veneet ja ruuhet kuljetettiin määräpaikkoihin ja Neitseennokalle ja Toutosensaarelle asetettiin vartijoita. Hunnun Herran ystäviä pelättiin! Hinsalan Lemmenlahdessa kristityt suunnittelivat Hunnun Herran pelastamista. Hilja-neito asetettaisiin lauttaan ja näin vietäisiin ruokaa Hunnun Herralle. Näin tapahtuikin, mutta Hunnun Herra ei pelännyt marttyyrikuolemaa. Hilja lupasi myös viedä Hunnun herran Hiidenlinnaan.

Kirmu tuli tarkastamaan saarelle, jossa Hunnu oli yhä hyvänvointisena elossa..."

http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html

On siellä muitakin omituisia nimiä kuten: Vertuu

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 66&lang=fi

Ehkä Hornu tulee muinaisskandinaavin kulmaa tarkoittavasta sanasta horn? Ainakin Kulma-nimisten paikannimien (33 kpl) lähellä on aina joku Horn-alkuinen paikannimi (54 kpl):

Vielä kommentti liittyen siihen, voisiko Hämeestä löytyä jälkiä itäisen kirkon lähetystyöstä. Munkkilaitokseen liitttyvät sekä skiitta:

http://www.ortodoksi.net/tietopankki/lu ... kiitta.htm

...ja kelja:

http://www.ortodoksi.net/tietopankki/lu ... /kelja.htm

Kiitajärven vieressä on Golgatanvuori, joten kiita voisi olla oikeasti skiitta:



Myös keljoja lienee tosiaan sijainnut Hornun liepeillä:



On mielenkiintoista, että läheltä löytyvät myös Munkinmäki ja -saari. Molemmat lienevät olleetkin luontevia paikkoja vetäytymistä korostavalle munkkilaitokselle.

Pertinax kirjoitti:On siellä muitakin omituisia nimiä kuten: Vertuu

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 66&lang=fi

Vertuu voisi olla kristillinen sana sekin. Takana voisi olla jokin latinan virtus-sanaan (merkitys 'hyve') pohjautuva sana. Nykyenglannissa vastaava sana on virtue, mutta vanhemmassa englannissa, jos oikein muistan, kirjoitusasu on ollut vaihteleva, jopa vertuu!

Kun Henrik-piispaa on pidetty englantilaisena, on tällainenkin sana voinut kulkeutua hänen mukanaan jopa Näsijärven rannoille.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisiko horna olla lainasana? Hornun saarella ja Kitroninhornassa olisi silloin ollut ehkä vaikkapa ortodoksimunkin kammio. EDIT. Voi olla kaukaa haettua, mutta ehkä uskalikko pystyi rakentamaan sellaisen jopa entisen hiiden tai hornan liepeille, pyhälle paikalle.

Horna perustuisi sanajuureen gor'n' l. ylhäällä, korkea, joka on ainakin Halla-Ahon mukaan perusta sanalle gornica, huone, kamari. Gor'n' on ilmeisesti myös tuottanut sana gor(n?)a l. vuori.

Venäjän ja suomen välinen g- ja h-äänteiden vaihtelu on tuttua ainakin silloin, kun venäläinen yrittää ääntää suomen h-äännettä, mutta ehkä se voisi olla yleisemminkin mahdollista. Gornica-sana on ilmeisesti pohjana myös Turun Kaarnitalle, joka on myös saari, mikseipä siis luostarisaari. Lainautuminen olisi siis ollut jossain määrin horjuvaa, sekä h- että k-äänteiden pohjalta tai sitten gor'n' on lainautunut muodossa horna, gornica taas ainakin muodossa kaarnitta, ehkäpä vielä eri aikoina.

P.S. mielenkiintoista että länsislaavissa proto-slaavin gor'n' on ajautunut h-alkuisiin muotoihin, mm.:

http://en.wiktionary.org/wiki/horn%C3%AD

Ehkä horna lainasanana liittyykin siihen länsislaavin piirteitä omaavaan, myöhäisemmän Novgorodinmaan varhaiseen slaaviin, josta on todettu olevan jälkiä muissakin lainasanoissa? Hora länsislaavissa tarkoittaa ilmeisesti nykyisellään paitsi vuorta, myös yleensä metsäistä seutua, siis hieman samoja asioita kuin hiisikin alkuaan. Horna olisi siis ehkä lainasanaan perustuva vastine sanalle hiisi.

Jos horna on lainautunut venäjästä, kuten arvelen, niin lähtökohtana täytyy olla juuri tuo mainittu länsislaavilaisvaikutteinen murre. Varmaan siitä selittyy paitsi alku-h (horna, ei siis *korna), myös o-vokaali (ei siis *harna eikä *karna). Toinen samat ominaisuudet sisältävä sana on suomen pohatta (vrt ven. bogatyr).

Venäjässä on myös sana gorn 'ahjo. sulatusuuni'. Ehkä varhempi merkitys on 'tulisija'. Sanaa on pidetty etymologisesti samana kuin latinan sanaa fornax 'tulisija, uuni'. Hassu sattuma, että espanjassa uuni on horno.

Tuon gorn-sanan merkityksen perusteella olen arvellut gornican alunperin olleen 'huone, jossa on tulisija'. Ja tietenkin suomen horna on sitten voinut merkitä ensin tulisijaa ja mahdollisesti edelleenkehittymänä *tulisijallista huonetta. Jostakin olen muistaakseni lukenut, että Kannaksen (Kyyrölän?) savenvalajat nimittivät saviastioiden polttouuniaan pottikornuksi. Tämän kornun takana ilmeisesti on venäjän gorn. Mutta mistä loppu-u? Aunukselaista vaikutustako?

pektopah kirjoitti:Ehkä Hornu tulee muinaisskandinaavin kulmaa tarkoittavasta sanasta horn? Ainakin Kulma-nimisten paikannimien (33 kpl) lähellä on aina joku Horn-alkuinen paikannimi (54 kpl):

Kiintoisa kartta. Kulma kuitenkin on kovin yleinen sana seutua tarkoittamassa. Siinä missä eteläpohjalainen sanoo "näillä lakeuksilla", metsäisempien seutujen asukkaat puhuvat "näistä meidän kulmista" tms.

Kalevanserkku kirjoitti:Kiintoisa kartta. Kulma kuitenkin on kovin yleinen sana seutua tarkoittamassa. Siinä missä eteläpohjalainen sanoo "näillä lakeuksilla", metsäisempien seutujen asukkaat puhuvat "näistä meidän kulmista" tms.

Eivätkä nuo erityisen lähekkäin näytä olevan... Etäisyys pitäisi laskea sadoissa metreissä jos haluaisi olettaa niiden olevan jotenkin sidoksissa toisiinsa.

Horna-sanalle on SSA:n mukaan ehdotettu sekä slaavilaista (juuri tuo gorn, goron 'ahjo, liesi') että germaanista selitystä (horn 'sarvi'), mutta toistaiseksi niitä ei pidetä vakuuttavina. Länsislaavilainen selitys voisi siksi ollakin penkomisen arvoinen.

Jaska kirjoitti:Horna-sanalle on SSA:n mukaan ehdotettu sekä slaavilaista (juuri tuo gorn, goron 'ahjo, liesi') että germaanista selitystä (horn 'sarvi'), mutta toistaiseksi niitä ei pidetä vakuuttavina. Länsislaavilainen selitys voisi siksi ollakin penkomisen arvoinen.

Olisi tietysti pitänyt tarkastaa SSA heti aluksi. Saksahan on muuten spekuloinut sillä, että Kannaksella olisi ollut ainakin Sakkolassa kivisiä alttareita, joissa on pidetty tulta. Kun hiisi ja horna ainakin Itä-Suomessa näyttäisivät jotenkin liittyvän toisiinsa, taustalla voisi olla jonkin tämän kaltainen tuleen liittyvä erityinen, ehkäpä juuri muuttavilta varhaisslaaveilta lainattu toimintamalli.

Koljonselän toisessa päässä, Hornun pohjoispuolella, on muuten Vepsänsaari ja -kari. Voi olla sattumaakin.

Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.

Horna-paikannimistä vielä sen verran, että Pinsiössä sijaitsevan Matalusjärven raannalla on vanha Hämeenkyrön ja Pirkkalan rajamerkki, jonka nimi on Hornion nenä. Mitähän mahtaa hornio tuossa yhteydessä tarkoittaa?

Sitten Pirkkalan seudun ja ortodoksisen Karjalan yhteyksistä. Nykyisen Pirkkalan naapurissa on Lempäälän pitäjä (jonka kivikirkko muuten on rakennettu 1502-1505). Pohjois-Inkerissä Siestarjokeen eli Rajajokeen ulottuu Lempaalan pitäjä, jonka asukkaista ainakin osa vielä 1800-luvulla oli ortodoksisia karjalanpuhujia. Jos muistan oikein, sieltä oli alunperin kotoisin myös Larin Paraske.

Voisiko Lempäälän ja Lempaalan nimien samankaltaisuus olla pelkkää sattumaa? Tekisi kyllä mieli lukea Lempäälä nimi yhdeksi muinaisesta ortodoksiyhteydestä kertoviin todistuskappaleisiin.

Kalevanserkku kirjoitti:Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.

Horna-paikannimistä vielä sen verran, että Pinsiössä sijaitsevan Matalusjärven raannalla on vanha Hämeenkyrön ja Pirkkalan rajamerkki, jonka nimi on Hornion nenä. Mitähän mahtaa hornio tuossa yhteydessä tarkoittaa?

Sitten Pirkkalan seudun ja ortodoksisen Karjalan yhteyksistä. Nykyisen Pirkkalan naapurissa on Lempäälän pitäjä (jonka kivikirkko muuten on rakennettu 1502-1505). Pohjois-Inkerissä Siestarjokeen eli Rajajokeen ulottuu Lempaalan pitäjä, jonka asukkaista ainakin osa vielä 1800-luvulla oli ortodoksisia karjalanpuhujia. Jos muistan oikein, sieltä oli alunperin kotoisin myös Larin Paraske.

Voisiko Lempäälän ja Lempaalan nimien samankaltaisuus olla pelkkää sattumaa? Tekisi kyllä mieli lukea Lempäälä nimi yhdeksi muinaisesta ortodoksiyhteydestä kertoviin todistuskappaleisiin.

Kuuluuko Vesilahti ja sen Sakoinen tähän Pirkkalaan? Jos kuuluu, sille löytyisi ehkä nimipari Vuoksenlaakson Sakkolasta ja näitä sivuaisivat taas Vesilahden Sakoisten vieressä olevat Karhola-nimet ja Kannaksen Sakkolan ympäristön Karhola-Korhola-nimet.

Vesilahdelta on joka tapauksessa löytynyt karjalaisia isälinjoja, lisäksi omat aDNA-osumani liittyvät ihmeen selvästi muutamiin alueen sukuihin. Mitään tunnettua linkkiä ei kuitenkaan ole olemassa, suvun moraaliin noin muuten en ota kantaa. EDIT. savolaistuneiden, ainakin joiltain osin kohtuullisella varmuudella aiempien karjalaisten, jälkeläisen osalta karjalaisen aineksen läsnäolo Vesilahden liepeillä selittäisi ilmeisesti osumat hyvin.

Olisiko Hornio tässä kivistä kasattu ( vrt. gor'n'-> gora) kummelin kaltainen rajamerkki, jonka päällä voi tietysti vaikka pitää tultakin?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Kalevanserkku kirjoitti:Horna-paikannimistä vielä sen verran, että Pinsiössä sijaitsevan Matalusjärven raannalla on vanha Hämeenkyrön ja Pirkkalan rajamerkki, jonka nimi on Hornion nenä. Mitähän mahtaa hornio tuossa yhteydessä tarkoittaa?

Olisiko Hornio tässä kivistä kasattu ( vrt. gor'n'-> gora) kummelin kaltainen rajamerkki, jonka päällä voi tietysti vaikka pitää tultakin?

Juhani Saarenheimo Vanhan Pirkkalan historiassaan (s. 86) käyttää tässä yhteydessä sanaa "kivipyykki". Paikan päällä en ole tullut käyneeksi.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Kalevanserkku kirjoitti:Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.

Sitten Pirkkalan seudun ja ortodoksisen Karjalan yhteyksistä. Nykyisen Pirkkalan naapurissa on Lempäälän pitäjä (jonka kivikirkko muuten on rakennettu 1502-1505). Pohjois-Inkerissä Siestarjokeen eli Rajajokeen ulottuu Lempaalan pitäjä, jonka asukkaista ainakin osa vielä 1800-luvulla oli ortodoksisia karjalanpuhujia. Jos muistan oikein, sieltä oli alunperin kotoisin myös Larin Paraske.

Voisiko Lempäälän ja Lempaalan nimien samankaltaisuus olla pelkkää sattumaa? Tekisi kyllä mieli lukea Lempäälä nimi yhdeksi muinaisesta ortodoksiyhteydestä kertoviin todistuskappaleisiin.

Kuuluuko Vesilahti ja sen Sakoinen tähän Pirkkalaan? Jos kuuluu, sille löytyisi ehkä nimipari Vuoksenlaakson Sakkolasta ja näitä sivuaisivat taas Vesilahden Sakoisten vieressä olevat Karhola-nimet ja Kannaksen Sakkolan ympäristön Karhola-Korhola-nimet.

Muistaakseni ainakin Martti Linna on arvellut Vesilahden aikanaan kuuluneen Pirkkalaan. Lienee kuitenkin niin, että Vesilahden ja Pirkkalan ero on tapahtunut niin aikaisin, ettei sitä koskevia asiakirjoja ole säilynyt. On kuitenkin muutamia seikkoja joiden perusteella voi päätellä Pirkkalan olevan se vanhempi pitäjä. Ensinnäkin paikallista Pyhäjärveä, jonka rannat ovat vanhimmiten kuuluneet joko Pirkkalaan tai Vesilahteen, on nimitetty Pirkkalan Pyhäjärveksi, ei Vesilahden Pyhäjärveksi. Toiseksi Pirkkalan vanhaa erämaa-aluetta, jossa on huomattavan paljon vesilahtelaisille, mm. Laukolle kuuluneita alueita. on aina sanottu Pirkkalanpohjaksi, ei siis Vesilahdenpohjaksi. Nämä asiat on helpointa ymmärtää olettamalla, että Vesilahti on alkuaan ollut osa Pirkkalaksi nimitettyä aluekokonaisuutta. Toisaalta kun olen puhunut Pirkkalan seudusta, olen tehnyt sen ajatellen, että pitäjänrajat eivät tässä ole niin oleellisia kuin alueellinen läheisyys.

Kalevanserkku kirjoitti:Kun muinais-Pirkkala sulki piiriinsä koko Näsijärven ja luultavimmin myös Pyhäjärven, oli kyseessä valtava alue, jonka erämaat ulottuivat ainakin nykyiseen Lehtimäen pitäjään asti. Ehkä pidemmällekin. Mainitsen tämän koska Pirkkalaa sivuavissa keskusteluissa tämä joskus unohdetaan, ja esimerkiksi ruotsalainen Steckzén 1965 väitöskirjassaan vähätteli Pirkkalaa, ilmeisesti kuvitellen sen olleen keskiajallakin saman kokoinen kuin nykyinen Tampereen kyljessä kyyhöttävä pieni Pirkkalan kunta.

Totta, tämän voi itsekin tarkistaa vaikka silmäilemällä professori Suvannon keräämää henkilö- ja tilaluetteloa alkaen 1300-luvun dokumenteista. Pirkkalan alueet ovat ulottuneet vielä 1500-luvullakin huikean kauas.

http://www.narc.fi/suvanto/

Nykyäänkään me pirkkalaiset emme suinkaan kyyhötä Tampereen kupeessa vaan porskutamme ja näytämme tietä niin osaavasti että kateelliset tamperelaiset haluaisivat poimia meidän hedelmät omikseen.

Mielenkiintoista kyllä, Suomalainen paikannimikirja ei käsittele yhtään Horn-alkuista nimeä. Lempäälän nimi liittyy joko vanhoihin itämerensuomalaisiin henkilönnimiin Lempi, Lempiä tai mytologisiin sanoihin lempo, lemmas. Yhteys Suomenlahden eteläpuolisiin nimiin voi näin olla epäsuorakin, eli mahdollisesti vain samoin motivoitu.

Jostakin muistan lukeneeni, että Karjalan Lempaala olisi Suomesta Lempäälän seuduilta sinne muuttaneiden inkeriläisten mukanaan viemä nimi. Muitakin vastaavia nimisiirtoja lie tapahtunut niiden muuttojen yhteydessä. Inkeriläisten muutto ainakin on tosiasia, koska viime syksyyn asti, ehkä parinkymmenen vuoden ajan, heidän jälkeläistensä sallittiin tulla Suomeen paluumuuttajina.