Muinainen Suomi

Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Pystynen kirjoitti:Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Jälkimmäisestä tulee mieleen ruotsin "(gå) sin väg", mennä tiehensä eli pois eli veke eli veks niin kuin meillä Korsossa saatettiin sanoa.

Fyrkka on raha, mutta mikä on alkuperä? Ruotsin fyrako? Femman me pakkoruotsia lukeneet arvaamme v(i)itoseksi.

Voidaanko seuraavia venäläisperäisiä sanoja pitää slangina: tsaju 'tee' ja holotna 'kylmä'? Entä issikka ja vossikka? Tämmöisiä sanoja kuulin pikkupoikana, Helsingissä opiskelleen isonsiskon suusta.

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Jälkimmäisestä tulee mieleen ruotsin "(gå) sin väg", mennä tiehensä eli pois eli veke eli veks niin kuin meillä Korsossa saatettiin sanoa.

Ruotsin lisäksi toinen mahdollinen ehdokas on saksa, jossa weg on 'tie, pois, poissa', ja muotoa veks lähellä olisi unterwegs eli 'matkalla, poissa'. 'Veks' voisi myös olla puolileikkisä väännös, jossa sanalle väg/weg on lisätty suomen pois-sanan mallin mukainen loppuässä. 'Veke':stä on joskus tullut vastaan epäkorsolaisempikin muunnelma 'veketi'. Dösä on hämärämpi tapaus.

Pääkaupunkiseudun slangi on mainio testitapaus siitä, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Siinä näkee, kuinka puhekieleen on hypännyt pelkkien lainasanojen lisäksi myös sananalkuisia konsonanttirykelmiä ja uusia äänteitä (d,f, ehkä lievästi myös b,g). Muutos on uskoakseni seurausta ruotsin- ja suomenkielisen väen varttumisesta samoilla takapihoilla noin sata vuotta sitten. Vastaavia kielikontakteja on voinut olla menneisyydessäkin, kun uralilaisten ensiairueet ovat saapuneet vähälukuisina toiskielisen väestön sekaan (tai toiskielisiä tullut runsaasti uralilaisten sekaan). Selkeitä jälkiähän on ainakin imsujen sekaantumisesta baltteihin.

Pystynen kirjoitti:Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Dösä on vähän samankaltainen kuin saksan "Dose" tarkoittaen peltipurkkia. Jonkinlainen peltipurkki se bussikin on! Veke on ilmiselvää saksaa: weg (=pois)

Vanha ruotsalainen rahayksikkö se "fyrkka" tosiaan on.

http://en.wikipedia.org/wiki/Fyrk

"Väck" löytyy myön ruotsin kielessä, mihin se varmaankin on tullut saksasta; "Puts Weg" - "Puts väck" - äkkiä poissa.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Stadin slangin ja Etelä-Suomen yleispuhekielen useimmat kirjakielestä poikkeavat sanat on helppo tunnistaa ruotsalaisiksi / saksalaisiksi / englantilaisiksi tai sitten lyhennöksiksi. Joskus tulee vastaan läpinäkymättömämpiä Tietääkseni mitään syvällisempää suomen slangietymologista tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty? Harmi näin, sillä näissä varmaan olisi paljonkin mielenkiintoista.

Pari joita olen erityisesti jäänyt ihmettelemään ovat dösä "bussi", ja veke "pois".

Jälkimmäisestä tulee mieleen ruotsin "(gå) sin väg", mennä tiehensä eli pois eli veke eli veks niin kuin meillä Korsossa saatettiin sanoa.

Ruotsin lisäksi toinen mahdollinen ehdokas on saksa, jossa weg on 'tie, pois, poissa', ja muotoa veks lähellä olisi unterwegs eli 'matkalla, poissa'.

Ihan hyvänkuuloinen selitys oikeastaan, vaikka ruotsin ja saksan väliltä onkin hankala valita.

aikalainen kirjoitti:Pääkaupunkiseudun slangi on mainio testitapaus siitä, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Siinä näkee, kuinka puhekieleen on hypännyt pelkkien lainasanojen lisäksi myös sananalkuisia konsonanttirykelmiä ja uusia äänteitä (d,f, ehkä lievästi myös b,g).

Joskus löytyy jopa hyperforeignismeja, esim. skitta "kitara" taitaa olla saanut alku-/s/:nsä ihan vain koristukseksi.

Kenties mielenkiintoisimpia ovat kuitenkin ehkä nämä "ei yhtään mistään" peräisin olevan sanat. Mieleen tulee ainakin nettislangin peelo (kuulemma erään Usenet-ajan nimimerkin P. Elo "kunniaksi").

Kiitokset Putkoselle ja Swenille; aina sitä oppii uutta...

Muistelen joskus 10 - 20 vuotta sitten lukeneeni slangiversion Kalevalan tekstiin tähän tapaan: Vaka vanha Väinämöinen, soittaa uutta sähköskittaa...