Muinainen Suomi

Suvusta pilkahti esiin nimi Ruicka. Jossain on arveltu nimen liittyvän germaaniseen nimeen Ragn eli gudamakter krigare. Olisiko siis ollut talon ensimmäisen halijan nimi? Vai onko muita arvauksia nimen taustaksi?

Sukunimet-kirjan mukaan nimeä esiintyy Satakunnassa ja Kemissä. Nimen alkuperää he pitävät epävarmana; joku on joskus yhdistänyt sen murresanaan merkityksessä 'juottoporsas'.

Myös Rovaniemen varhaisista 1600-luvun alun suvuista löytyy Ruikka. Voivat tietenkin olla Kemijokisuun ja Perämeren alueelta Jaatilaan muuttaneita. Niin ja toki Iissä mestattiin aikanaan 1500-luvulla noitina Ruikan Olli vaimonsa kanssa.

Parooni kirjoitti:Myös Rovaniemen varhaisista 1600-luvun alun suvuista löytyy Ruikka. Voivat tietenkin olla Kemijokisuun ja Perämeren alueelta Jaatilaan muuttaneita. Niin ja toki Iissä mestattiin aikanaan 1500-luvulla noitina Ruikan Olli vaimonsa kanssa.

Olen äitini isän puolelta tätä Ruikka porukkaa. Suku esiintyy 1500 luvulta lähtien Simossa. Olli Ruikka ja vaimonsa ovat jo legendaarisia ja juuri Simosta kotoisin.
Tänäkin päivänä Simonniemeltä löytyy Ruikka-nimisiä taloja. Sukututkimuksen mukaan Ruikat olivat alunperin pirkkalaisia, jotka kävivät ilmeisesti rannikkoa pitkin verottamassa lappalaisia. Varhaisempaa juurta löytyykin Satakunnasta Kokemäen joen mutkasta, sieltä missä oli aikoinaan Teljän kauppaikka. Dokumentteja on äärimmäisen vähän mutta joissain säilyneissä teksteissä puhutaan mm. heidän saamistaan rangaistuksista, jossa samassa yhteydessä käsitellään myös heidän omaisuuttaan, lähinnä karjaa.

Ruikka nimen alkuperästä ei ole tietoa, minusta se vaikuttaa muinaiselta miehen etunimeltä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:http://muinainensuomi.foorumimme.com/viewtopic.php?f=10&t=23&p=20042&hilit=ruik%2A#p20042

No niin, eikö lisätä tähän vielä Ruikonperän Multakurkku niin olet tyytyväinen.
Kirkonkirjoissa ja maakirjoissa ei päästä yhtä mahtavaan levikkiin kuitenkaan.

Ulfbehrt2 kirjoitti:No niin, eikö lisätä tähän vielä Ruikonperän Multakurkku niin olet tyytyväinen.
Kirkonkirjoissa ja maakirjoissa ei päästä yhtä mahtavaan levikkiin kuitenkaan.

Multakurkkupa hyvinkin, sillä unohdit etymologiset sanakirjat:

"from Proto-Germanic *rugiz, *ruig

http://en.wiktionary.org/wiki/rye

Kukahan tämän kantagermaanin *ruig-asun on Wiktionaryyn keksinyt…? Koko kielessä ei edes ollut ui-diftongia.

Arvelisin että useissa tapauksissa on pikemmin kyse joko ruikuttaa tai ruikkia-sanueista. Eli jokin Ruikanmesta voisi merkitä esim. "vesilintumesta", "kerjäläismesta", "ripulimesta"…

Pystynen kirjoitti:Kukahan tämän kantagermaanin *ruig-asun on Wiktionaryyn keksinyt…? Koko kielessä ei edes ollut ui-diftongia.

Arvelisin että useissa tapauksissa on pikemmin kyse joko ruikuttaa tai ruikkia-sanueista. Eli jokin Ruikanmesta voisi merkitä esim. "vesilintumesta", "kerjäläismesta", "ripulimesta"…

*ruig on esillä muuallakin, mutta ei esim. Starlingissa. Kun kielessä on muita diftongeja, ajattelin että tämäkin on mahdollinen. Ehkä virhe on siis levinnyt yhdestä lähteestä toiseen? Nuo merkitykset eivät kyllä oikein tunnu luontevilta pirkkalaissuvulle?

Joo, sukunimessä varmaan on edelleen jotain muuta tekeillä (joten uskallan sanoa vain "useissa", en "useimmissa").

Kantagermaanissa on yleensä katsottu olleen vain neljä diftongia: *ai, *au, *eu, *iu. Näistäkin viimeinen on syntynyt ainoastaan umlautin välityksellä edellisestä.

—Muock: periaatteessa nimi voisi silti edelleen olla ruis-kantainen, vain "suffiksinvaihdollinen": koska ˣRuki(h)ikka olisi kovin oudon oloinen nimi, tästä olisikin heitetty s pois ja saatu *Ruɣikka > Ruikka.

Pystynen kirjoitti:Koko kielessä ei edes ollut ui-diftongia...

Länsigermaanissa sellainen kaiketi on, ainakin Hollannin alueella, vrt. ut-uit? Muistelen tähän liittyen että joku venäläinen kielentutkija olisi arvioinut gootin omaavan aineksia jostain "ingvaeonisesta" kielestä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Koko kielessä ei edes ollut ui-diftongia...

Länsigermaanissa sellainen kaiketi on, ainakin hollannin alueella, vrt. ut-uit? Muistelen tähän liittyen että joku venäläinen kielentutkija olisi arvioinut gootin omaavan aineksia jostain "ingvaeonisesta" kielestä.

Myöhemmin eri kieliin on tosiaan kehittynyt jos jonkinlaisia diftongeja, mutta erityisemmin vasta keskiajan loppupuolella. Hollannin ui ei lisäksi ole koskaan ollut /ui/, vaan kyse on ranskalaisperäisestä kirjoitusasusta joka alunperin äännettiin /yi/, ja joka myöhemmin kehittyi asuun /öy/ (ja yleistettiin tämän diftongin normaaliksi kirjoitusasuksi; yleisimmin se tulee, kuten esimerkissäsi, alkuperäisesti pitkästä *uu:sta). "Oikea" /ui/ nykyhollannista löytyy, mutta se kirjoitetaan oei.

Keskiajan englannissa oli /ui/ joissain sanoissa joissa nykyään on oi, mutta näistä kai kaikki ovat ranskalaisia lainasanoja (esim. point).

Pystynen kirjoitti:Myöhemmin eri kieliin on tosiaan kehittynyt jos jonkinlaisia diftongeja, mutta erityisemmin vasta keskiajan loppupuolella.

Mikä lienee sanan ruija esikuva ja miten siinä on ui-diftongi, olettaen että kyseessä on germaaninen lainasana?

P.S. Grunthal pohtii Vatjaan liittyen näin:

"On the other hand, if in fact the name for Germany in the Baltic languages is of ancient origin - (Lithuanian) Vókia, (Latvian) Vacija 'Germany', (Lithuanian) vókietis, (Latvian) vacietis 'German (person)', the province name Vaiga could have been borrowed from this, although the origin of (Lithuanian) Vókia, etc. is obscure (Fraenkel 1272, Karulis 1992 2, 463-464). According to this theory the proper noun was borrowed by Estonian from the Baltic languages, and became the name of an Estonian province situated in the northern part of present-day Tartumaa. In the local dialect the original form *vakja was changed to Vaiga as a result of metathesis"

http://www.sgr.fi/ct/ct51.html

Siis, lainautuen baltista tai baltin kautta:

*vakja->Vaiga
?*Rugia->Rui(ki)a-->Ruija
?*Rugi->ruik(k)(V)

Olen huomannut ja kuullut, että -iu- ja -ui- digftongit ovat aika harvinaisia. Mielestäni Luik (Hollanti- ollut olemassa ainakin Rooman vallan aikana) on siis melko vanha kaupunki Hollannissa. Esittäisin - voisiko se olla esigermaanikielien aikaista - ui-diftongia?
Koska nykyisissä - nuoremmissa - germaanikielissä tietääkseni ei ole ui- tai iu -diftongia, olenko väärässä? Eikä taida olla baltissa eikä venäjässä? Olisivatko vanhimmat myös ui- ja iu- diftongiset baltinsanat esigermaanista (Luik- paikannimeen viitaten)? - tässä varovaisia kysymyksiä- onko niihin olemassa vastauksia.

seppo_ilmari kirjoitti:Olen huomannut ja kuullut, että -iu- ja -ui- digftongit ovat aika harvinaisia. Mielestäni Luik (Hollanti- ollut olemassa ainakin Rooman vallan aikana) on siis melko vanha kaupunki Hollannissa. Esittäisin - voisiko se olla esigermaanikielien aikaista - ui-diftongia?

Hollantia ei edelleenkään voi lukea niinkuin suomea. Kaupunki on hollanninkieliseltä nimeltään [löyk] eikä [luik].

Nimi sitten pohjautuu germaaniseen *liud-kantaan joka tarkoittaa 'kansaa' tms. (ja josta suomeen tulee liuta.)

Kinaporin kalifi kirjoitti:(…) Siis, lainautuen baltista tai baltin kautta:

*vakja->Vaiga
?*Rugia->Rui(ki)a-->Ruija
?*Rugi->ruik(k)(V)

En nyt seuraa ideaasi. Miksi Jäämeren rannikko tunnettaisiin vatjan-/eteläviron-/liivinkielisellä nimellä? Ja vielä rukiita merkitsevällä?

SSA yhdistää Ruijan pohjanmaalaiseen murresanaan rutjat 'revontulet'. Merkitykseltään tämä olisikin jo ymmärrettävää. (Sen sijaan minua ei vakuuta vertaus onomatopoeettiseen sanaan rutista.)

Pystynen kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:(…) Siis, lainautuen baltista tai baltin kautta:

*vakja->Vaiga
EDIT ?*Rygia->Rui(ki)a-->Ruija
EDIT ?*rygi->ruik(k)(V)

En nyt seuraa ideaasi. Miksi Jäämeren rannikko tunnettaisiin vatjan-/eteläviron-/liivinkielisellä nimellä? Ja vielä rukiita merkitsevällä?

SSA yhdistää Ruijan pohjanmaalaiseen murresanaan rutjat 'revontulet'. Merkitykseltään tämä olisikin jo ymmärrettävää. (Sen sijaan minua ei vakuuta vertaus onomatopoeettiseen sanaan rutista.)

Norjassahan oli Rygjafylke, nykyäänkin siellä on Rogaland, "rygien maa", ehkä siis siltä pohjalta Ruija?

http://en.wikipedia.org/wiki/Rugii

Näyttäisi kuitenkin siltä, että balttien omaksumissa lainasanoissa alkuperäinen y on joissain tapauksissa korvattu diftongilla -ui, joten ehkä olisi mahdollista että germaaninen *rygi olisi välittynyt Veikseliltä itämerensuomeen muodossa ruik(V), ilman metateesiäkin?

https://books.google.fi/books?id=QkU2N6 ... ui&f=false

Pystynen kirjoitti:SSA yhdistää Ruijan pohjanmaalaiseen murresanaan rutjat 'revontulet'. Merkitykseltään tämä olisikin jo ymmärrettävää. (Sen sijaan minua ei vakuuta vertaus onomatopoeettiseen sanaan rutista.)

Ruija on alkuperältään sama sana kuin murteissa esiintyvät rutja, rulja ja vieläpä lurja ja tarkoittaa kiistatta samaa kuin nykynorjan Hålogaland (korkeiden liekkien maa). Verratkaamme (keskenään) samaa merkitseviin sanoihin patja ja paija.

Ruijan yhdistäminen rutista-verbiin perustuu siihen, että monet ovat kuulevinaan revontulista lähtevän ääntä. Jos en aivan väärin muista. niin joitakin aikoja sitten tutkijat ovat tällaista revontuliääntä tarkoilla laitteillaan havainneet.

Kalevanserkku kirjoitti:Ruija on alkuperältään sama sana kuin murteissa esiintyvät rutja, rulja ja vieläpä lurja ja tarkoittaa kiistatta samaa kuin nykynorjan Hålogaland (korkeiden liekkien maa). Verratkaamme (keskenään) samaa merkitseviin sanoihin patja ja paija.

Ruijan yhdistäminen rutista-verbiin perustuu siihen, että monet ovat kuulevinaan revontulista lähtevän ääntä. Jos en aivan väärin muista. niin joitakin aikoja sitten tutkijat ovat tällaista revontuliääntä tarkoilla laitteillaan havainneet.

Norjalainen Wiki ei ilmeisesti pidä liekkiteoriaa liittyen Hålogalandiin kovinkaan uskottavana? Toisaalta, miten sana rutja liittyy liekkeihin?

http://no.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5logaland

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Kalevanserkku kirjoitti:Ruija on alkuperältään sama sana kuin murteissa esiintyvät rutja, rulja ja vieläpä lurja ja tarkoittaa kiistatta samaa kuin nykynorjan Hålogaland (korkeiden liekkien maa). Verratkaamme (keskenään) samaa merkitseviin sanoihin patja ja paija.

Ruijan yhdistäminen rutista-verbiin perustuu siihen, että monet ovat kuulevinaan revontulista lähtevän ääntä. Jos en aivan väärin muista. niin joitakin aikoja sitten tutkijat ovat tällaista revontuliääntä tarkoilla laitteillaan havainneet.

Norjalainen Wiki ei ilmeisesti pidä liekkiteoriaa liittyen Hålogalandiin kovinkaan uskottavana? Toisaalta, miten sana rutja liittyy liekkeihin?

http://no.wikipedia.org/wiki/H%C3%A5logaland

Norjalainen Wiki esittää useita etymologioita, joista mielestäni mikään ei ole toisia parempi. Pitäytyisin toistaiseksi kuitenkin korkeiden liekkien teoriassa, sillä rutja > ruija, jos se liittyy rutisemiseen, tukee sitä. Norjalaiset kiinnittivät huomionsa visuaaliseen puoleen, suomalaiset kuuntelivat outoa ääntä (sähköistä rätinää eli rutinaa).