Muinainen Suomi

En tunne asiaa muuten mutta ehkä karjalan kielen sanakirja antaa ainakin ajatuksia mitä etymologiaan tulee?

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... rhakko&l=1

Sukunimet-kirjan mukaan nimi on peräisin Karjalasta, mutta mitään selitystä sille ei anneta. Nurhola-nimisiä kyliä on Antreassa ja Anttolassa. Veikkaan että Kalifin linkki on parasta mitä on tarjota näin omituiselle nimelle, joka ei muistuta tietääkseni mitään suomen sanaa.

Jaska kirjoitti:Sukunimet-kirjan mukaan nimi on peräisin Karjalasta, mutta mitään selitystä sille ei anneta. Nurhola-nimisiä kyliä on Antreassa ja Anttolassa. Veikkaan että Kalifin linkki on parasta mitä on tarjota näin omituiselle nimelle, joka ei muistuta tietääkseni mitään suomen sanaa.

Erityiselle, ei omituiselle, nimihän on oikein komea ja ylpeyden aihe kantajalleen.

Hopeaveron maksaneiden luettelossa Savossa 1571 esiintyy noilla seuduilla muutamaan kertaan sukunimi Nutroin. Voiko Nutrosesta tulla Nurhonen? Onko Nutrosille selitystä?

E. Sofia kirjoitti:Hopeaveron maksaneiden luettelossa Savossa 1571 esiintyy noilla seuduilla muutamaan kertaan sukunimi Nutroin. Voiko Nutrosesta tulla Nurhonen? Onko Nutrosille selitystä?

Periaatteessa tulee mieleen vastaavuudet länsi ihra, ohra ~ itä itra, otra. Sitten tarvittaisiin vielä h:n paikanvaihdos... Eli ehkä tuo on liian kaukaa haettu. Sukunimikirja ei käsittele Nutronen-nimeä.

Jaska kirjoitti:

E. Sofia kirjoitti:Hopeaveron maksaneiden luettelossa Savossa 1571 esiintyy noilla seuduilla muutamaan kertaan sukunimi Nutroin. Voiko Nutrosesta tulla Nurhonen? Onko Nutrosille selitystä?

Periaatteessa tulee mieleen vastaavuudet länsi ihra, ohra ~ itä itra, otra. Sitten tarvittaisiin vielä h:n paikanvaihdos... Eli ehkä tuo on liian kaukaa haettu. Sukunimikirja ei käsittele Nutronen-nimeä.

Katsoin Nurhosia Savon tuomiokirjoista 1559 ja 1561-65. Ei ollut, mutta Pellosniemeltä löytyi lautamies Martti Nuhronen (tai Nuheroinen) ja Juvalta Marcus Nurjanen.

Nurjanen selittyisi helposti liikanimenä, mutta se on niin tuttu sana, että olisiko siitä olisi voinut tulla noin suurta muuntelua?

Usein tuolla suunnalla sukunimet tulivat joko eläinnimistä tai etunimestä.
Kun kirjoitusasu vaihtelee noin paljon, joutuu miettimään, että pohjana on voinut olla sellainen sana, joka ei enää 1500-luvulla ollut tuttu.

Mitä murretta/kieltä Kannaksella puhuttiin: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... sivu.shtml

Variantit ovat siis:
Nutro-
Nurho-
Nuhro-

Ehdotan, että tämän erikoisen nimen takana voisi olla miehen etunimi Onufrios.
Nimi on nykyisinkin suomalaisessa ortodoksisessa kalenterissa, muistopäivä 12.6. Esikuvaksi mainitaan pyhä Onufrios Suuri, 300-l.

Kirjassa A. Kasanko, Nimi ja usko selitetään Onufrios nimen tarkoittavan alkuaan "pyhälle härälle vihittyä".

E. Sofia kirjoitti:Variantit ovat siis:
Nutro-
Nurho-
Nuhro-

Ehdotan, että tämän erikoisen nimen takana voisi olla miehen etunimi Onufrios.
Nimi on nykyisinkin suomalaisessa ortodoksisessa kalenterissa, muistopäivä 12.6. Esikuvaksi mainitaan pyhä Onufrios Suuri, 300-l.

Kirjassa A. Kasanko, Nimi ja usko selitetään Onufrios nimen tarkoittavan alkuaan "pyhälle härälle vihittyä".

Loistava selitys! Ortodoksinimen väännös löytyy monen suomalaisen nimen taustalta. Nuhro tulisi suoraan siitä: vieras f:hän on korvattu perinteisesti hv:llä, mutta konsonanttiyhtymänä hvr olisi mahdoton, joten hr on uskottava. Nurhonen voisi sitten olla sen vaihtelumuoto, koska hr on kuitenkin harvinainen konsonanttiyhtymä.

Nimen vierasperäisyyteen viittaa sekin, että Kansalaisen karttapaikasta ei löydy yhtäkään Nuhro*-paikannimeä, ja vain kaksi Nurho*-nimeä Etelä-Savosta: Nurhola Mikkelistä ja Nurhosensaari Ristiinasta. Syytettäköön siis rajantakaisia ortodoksikarjalaisia...

Nutro(nen)-nimen kuulumisesta samaan yhteyteen olen vielä epävarma; sille voisi löytyä jokin erillinen selitys.

Nutronen esiintyy asiakirjoissa, joissa Nurhosia ei ole. Seutukin on sama. Miksi f:n tai h:n tilalla on t, voisi selittyä, jos tietäisi asiakirjan syntyhistorian. Onko hopeaveron kirjurilla ollut kirjallinen vai suullinen lähde? Onko hän lukenut jostain tuohenpalasista f:n (tai h:n) t-kirjaimeksi vai onko hän kuullut huonosti?

Jospa hopeaveron kirjurilla olisi ollut alkamassa ns. ikäkuulo...

Mies palasi kuulontutkimuksesta. Tunnin oli lääkäri selittänyt mistä on kyse, kun mies kuulee väärin (jopa vaimonsa puheen). Siitä riitti vaimolle tarjottavaksi viiden tunnin esitelmä sekä A4-nippu, vakuuttavaa tekstiä ja kuvia.

Tällaista:
Tietyt konsonantit sekoittuvat, kun ns. ikäkuulo alkaa vaivata. Mitkä konsonantit sekoittuvat, johtuu suomenkielen ominaisuuksista. Vokaalit kuulee oikein, mutta tietyt konsonantit häipyvät, ja kuulija säveltää päässään konsonantit sen mukaan, mikä on tutuinta. Näin syntyy väärinkäsityksiä nuoremmillekin, niitä väärin kuultuja laulunsanoja.

Artikkeli: Mitä uutta kuulonkuntoutuksessa?
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2011;127(8):835-42
Jaakko Salonen, Lars Kronlund ja Erna Kentala
Teema: Audiologia (Erikoistoimittajat: Erna Kentala, Heikki Löppönen ja Anne Pitkäranta)
Artikkelin tunnus: duo99497 (099.497)
© 2012 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Oheiset kuvat selittävät miksi suomenkielessä konsonantit k, p,t ja s voivat häipyä. Äänenkorkeus selittää nämä. Pitäisikö tämä uskoa? Ikäkuulossa korkeat äänet vaimenevat kuulumattomiin.

- Tai sekoittua ja korvautua äänen keston takia. (Ne konsonantit eivät sekoitu, joissa huulten asento on täysin erilainen.) Toisen kuvan lähde: www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/F ... onsonantit

En ole fonetiikan asiantuntija. En tiedä, tulkitsinko kuvat oikein.

Jaska kirjoitti:Nimen vierasperäisyyteen viittaa sekin, että Kansalaisen karttapaikasta ei löydy yhtäkään Nuhro*-paikannimeä, ja vain kaksi Nurho*-nimeä Etelä-Savosta: Nurhola Mikkelistä ja Nurhosensaari Ristiinasta. Syytettäköön siis rajantakaisia ortodoksikarjalaisia...

Eikä tarvitse mennä edes nykyisen rajan taakse, sillä Pähkinäsaaren rauhaan saakka Etelä-Savo oli ortodoksinen.

Noilla seuduilla - Mikkelin tienoille asti - on aika paljon vanhaa sukunimistöä, joka pohjautuu selvästi ortodoksisiin nimiin. Ne kertonevat ajasta ennen Pähkinäsaaren rauhan rajanvetoa.
Katselin ortodoksisia pyhimyselämäkertoja ja heidän kulttejaan. Novgorodissa oli Onufrios-pyhimys ollut jotenkin merkityksellinen 1200-luvulla. Lisäksi jossain kerrottiin: "For captives and court cases pray St. Onouphrios..."

Nimi on myös 1541 maakirjassa Pellosniemen Pitkälahden kolmannessa....

Helposti nimen voisi lukea Nutro-muotoiseksi, mutta tuolla sukuforumin puolella käsialaviisaat vakuuttivat, että Nuhro- se on. On kai tietyn kirjurin käsiala ollut persoonallista.

Voikohan tähän pistää vielä linkin sinne toiseen foorumiin? Siellä on tekstinäytekin.
http://suku.genealogia.fi/showthread.ph ... post129230