Muinainen Suomi

Aavasaksan innostamani etsin Ruotsin kartasta myös Pello nimisiä paikkoja. Niitä löytyi muutamia ja lisäksi sellaisia joissa pello on nimen osana. Yhdessä paikassa vieressä oli myös vastaava saamelainen nimitys Pellokis ja Biellogis. Algun mukaan biello on kellokas. Aivan hyvä sinänsä paikannimeksi.

Katselin muitakin vaihtoehtoja ja seuraava on minusta myös aika hyvä:

pohjoissaame
Sanue: bælle puoli; (halkaistu) puolikas; pari (jollekin); puoli, kanta

Pellon kohdalla oleva Kylänsaari on kuin ympyrän puolikas. Samoin Piteåsta löytyvään järveen se sopisi. Siellä järvi on kaksiosainen, joista toinen olisi se puolikas?

Sen olen huomannut, että näistä nimistä voi johdatella melkein mitä vain. Siitä esimerkkinä seuraava:) Sallastakin löytyy paikka jossa pelloa vastaava osa ehkä on: Känespella. Siellä tuo puolikas voisi olla varsinaisen Känespella nimisen vaaran vieressä oleva terävä kumpu / pieni vaara. Se on kuinkeskeltä halkaistu kupu. (Algussa Ganes on maahinen). Eli Känespella voisi tarkoittaa maahisen puoli, tai maahisenpuolikas.

Mielenkiintoinen ajatus. 'Pello'-nimen on yleensä ajateltu tulevan 'pelto'-sanasta, maanviljelysyhteisöä on kenties aikoinaan kutsuttu 'pellon kyläksi' tjsp. 'Pello'-nimiä ei ole ympäristössä kovin paljoa. Pellojärven on arveltu saaneen nimensä kylän mukaan, ei päinvastoin. Järven ympäristössä on runsaasti Kynäs-alkuisia nimiä, joten järvi on ehkä aikoinaan ollut *Kynäsjärvi.

Kuulemma perimätieto kertoo että Kylänsaaressa on aikoinaan ollut vanha saamelaisten uhripaikka. Voi hyvinkin pitää paikkansa. Monet muut jokivarren kylännimet ovat kyllä saamelaisperäisiä (Juoksenki, Kauliranta, Matarinki jne). Yleensäkin Tornionjokilaaksossa on paljon kummallisia nimiä, joille tuntuu olevan vaikea keksiä etymologiaa. Nimet ovat vanhoja, voineet vääntyä epäsäännöllisiksi vuosisatojen kuluessa, alueella aikoinaan puhuttu saamenkieli on kadonnut ja monet murresanat luultavasti unohtuneet, jotkut nimet voivat olla jopa esisaamelaisia.

Sattumaa taas varmaaankin mutta kynäs ja känes ovat ainakin maalikon korvaan samansuuntaisia. Kynäsvaaran pättäräinen on samanlainen jyrkännepaikka kuin Känespellassa. Molemmat sopisivat myös seita / uhripaikoiksi.

Tarkastelun laajentaminen Ruotsin puolelle näyttää hedelmälliseltä.

Kynäs- ja Palus-alkuiset paikannimet ovat nätissä jonossa ikivanhan eräreitin varrella Satakunnassa. Kynäsjärvi on matala järvi ja koko seutu on tasaista aluetta ilman jyrkänteitä. Palus ainakin on saamelaisnimi. Kynäsaaria löytyy 2 Savosta, mutta onko siinä kysymyksessä Kynä- vai Kynäs-alku? Pohjois-Karjalassa sijaitsee Kynäsuo, mutta tässä on taas sama juttu: Kynä- vai Kynäs-? Kolmas Kynäs-tapaus löytyykin sitten jo Pellosta: Kynäsvuoma ja -vaara.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... na&lang=fi

Alla, ehkä lisävahvistusta sille että Pello tulee tuosta saamen puolta tarkoittavasta sanasta.

Compare, however the names Канзобала, Рындобала, Чучебала, etc., in which the formant -бала can be compared with Proto-Saami *pēlē, North Saami bealli ‘half; side’, together with Finnish puoli id.,*p.

Olaus Magnuksen kartassa 1500-luvulta Pello on kirjoitettu Pele. En tiedä miten tuo yläpuolella protosaameksi muotoiltu sana äännetään. Tuo teksti on Jaskan linkistä Saamen murteutuminen ketjusta, Matveevin jutusta. Linkki ohessa http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html linkin tekstissä Pelen erikois e-kirjaimet ovat erilaisia kuin tuossa lainauksessani.Muistuttavat lähinnä numero kolmosta väärinpäin. Ehkä Pello ääntyi vielä tuolloin lähelle tuota protosaamen sanaa.

jussipussi kirjoitti:Alla, ehkä lisävahvistusta sille että Pello tulee tuosta saamen puolta tarkoittavasta sanasta.

Compare, however the names Канзобала, Рындобала, Чучебала, etc., in which the formant -бала can be compared with Proto-Saami *pēlē, North Saami bealli ‘half; side’, together with Finnish puoli id.,*p.

Olaus Magnuksen kartassa 1500-luvulta Pello on kirjoitettu Pele. En tiedä miten tuo yläpuolella protosaameksi muotoiltu sana äännetään. Tuo teksti on Jaskan linkistä Saamen murteutuminen ketjusta, Matveevin jutusta. Linkki ohessa http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html linkin tekstissä Pelen erikois e-kirjaimet ovat erilaisia kuin tuossa lainauksessani.Muistuttavat lähinnä numero kolmosta väärinpäin. Ehkä Pello ääntyi vielä tuolloin lähelle tuota protosaamen sanaa.

Esim. Jaska osaa kertoa voisiko tuosta saamen sanasta johtaa pello-sanan, mutta Matvejev antaa käsikirjoituksessa sanalle myös selityksen storona, "seutu", esim. Рындобала ehkä siis esim. "Rinteenpuoli, -enseutu"?

jussipussi kirjoitti:Alla, ehkä lisävahvistusta sille että Pello tulee tuosta saamen puolta tarkoittavasta sanasta.

Compare, however the names Канзобала, Рындобала, Чучебала, etc., in which the formant -бала can be compared with Proto-Saami *pēlē, North Saami bealli ‘half; side’, together with Finnish puoli id.,*p.

Olaus Magnuksen kartassa 1500-luvulta Pello on kirjoitettu Pele. En tiedä miten tuo yläpuolella protosaameksi muotoiltu sana äännetään. Tuo teksti on Jaskan linkistä Saamen murteutuminen ketjusta, Matveevin jutusta. Linkki ohessa http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html linkin tekstissä Pelen erikois e-kirjaimet ovat erilaisia kuin tuossa lainauksessani.Muistuttavat lähinnä numero kolmosta väärinpäin. Ehkä Pello ääntyi vielä tuolloin lähelle tuota protosaamen sanaa.

Hyvä huomio! Etenkin jos nimen varhaisimmat kirjoitusasut ovat Pele-tyyppisiä, on selitys heti uskottavampi.

Sammallahden 1998 kirjassaan The Saami Languages käyttämä myöhäiskantasaamen rekonstruktio on sikäli helpompi, että ensitavussa on jo diftongit. Tuo sana olisi siinä asussa *pealē (pitkä ee toisessa tavussa). Esimerkiksi läntisimmässä keminsaamessa eli kittilänsaamessa *ea edustuu ilmeisesti e:nä, vaikka esimerkkejä ei monta löydykään; sekin tukisi tuota etymologiaa Pello-nimelle. Mutta edellytyksenä on nimenomaan vanhimpien kirjausmuotojen e-loppuisuus: toisen tavun *ē ei missään edustu muuna kuin e(e):nä, i(i):nä tai ie:nä.

Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Yksinään tämä elementti ei taida esiintyä, joten nimeä lainattaessa suomeen olisi pitänyt tapahtua jonkinlainen typistyminen.

Jaska kirjoitti:Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Tämä onkin hienosti tehty tutkimus. Kannattaa lukea, niin tiedätte miten reagoida kun näette Lapissa kyltin Apinavaara.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Tämä onkin hienosti tehty tutkimus. Kannattaa lukea, niin tiedätte miten reagoida kun näette Lapissa kyltin Apinavaara.

Hahaha!

Tuolla on myös paljon sellaisia luonnehdintoja kuin "genetiivi tuntemattomasta sanasta." Ilmiö viittaa aikoinaan vahvaan paleolappi-saame-kaksikielisyyteen.

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Alla, ehkä lisävahvistusta sille että Pello tulee tuosta saamen puolta tarkoittavasta sanasta.

Compare, however the names Канзобала, Рындобала, Чучебала, etc., in which the formant -бала can be compared with Proto-Saami *pēlē, North Saami bealli ‘half; side’, together with Finnish puoli id.,*p.

Olaus Magnuksen kartassa 1500-luvulta Pello on kirjoitettu Pele. En tiedä miten tuo yläpuolella protosaameksi muotoiltu sana äännetään. Tuo teksti on Jaskan linkistä Saamen murteutuminen ketjusta, Matveevin jutusta. Linkki ohessa http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html linkin tekstissä Pelen erikois e-kirjaimet ovat erilaisia kuin tuossa lainauksessani.Muistuttavat lähinnä numero kolmosta väärinpäin. Ehkä Pello ääntyi vielä tuolloin lähelle tuota protosaamen sanaa.

Hyvä huomio! Etenkin jos nimen varhaisimmat kirjoitusasut ovat Pele-tyyppisiä, on selitys heti uskottavampi.

Sammallahden 1998 kirjassaan The Saami Languages käyttämä myöhäiskantasaamen rekonstruktio on sikäli helpompi, että ensitavussa on jo diftongit. Tuo sana olisi siinä asussa *pealē (pitkä ee toisessa tavussa). Esimerkiksi läntisimmässä keminsaamessa eli kittilänsaamessa *ea edustuu ilmeisesti e:nä, vaikka esimerkkejä ei monta löydykään; sekin tukisi tuota etymologiaa Pello-nimelle. Mutta edellytyksenä on nimenomaan vanhimpien kirjausmuotojen e-loppuisuus: toisen tavun *ē ei missään edustu muuna kuin e(e):nä, i(i):nä tai ie:nä.

Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Yksinään tämä elementti ei taida esiintyä, joten nimeä lainattaessa suomeen olisi pitänyt tapahtua jonkinlainen typistyminen.

Pele, peale vs. puoli ? Ovatko etymologialtaan saman sanan johdannaisia.

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Alla, ehkä lisävahvistusta sille että Pello tulee tuosta saamen puolta tarkoittavasta sanasta.

Compare, however the names Канзобала, Рындобала, Чучебала, etc., in which the formant -бала can be compared with Proto-Saami *pēlē, North Saami bealli ‘half; side’, together with Finnish puoli id.,*p.

Olaus Magnuksen kartassa 1500-luvulta Pello on kirjoitettu Pele. En tiedä miten tuo yläpuolella protosaameksi muotoiltu sana äännetään. Tuo teksti on Jaskan linkistä Saamen murteutuminen ketjusta, Matveevin jutusta. Linkki ohessa http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html linkin tekstissä Pelen erikois e-kirjaimet ovat erilaisia kuin tuossa lainauksessani.Muistuttavat lähinnä numero kolmosta väärinpäin. Ehkä Pello ääntyi vielä tuolloin lähelle tuota protosaamen sanaa.

Hyvä huomio! Etenkin jos nimen varhaisimmat kirjoitusasut ovat Pele-tyyppisiä, on selitys heti uskottavampi.

Sammallahden 1998 kirjassaan The Saami Languages käyttämä myöhäiskantasaamen rekonstruktio on sikäli helpompi, että ensitavussa on jo diftongit. Tuo sana olisi siinä asussa *pealē (pitkä ee toisessa tavussa). Esimerkiksi läntisimmässä keminsaamessa eli kittilänsaamessa *ea edustuu ilmeisesti e:nä, vaikka esimerkkejä ei monta löydykään; sekin tukisi tuota etymologiaa Pello-nimelle. Mutta edellytyksenä on nimenomaan vanhimpien kirjausmuotojen e-loppuisuus: toisen tavun *ē ei missään edustu muuna kuin e(e):nä, i(i):nä tai ie:nä.

Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Yksinään tämä elementti ei taida esiintyä, joten nimeä lainattaessa suomeen olisi pitänyt tapahtua jonkinlainen typistyminen.

Pele, peale vs. puoli ? Ovatko etymologialtaan saman sanan johdannaisia.

Ante Aikion vokaaliteorian mukaan ovat: U *pälä > *pale- > *pooli. Näkemys on erittäin taloudellinen ja uskottava.
https://www.academia.edu/15383414/The_F ... c_vocalism

Lähetetty: **03 Marras 2017 09:17**

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Tämä onkin hienosti tehty tutkimus. Kannattaa lukea, niin tiedätte miten reagoida kun näette Lapissa kyltin Apinavaara.

Pellossaki on muuten Apinavaara, paikka löytyy kartalta nimillä Iso-Apina ja Vähä-Apina. Liekhään nämäkki sitten tuola juuri samala menetelmälä selitettyjä :)

Lähetetty: **03 Marras 2017 20:25**

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Alla, ehkä lisävahvistusta sille että Pello tulee tuosta saamen puolta tarkoittavasta sanasta.

Compare, however the names Канзобала, Рындобала, Чучебала, etc., in which the formant -бала can be compared with Proto-Saami *pēlē, North Saami bealli ‘half; side’, together with Finnish puoli id.,*p.

Olaus Magnuksen kartassa 1500-luvulta Pello on kirjoitettu Pele. En tiedä miten tuo yläpuolella protosaameksi muotoiltu sana äännetään. Tuo teksti on Jaskan linkistä Saamen murteutuminen ketjusta, Matveevin jutusta. Linkki ohessa http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html linkin tekstissä Pelen erikois e-kirjaimet ovat erilaisia kuin tuossa lainauksessani.Muistuttavat lähinnä numero kolmosta väärinpäin. Ehkä Pello ääntyi vielä tuolloin lähelle tuota protosaamen sanaa.

Hyvä huomio! Etenkin jos nimen varhaisimmat kirjoitusasut ovat Pele-tyyppisiä, on selitys heti uskottavampi.

Sammallahden 1998 kirjassaan The Saami Languages käyttämä myöhäiskantasaamen rekonstruktio on sikäli helpompi, että ensitavussa on jo diftongit. Tuo sana olisi siinä asussa *pealē (pitkä ee toisessa tavussa). Esimerkiksi läntisimmässä keminsaamessa eli kittilänsaamessa *ea edustuu ilmeisesti e:nä, vaikka esimerkkejä ei monta löydykään; sekin tukisi tuota etymologiaa Pello-nimelle. Mutta edellytyksenä on nimenomaan vanhimpien kirjausmuotojen e-loppuisuus: toisen tavun *ē ei missään edustu muuna kuin e(e):nä, i(i):nä tai ie:nä.

Itä-Inarin paikannimistössä esiintyy elementti pele 'puoleinen'.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/l ... a/a186.pdf

Yksinään tämä elementti ei taida esiintyä, joten nimeä lainattaessa suomeen olisi pitänyt tapahtua jonkinlainen typistyminen.

Pele, peale vs. puoli ? Ovatko etymologialtaan saman sanan johdannaisia.

Pellojärvestä puolet on Säynäjärveä. Inarinsaamen pele on puolet.

Lähetetty: **03 Marras 2017 20:51**

jouko kirjoitti:Pellojärvestä puolet on Säynäjärveä. Inarinsaamen pele on puolet.

Mistäköhän tulee verbi pelehtiä ?

Lähetetty: **06 Marras 2017 14:12**

rcislandlake kirjoitti:
jouko kirjoitti:Pellojärvestä puolet on Säynäjärveä. Inarinsaamen pele on puolet.

Mistäköhän tulee verbi pelehtiä ?

Ajattelin vitsiksi, mutta miksi ei: puolitella ei ole niin kaukana paritella verbistä, eikä pelehtiminen välttämättä mene parittelusta ohi ollenkaan...

Lähetetty: **06 Marras 2017 14:58**

jouko kirjoitti:
Pellojärvestä puolet on Säynäjärveä. Inarinsaamen pele on puolet.

Piteån Pellossa on myös samantapainen Pellojärvi, Pelloträsk. Eli alunperin molemmat Pellot ovat olleet yhdyssanan osana, jolloin päästään Jaskan mainitsemasta "ongelmasta", että saamen pele, bealli ei esiinny yksinään.

Molemmissa tapauksissa siis Puolijärvi.

Lähetetty: **07 Marras 2017 04:18**

jussipussi kirjoitti:
jouko kirjoitti:
Pellojärvestä puolet on Säynäjärveä. Inarinsaamen pele on puolet.

Piteån Pellossa on myös samantapainen Pellojärvi, Pelloträsk. Eli alunperin molemmat Pellot ovat olleet yhdyssanan osana, jolloin päästään Jaskan mainitsemasta "ongelmasta", että saamen pele, bealli ei esiinny yksinään.

Molemmissa tapauksissa siis Puolijärvi.

Hyvä pointti ja toimii, jos järvennimet ovat vanhoja ja järvet kaksiosaisia.

Lähetetty: **07 Marras 2017 17:51**

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
jouko kirjoitti:
Pellojärvestä puolet on Säynäjärveä. Inarinsaamen pele on puolet.

Piteån Pellossa on myös samantapainen Pellojärvi, Pelloträsk. Eli alunperin molemmat Pellot ovat olleet yhdyssanan osana, jolloin päästään Jaskan mainitsemasta "ongelmasta", että saamen pele, bealli ei esiinny yksinään.

Molemmissa tapauksissa siis Puolijärvi.

Hyvä pointti ja toimii, jos järvennimet ovat vanhoja ja järvet kaksiosaisia.

https://kartor.eniro.se/s%C3%B6k/pellotr%C3%A4sket
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Lähetetty: **08 Marras 2017 01:20**

jouko kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Piteån Pellossa on myös samantapainen Pellojärvi, Pelloträsk. Eli alunperin molemmat Pellot ovat olleet yhdyssanan osana, jolloin päästään Jaskan mainitsemasta "ongelmasta", että saamen pele, bealli ei esiinny yksinään.

Molemmissa tapauksissa siis Puolijärvi.

Hyvä pointti ja toimii, jos järvennimet ovat vanhoja ja järvet kaksiosaisia.

https://kartor.eniro.se/s%C3%B6k/pellotr%C3%A4sket
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Kiitos, en onnistunut löytämään googlella tuota Ruotsin järveä. Kyllähän kumpikin järvi on kaksiosainen; Ruotsin järvi jopa kolmiosainen, mutta kelvatkoon.

Muinainen Suomi

Pello

Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello

Re: Pello